Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Monet kasvot ja löhötyyny

 Kaverini metsästi tällaisen nuken romumarkkinoilta. Hän soitti minulle ja kysyi, ostaisiko hän sen minulle. Kun kuulin, että nukella on monet kasvot, sanoin heti, että ostaisi nuken.

Nukella on kolmet kasvot ja ilme vaihdetaan nuken pään päällä olevasta nupista. Tällaisia ilmenukkeja tehtiin jo 1860-luvulla posliinista. Ne olivat tietenkin huomattavasti kauniimpia kuin tämä hullunkurinen muovinukke. Minulle tulee tästä mieleen astronautti.

Nukke on chileläisen Gloria-muovitehtaan tuotantoa luultavasti 60-70-luvuilta.


Vielä loppuun laitan kuvan yläkerran salista, jonne on nyt tullut punaista. Ostin tuon pyöreän löhötyynyn New Yorkin Ikeasta kahdeksisen vuotta sitten, eikä sille ole koskaan löytynyt paikkaan mistään. Ensin asuimme talossa, jossa kävi niin paljon sukulaisia lapsineen, etten tahtonut laittaa sitä mihinkään. Se nimittäin olisi jo pilalla, kun sen päällä olisi hypitty kengät jalassa. Tämän jälkeen asuimme 20 neliön mökissä kaksi vuotta. Sinne ei totisesti mahtunut tuollainen valtava tyyny! Tässä nykyisessä talossa on 128 neliötä tilaa, muttei tyynylle silti ole löytynyt paikkaa. Olohuoneeseen se ei tyylillisesti eikä värillisesti sovi ja vaikka siitä ei välittäisikään, niin ei sitä silti voisi sinne laittaa. Koirathan pilaisivat sen parissa päivässä. Urokset nostaisivat jalkaansa ja kurainen saksanpaimenkoira (Luna rakastaa kieriä mutalammikoissa) heittäytyisi sen päälle - ei kiitos! Koirat kuitenkin ovat tottuneet siihen, että kaikki lattialla olevat tyynyt on niille tarkoitettu.

Päätin sitten kokeilla tyynyä yläkerran saliin, kun siellä on muutenkin tyynyt ja verhot, joissa on punaisia ruusuja. Salissa on myös punaiset nukenvaunut. Laitoin futonsohvan päälle tuon villafiltin, jossa on punertavaa. Nyt tyyny on ihan ok siellä. Tällä hetkellä sen päällä ovat nuo pesemäni vanhat nuket, mutta se on vain väliaikaista. Tänään yritän saada nuket paikoilleen salin hylly/pöydälle.

Tuo tyyny on siitä erikoinen, että sisällä on neljä hassunmallista pehmeästä muovista tehtyä kanisteria, jotka täytetään hiustenkuivaajan lämpimällä ilmalla. Kukin kanisteri täytyy noin kolmessa sekunnissa. Sitten korkki kierretään kiinni. Kaikki kanisterit laitetaan tuon tyynynpäällisen sisään. Jätin yhden kanisterin vähän tyhjemmäksi, jolloin siitä kohdasta tulee hyvä istumapaikka. Onkohan Ikeassa vielä tällaisia? Onko tällainen teille muille tuttu?

5 kommenttia:

  1. Ensiksi nimipäiväonnittelut sinne!

    En ikinä ole nähnyt tuollaista nukkea! Erikoinen, vaikkei ehkä kaikkein kaunein :)
    Tuo iso tyynykin täyttösysteemeineen on ihmeellinen, eipä ole tullut eteen tuommoista.

    VastaaPoista
  2. Aika hauska tyyny! Ehdin jo miettiä tekstiä lukiessa, että millä ihmeellä olet kuljettanut tuon kokoisen möhkäleen New Yorkista kotiisi, mutta se selvisikin loppuhuipennuksessa :D

    VastaaPoista
  3. Eivätkö nuo pikkukoirat opi ollenkaan sisäsiisteiksi? Eikö se oli tosi rasittavaa pyykätä niiden jäljiltä koko ajan? t. kahden "tavallisen" koiran omistaja :)

    VastaaPoista
  4. Molly: Nartut ovat sisäsiistejä, mutta urokset merkkailevat näin isossa laumassa ikävä kyllä sisällekin. Se on tosi rasittavaa. Käytänkin niillä merkkailuvyötä silloin, kun ovat muualla kuin omassa huoneessaan. Joskus kuitenkin tulee päästettyä ne olohuoneeseen ilman vyötä ja sitten kyllä saattaa liruja löytyä :( En ole saanut uroksia millään lopettamaan TÄYSIN merkkailua. Tämän takia sisustuksessa on pakko ottaa huomioon lirujen mahdollisuus.

    Ainoana koirana (tai kai ihan pienessä laumassakin) chihu-uroskin oppii täysin siistiksi. Meillä asiaa hankaloittaa se, että kaksi urosta kilpailevat narttujen suosiosta ja nyt nartuilla on ollut juoksuja jo kolme kk peräkkäin. Juoksujen aikana jopa kaksi nartuistamme saattaa lirauttaa merkin jonnekin, vaikkeivät muuten sitä tee.

    Ei ole kivaa, mutta sen kanssa on opittava elämään ja rätti ja pesuaine on oltava aina lähellä.

    VastaaPoista
  5. No onneksi niilläkin voi tosiaan pitää "vaippoja" :) Itse olen miettinyt, kun omat koirat on nyt 6- ja 4- vuotiaita, et jaksaisiko sitä pentuajan pissarumbaa, mutta pakko se taas joskus on jaksaa kun se aika koittaa, ei sitä ilman koiria kuitenkaan osaa olla.

    VastaaPoista