Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Chileläisiä ja suomalaisia ajatuksia huonekorkeudesta


Keskustelin eilen lounaalla mieheni siskon kanssa taloista ja niihin liittyvistä unelmista. Hän kertoi minulle, että kun hän neljä vuotta sitten alkoi rakentaa taloaan, hän vain tahtoi tehdä jotain hyvin yksinkertaista ja halpaa. Neliö talo, neliöt ikkunat, matalat huoneet jne. Minä kysyin, miksi hän tahtoi niin. Hän kertoi, että hän vaan tahtoi tehdä jotain halpaa ja nopeasti valmistuvaa. Kun rakennus eteni, hän alkoi muuttaa mieltään...ehkä sitten kuitenkin kaarevat ikkunat, ehkä kuitenkin vähän isompi, ehkä hieman parempia materiaaleja jne. No, ei siitä talosta hänelle kovin rakas tullut, sillä hän ei lopulta tahtonutkaan muuttaa siihen, vaan jäi mieluummin entiseen kerrostaloasuntoonsa.
---
Minä asuin mieheni kanssa hänen talossaan kaksi vuotta, enkä viihtynyt tippaakaan. Olohuone oli iso, mutta pitkä, kapea, matala (220 tai 230 cm) ja pimeä. Työt oli tehty huonosti, kaikki repsotti jo talon ollessa uusi. Laminaattilattia taipui jalkojen alla, kaakelit oli laitettu huonosti jne. Nyt talossa asuu vuokralaiset, jotka meinaavat ostaa talon itselleen toukokuusa. Hyvä loppu vähän surkuhupaiselle rakennushankkeelle, joka muuten kesti neljä vuotta, eli ei se niin nopeasti valmiiksi tullut.
---
Minä kerroin, että minä olen intohimoinen taloihminen. Jo pikkutytöstä asti olen piirrellyt pohjapiirustuksia, leikannut kuvia sisustuksista, väreistä jne. Olen piirtänyt jopa asemakaavoja, joihin piirsin talot ja annoin kaduille nimet. Taloihin piirsin pohjapiirustukset. Sitten piirsin talot ulkoapäin ja lopulta vielä perheet, jotka niissä asuivat. Piirsin tietenkin myös kannossa asuvia menninkäisiä sekä avaruusaluksia. Nykyään minulla on talokansio, jossa on kuvia erilaisista puutaloista, sisustuksista, huonekaluista ja muusta tilpehööristä. Tiedän, etten koskaan Chilessä asuessani saa taidolla tehtyä hienoa taloa, kuten voisin ehka Suomessa saada, mutta jos nuo kuvat ainakin antaisivat ideaa ja osviittaa vähän sinnepäin.
---
Kerroin mieheni siskolle, että unelmani Suomessa asuessani oli se, että ostaisin vanhan puutalon, jonka kunnostaisin/kunnostuttaisin. Asuin vuokralla yli 100-vuotiaassa keltaisessa puutalossa Turun tuomiokirkon takana. Huoneet olivat 3 metriä 20 senttimetriä korkeita, ikkunat olivat korkeat, olohuoneessa oli kaakeliuuni ja keittiössä puuhella. Se oli siihenastisen elämäni ihanin asunto ja tiesin, että jotain sellaista tahtoisin itsekin omistaa ja kunnostaa. Mieheni siskon ajatusmaailmaan tällainen ei uponnut ollenkaan. Hän ihmetteli, että miksi tahtoisin ostaa vanhan talon, koska siihen menee kauheasti rahaa, että sen saisi kuntoon. Mutta mieheni sisko ei olekaan koskaan käynyt Suomessa ja nähnyt, miten ihania vanhat talot voivat olla! Olemme eri kulttuurin ja eri ajan kasvatteja, miten hän voisikaan ymmärtää!
---
Chilessä minun on täytynyt haudata tuollaiset haaveet. Täällä ei ole vanhoja puutaloja, eikä paljon muutakaan vanhaa. Maanjäristykset ovat tuhonneet arvokkaat vanhat kivitalot ja puutalot ovat lahonneet aikoja sitten tai termiitit ovat syöneet ne. Mieheni sisko sanoi siihen, että hän inhoaa vanhoja taloja, ne ovat liian isoja. Katsoin häneen hämmästyneenä ja sanoin, etteivät kaikki vanhat talot ole isoja. Hän sanoi, että niissä on liian korkeita huoneita. Minä kerroin, että korkeat huoneet ovat ihania, sillä tuntuu, että on enemmän tilaa hengittää ja avaruutta ja valoa. Kysyin häneltä, miksi hän inhoaa korkeita huoneita. -"Koska hämähäkinseitit on vaikea siivota niin ylhäältä!"
---
Postauksen alun kuvassa näkyy meidän mökinlaajennuksemme. Siitä näkee nykyisen mökin ja laajennusosan ensimmäisen kerroksen kokoeron. Ei meille tähän uuteenkaan osaan tule erityisen korkeat huoneet, ovat 260 cm korkeat. Yläkerrassa huoneet ovat korkeammat keskeltä, sillä jätämme "viga la vistan" eli niin, että tukipalkit ovat näkyvissä. Niistä palkeistakin olen tykännyt lapsesta saakka... Mutta ehkä tulevaisuuden talooni saan kolmemetriset huoneet alakertaankin :)
---
P.S. Täällä on tänään vaalit. Chile saa uuden presidentin. Vaaleissa on neljä ehdokasta, joista en pidä yhdestäkään. Yksi kuitenkin on luvannut tälle kauhealle rikollisuudelle loppua, siksi toivon, että hänet valittaisiin, vaikka muuten en tiedä hänen mielipiteistään paljon mitään. Chilessä presidentti saa olla toimessa vain yhden kauden, eli neljä vuotta. Uudelleen saa asettua ehdolle, mutta ainakin yksi kausi on oltava välissä pois pressantyöstä.

