JATKUU EILISELTÄ
- pientä, nurkkakuntaista, ahdistavaa
Saattaapi
ollakin, vaikken koskaan kokenut Suoma ahdistavana paikkana.
-pelottavat lähiöt
Voih, näitä on Chilessä vaikka millä mitalla ja ne
ovat paljon vaarallisempia ja rumempia kuin Suomessa.
-vihaiset ihmiset naapurissa
Meidän naapurimme elävät niin toisenlaisessa
maailmassa kuin me, ettei oikein ole mitään puhuttavaa heidän kanssaan. On
paljon yli 70-vuotiaita lukutaidottomia ja suurin osa niitä, jotka eivät ole
koskaan poistuneet juuri Yumbelia kauemmas.
Onneksi me emme joudu tappelemaan naapuriemme kanssa, mutta keskenään he tappelevat kyllä niin paljon, että poliisi on joutunut määräämään lähestymiskieltoja jopa naisille.
Tässä mieheni Suomessa sienimetsässä. Huomaa hirvikärpässuojaus! Chilessä ei onneksi ole hirvikärpäsiä!
-välinpitämättömyys ja eriarvoisuus lisääntynyt huolestuttavasti
Eriarvoisuus on Chilessä räikeää. Suomessa ei
sellaista näe.
-huoli lasten tulevaisuudesta
Sama huoli täällä.
-rahat ei riitä
Täällä ihmisillä on paljon vähemmän rahaa kuin
suomalaisilla.
-sähkö kallistuu, vesi kallistuu
Me maksamme sähköä 40-80 euroa kuussa ympäri vuoden,
vaikkei meillä ole pakastearkkua, tiskikonetta, eikä mitään ihmeellisiä
laitteita! Emme edes lämmitä sähköllä. Täällä sähkö on tosi kallista. Suomessa
taitaa olla halvempaa.
Ihmiset ovat tylyjä toisiaan
kohtaan. Erilaisuutta ei helpolla suvaita, pitää kuulua suureen harmaaseen
massaan. Suomea ajetaan alas kovaa vauhtia, hyvinvointia, palveluja ja henkistä
pääomaa. Veikkaan että koulutus romahdutetaan säästötoimilla . Konsultit
jylläävät suomen maineen ja taidot alas.
Kurjaa luettavaa, enkä tajua, miksi näin on.
-Tärkeää mielestäni on ajatella ja pohtia missä olotila on enimmäkseen hyvä.
Kun huononakin hetkenä ajattelee etten sittenkään haluaisi olla muualla, kun ne
huonotkin hetket kuuluu elämään :)
Viisaasti sanottu. Minulla oli kyllä Suomessakin
erittäin hyvä olla. En ikinä olisi sieltä pois lähtenyt, ellen olisi miestäni
tavannut. Chilessäkin on hyvä olla, mutta ihan toisella tavalla kuin Suomessa.
Molemmissa maissa on asioita, joita toisessa maassa kaipaa.
-Elämähän on täällä pitkälti sellaista,
millaiseksi sen itse tekee...
Hmmm, en usko sen olevan ihan noin
yksinkertaista. Moni varmaan tekisi elämänsä toisenlaiseksi, jos siihen olisi mahdollisuus.
-Ainiin, yks juttu tuli näitä lukiessa mieleen:
suomalaiset valittaa kauheesti koko ajan! Sen unohtaa kun on täältä poissa!
Totta! Suomalaiset tosiaankin valittavat paljon
enemmän kaikesta kuin chileläiset. Jos suomalaiselle ei ole kaikki täydellistä:
valivalivali... Tämän huomaa jo Euroopassa lentokentällä, kun suomalaiset
odottavat portilla lentoa Suomeen.
-Vaikka
ikävöin joitain suomalaisia asioita. En ihan helpolla takaisin muuttaisi. Nyt
kun tyttäreni on asunut siellä nelisen vuotta alkaa hänenkin mittansa olla
täysi.
