Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

tiistai 24. helmikuuta 2015

Peikon kosioretki

Kerran pikku peikko peikkuluinen
lönkkäkinttu, vääräsääri,
sykkyrälle hännän kääri,
puhdisteli tarkkaan rinnuspielen,
asetteli tarkkaan kielen
aivan keskelle suuta.

Sitten pikku peikko peikkuluinen
peikkoneitosta kosi:
"Aikomus on mulla tosi
vaimokseni ottaa pikapuolin
peikkoneito, jonka huolin.
Mitä sanoisit siihen?


Sanoisitko pikisilmäinen
kiirekieli, pirppanokka,
että paremmalle rokka
maistuu kun on kaksi maistamassa.
Sitä paitsi aarrekassa
vartoo piilossa mulla."

Vastas siihen neiti pirppanokka
kiirekieli peikkuluinen:
"Kovin olet simasuinen,
oletpas nyt aivan kallellasi.
Tiedän kaiken aarteestasi:
Kuu on mokoma aarre!"


Silloin pikku peikko peikkuluinen
vääräsääri, kyhmyvarvas
suruksensa tuosta arvas,
ettei tule mitään peikkohäistä.
Kovin oli yksinäistä
peikon kotiinsa käydä.

(Kirsi Kunnas)



Tämän postauksen peikkopojalle kävi onneksi paljon paremmin kuin runon pikku peikko peikkuluiselle. Näiden kuvien peikkotyttö suostui aivan hihkuen puolisoksi komealle isonenäiselle karvahäntäiselle peikolle.


Suomalainen ystäväni meni täällä Chilessä naimisiin chileläisen miehen kanssa. Nämä peikot tein heille muistoksi hääpäivästä. Tein omalle tyylilleni tavallista värikkäämmät vaatteet, sillä morsian rakastaa iloisia värejä.

3 kommenttia:

  1. Ihana peikkopoika ja peikkotyttö! Mukava lahja hääparille! Tepa Seinäjoelta

    VastaaPoista
  2. Ihana lahja hääparille!
    Olet kyllä taitava ja taiteellinen :)

    VastaaPoista
  3. Upeat, todella söpöt ja noi pitsikoristelut kruunavat asun, punainen-kirkas sininen loistavat yhdessä! Taitava oot:)

    VastaaPoista