9 kommenttia:

  1. Ai teillä on vaalit...en tiennytkään,että Bachelatin aika on jo ohi,hän taisikin olla hyvä presidentti ja naispresidentti ehkä parempi muutenkin. Mutta toivottavasti seuraaja saa edes jotain aikaiseksi.
    Vähän surullinen tuon kälysi talon tarina mutta hyvä loppu kaiketi kuitenkin. MIetin tuota kirjoitustasi vanhoista taloista ja uusista.Caracasissakaan ei kauheasti vanhoja taloja näkynyt,vaan enemmänkin uudempia ja kauheasti myös rumia laatikkotaloja,mutta kun meni kauemmaksi,esim. Andien lähistölle,oli jo nätimpiä ,vanhempia taloja.
    Toivottavasti sinäkit pääset joskus unelmiesi taloon...

    VastaaPoista
  2. Unelmia on hyvä olla, niin tulevaisuuden talosta, kuin muustakin.
    Taaskin luin innolla talokirjoitustasi.
    Minä asun 1850-luvun loppupuolen vanhassa, punaisessa talossa, jossa on tielle päin seitsemän ikkunaa. Epäkäytännöllisen pitkä, mutta muuten mukava. Kun ikäännyn, tämä talo on käymässä liian isoksi ja ylivoimaiseksi ylläpitää.

    VastaaPoista
  3. Mia, kiinnostava ja ikuisuusaihe meillä tämä huonekorkeus. Ostimme tämän kivitalon 5 vuotta vanhana, mutta minä olen asunut yli 100 vuotta vanhassa puutalossa, jossa oli yli 3 metriä huonekorkeus ja upea kaakeliuuni. Meillä on tässä kaksi kerrosta, mutta huonekorkeus on 2,55, mitä pidetään nykyään normaalina ja hyvin sopivana. Minä olen vannonut, että jos tästä vielä lähdemme ja rakennamme, huoneet tulevat olemaan vähintäin 2,80 ja ikkunoihin tulee jugend-ikkunapenkit!

    Järkevä mieheni ei ymmärrä, sillä nykyään energia on päivän puheenaihe. Kukaan ei ajattele, että tuntee tukehtuvansa, kun matalat huoneet. Onneksi katot ja seinät ovat valkoiset, mikä ikäänkuin laajentaa tilaa. Toki makkareihin olen jo innostunut laittamana tapetteja etc.

    Se kaunis vanha puutalo oli vanhempieni omistama ja äidilleni vain uusi merkitsi jotain. Niinpä kun me lähdimme exäni kanssa rakentamaan taloamme, vanhempani purkauttivat tuon kaunottaren ja tilalle tuli heidän lättänä uusi talo.

    Mikä sääli!

    VastaaPoista
  4. Oon ollut pidempaan poissa blogistasi kiireiden ja mm. sahkokatkosten ja nettipimennon johdosta... Luin aikaisempia postauksia ja kommentoin tahan nyt samalla niita aikaisempiakin.

    Mua nauratti ne rumat joulukankaat. Taalla on ihan sama juttu. Kangaskaupassa myydaan tekokuituisia mielettoman rumia joulupukkikankaita, joista yleensa taidetaan ommella poytaliinoja. Eipa ole tullut ostettua...

    Ja toi rakentaminen ja vanhasta tykkaaminen... Taallakin on omituista tykata vanhoista ja ransistyneista asioista :)

    Tsemppia teille rakentamisen ihmeellisessa maailmassa!