Tuotakin olemme miehen kanssa
miettineet. Mitä jos muuttaisi Suomeen ja olo alkaisi heti tökkiä siellä. Olisi
aikamoinen operaatio muuttaa taas takaisin Chileen tai USA:aan monen koiran ja
satojen nukkejen kanssa :D
Jostain ihmeen syystä suomessa asuvat suomalaiset ovat tylyjä toisiaan ja muita
kohtaan. Ikuinen töniminen joka paikassa (tytär on ihan tosissaan saanut
hepulit kun ihmiset suoraan työntävät hänet pois tieltä, vaikka voisi ottaa
pari askelta ja mennä ohi ihan nätisti.)
No ei täällä Chilessäkään oikein
osata olla tönimättä. Varsinkin jonoissa mennään helposti toisen ohi ja kadulla
kävellään niin leveästi, ettei ohi mahdu.
Se ikuinen kännin haku juhlissa
ja tai ihan vain illanvietossa.
Tällaiseen en ole törmännyt
Chilessä niissä piireissä, joissa minä liikun.
Tyttärelle kaverit olivat sanoneet miksi ihmeessä sanot Kiitos ja hymyilet
kassalle kun ostaa jotain!Ja vielä toivottaa hyvää päivänjatkoa :D
Oho! Onpa tylyksi mennyt!
Mieheni ja Chiquitita Suomessa joulua viettämässä.
-Onko se niin että suomalaisten synkyys tiivistyy suomessa, mutta kun muutamma
pois alamme pikkuhiljaa sulamaan :)
Tästä olisi kiinnostavaa saada
lisää mielipiteitä! Olisi myös kiinnostavaa tietää, olenko itse muuttunut.
Itsestään on aika hankalaa nähdä mahdollista muutosta tai muuttumattomuutta.
-Ihmisten välinpitämättömyys toisia ja yhteisiä asioita kohtaan ja itsekkyys
ovat nousseet huippuunsa. Ihmiset ovat siis tosia rumia sisältä nykyisin.
Individualisimi USA:n tapaan?
-Ryöstelevät, hakkaavat ryhmittyvät ovat lisäntyneet niin paljon, etkä ole enää
edes kotona turvassa.
Suomessa ei kuitenkaan ole
kaltereita ikkunoissa. Täällä täytyy olla!
Yksi kommentti tuli
koirienpidosta Suomessa. Se on niin hyvä teksti, että laitan sen kokonaan
tähän:
-Koska olet koiraihminen, niin
voisin huomauttaa pari koiriin liittyvää seikkaa. Suomessa suhtaudutaan joskus
tosi negatiivisesti koiriin. Koiria ei saa pitää irti kuin taajaman
ulkopuolella omassa metsässä. Jos sitten olet siellä korvessa juoksuttamassa
koiriasi ja tulee joku ihminen vastaan, niin ihminen saattaa säikähtää ja saada
raivarin. Koirista ärsyyntymiseen riittää, että koira on olemassa. Vasta
uutisoitiin jutusta, jossa 6 koiraa odotti kahta omistajaansa parin minuutin
ajan Asematunnelissa. Koirat käyttäytyivät erinomaisesti, istuivat ja makasivat
paikoillaan, mutta vartijat ajoivat porukan pois koska "asiakkaat eivät
tykkää." Bussissa saa matkustaa koiran kanssa, mutta toisinaan kuulee
mutinaa "saako tänne muka tuoda koiran." Joskus lenkilläkin saattaa
random vastaantulija alkaa kauhistella, että "minkä takia sinulla pitää
olla kolme koiraa, eikö yksi koira paskoisi tarpeeksi..." Koirankakat
tietenkin pitää kerätä kadunvarsilta, mutta kaikki eivät kerää, ja koirankakka
tuntuu olevan vaarallisempaa jätettä kuin ydinjäte. Siitä valitetaan lehtien
palstoilla ja ihmiset saattavat huutaa vihaisina talonsa ikkunasta "et
kakata sitä koiraa hänen talon kohdalle!" Ei kelpaa, että koira käyttäytyy
hyvin eikä aiheuta mitään ongelmaa, vaan koiran olemassaolo on jo ongelma.