    VastaaPoista
  5. Yaelian: Bachelet on ollut ihan hyvä presidentti, mutta ei hän mielestäni ole saanut paljon mitään aikaan. Kuulemma johtuu siitä, että hallituksella ja kirkolla on liikaa valtaa. Vieläkään nainen ei saa päättää omaan ruumiiseensa liittyvistä asioista, palkat ovat huonompia kuin miesten, äitiysloma kestää lapsen saannin jälkeen vain kaksi kuukautta ja nainen tarvitsee miehen suostumuksen moneen asiaan. Luulin tuollaisten asioiden korjaantuvan naispresidentin ollessa vallassa. Rikollisuus rehottaa entistä pahempana ja lakkoja on jatkuvasti.

    Aimarii: Kuulostaa ihanalta tuo talosi! En muuten tiedä vielä, miltä se valokuva tulee näyttämään suurennettuna, mutta se on jo valokuvaliikkeessä.

    Leena Lumi: Kauheaa kuulla vanhempiesi talon kohtalosta. Niin sitä ennen purettiin kauniita vanhoja taloja, onneksi nykyään arvostetaan enemmän. Minäkin tykkään, että 2,80 olisi hyvä korkeus, enemmänkin saisi olla. Nyt menin oikein mittaamaan uuden alakertamme korkeuden ja se on 2,60. En tiennytkään, että Suomessa huonekorkeus on 2,55. Muistelisin, että yleisempi on 2,40, mutta muistanko ihan väärin?

    Onhan noissa korkeissa huoneissa tosiaan haittana energiahukka. Siinä vanhassa puutalossa, jossa asuin Suomessa, talvella olohuone oli kylmä, mutta kun nousi tuolilla katonrajaan, niin siellähän se lämpö luurasi! Toisaalta taas Chilessä korkeat huoneet voisivat helpottaa kesän tukaluutta.

    Mamae: Kiva, kun tulit taas takaisin! Itsekään en ole käynyt aikoihin blogissasi, mutta nyt menen katselemaan, mitä sinulle kuuluu! Täälläkin kaikki joulukankaat ovat kiiltävää tai kiiltävähköä tekokuitua ja älyttömän rumia kuvia. Kaksi mieheni siskoa ovat tuoneet Brasiliasta joulupöytäliinoja, sillä siellä ne ovat niin valtvan kauniita - heh! Makueroista ei sovi kiistellä...

    VastaaPoista
  6. Korkeat huoneet ovat mahtavia ja kun niissä on kerran päässyt asumaan niin on vaikea muuttaa matalaan taloon...Hei sä olet sitten asunut jossain Piispankadun nurkilla Turussa, meillä oli siellä päin vuokra-asunto 3 vuotta, kun rakensimme loma-asuntoa, puutalo, jossa on katonraja korkeimmillaan noin 5 metrin korkeudella ja 28 ikkunaa talon etupuolella, olo on kuin akvaariossa...Hyvää Joulun Odotusta sinulle

    VastaaPoista
  7. Olipa mielenkiintoinen kirjoitus talonrakentamisen kulttuurieroista!

    Minä olen käynyt Turussa vain seminaarireissulla sekä turistina, mutta vanhat korttelit jäivät mieleeni niin kauniina.

    Kyllä uusiinkin taloihin voi Suomessa rakentaa korkeita huoneita, mutta toki korkeus syö energiatehokkuutta. Me ostimme vuonna 2000 valmistuneen talon, jossa keittiössä ja olohuoneessa on korkeat huoneet - ihanaa avaruutta. Makuuhuoneisiin standardihuonekorkeus sen sijaan sopii hyvin, tulee lämpöä ja kodikkuutta.

    Toivottavasti presidentinvaaleissa käy hyvin. Chilen historiaa pintapuolisesti tuntien toivon parhaan mahdollisen kandidaatin voittavan.

    VastaaPoista
  8. Minua jäi mieityttämään tuo sinun ja miehesi siskon väliset keskustelut. Olet niin oikeassa kun sanoit, että miten hän voisikaan ymmärtää kun olette niin täysin eri kulttuureista ja "aikakaudelta". Vaikka Irlanti on näinkin lähellä Suomea, huomaan välillä itsekkin että olen ihan toiselta planeetalta. Onneksi minulla on suomalaisia ystäväviä, jotka ymmärtävät minua 100%sesti.

    VastaaPoista
  9. Jaana Coniel: Oho, kuulostaapa hienolta entinen vuokra-asuntosi! Minä asuin ihan yliopiston takapihalla. OAJ:n kaunis vanha kivirakennus näkyi keittiön ikkunasta ja olohuoneen ikkunasta näkyi tuomiokirkko. Upea paikka! Jos minun olisi pakko asua kaupungissa, niin ehdottomasti tuon kaltaisessa paikassa !

    Lumiomena: Turussa on tosi paljon kaunista vanhaa, samoin ympäristössä!

    Vihreätniityt: Mieheni sisko on todella myös eri aikakaudelta, sillä hän on minua 30 vuotta vanhempi. Hänen henkilökohtainen historiansa on aivan muuta kuin minun. Hyvin silti tullaan juttuun!

    VastaaPoista