Toisinaan kuulee myrkkysyöteistä, siis jotkut hullut levittävät myrkkysyöttejä
ympäristöön koirien syötäviksi, koska vihaavat koiria. Eikä täällä ole mitään
irtokoiria, vaan ne on tarkoitettu hihnassa lenkkeileville lemmikkikoirille.
Vuokra-asuntoa voi olla hankala saada, jos omistaa koiran/koiria. Mutta on toki
plussapuoliakin: erinomaiset eläinlääkäripalvelut, ei koiraveroa (paitsi
kahdessa kunnassa), nykyään koiran saa ottaa terassille jos ravintolan omistaja
sen sallii (harva tosin sallii), ei juurikaan koirien kulkutauteja, ei
rabiesta, hyvät koiratarvike- ja koiranruokavalikoimat, hyvät harrastusmahdollisuudet,
myös ns. luksuspalveluja koirahierontaa, koirakylpylää, helppo löytää minkä
rotuinen pentu vaan yms. Asenne koiria kohtaan on vaan joskus vähän kurja. Mitä
olen Keski-Euroopassa asuneilta kuullut, niin ero on huomattava. Siellä koira
ei ole ongelma, vaan kuuluu normaaliin arkeen.
Juuri noinhan se asia Suomessa on
ja osaan tuosta törmäsin itsekin vuosia sitten. Täältä Chilestä katsottuna
kuitenkin koirien ja heidän omistajiensa asiat Suomessa ovat valtavan hyvin.
Bussiin ja junaan saa mennä koiran kanssa! Täällä ei saa. Joudun aina piilottamaan
koiran kassiin. Pitkänmatkan bussiin koiran saa laittaa boksiin matkalaukkujen
sekaan. Siellä koira olisi tilassa, jossa ei ole ilmastointia ja melu on
hirveä!
Chilessä on paremmat
eläinlääkäripalvelut kuin Suomessa. Eläinlääkäreitä on joka kulmalla. On myös
paljon hyviä eläinlääkäreitä ja moderni yliopistollinen klinikka, jossa
spesialistit joka vaivaan.
Täällä koirat saavat kakkia joka
paikkaan, eivätkä ihmiset valita asiasta. Täällä on niin paljon kulkukoiria ja
kotikoiratkin kulkevat vapaina, joten kakkoja olisi joka tapauksessa joka
paikassa. Ihmiset eivät ulkoiluta koiriaan, vaan antavat niiden lähteä kaduille
kulkemaan. Koiraharrastuksia ei juurikaan ole, eikä luksuspalveluja (Santiagon
tilanteesta en tiedä).
Asenne koiria kohtaan on ihan ok.
Koirat hyväksytään, mutta niitä pidetään likaisina ja kirppuisina, joten
kauppoihin ja kulkuvälineisiin ei niiden kanssa voi mennä, mikä tietenkin
vaikeuttaa elämää.
Vanhemmilla rouvilla on
kainalossaan fleeceasuun puettu puudeli. Näillä on ”suomalaisen koiran elämä”.
Ihanaa tuo, että koiran kanssa
saa mennä terasseille! Täälläkin koirat yleensä hyväksytään kansanpaikkojen
terasseille, jotka eivät tosiaan ole läheskään yhtä hienoja kuin suomalaisten
ravintoloiden terassit.
Vuokra-asuntoa ei täälläkään ole
aina helppoa löytää koiran kanssa kerrostalosta. Useissa kerrostaloissa ei saa
pitää koiria. On myös kerrostaloja, joista ei voi ostaa asuntoa itselle, jos
omistaa koiran.
Vielä 15 vuotta ulkosuomalaisena
ollut lukija (joka ikävöi Suomeen) kirjoitti niin hyvän listan, että mahdutan
senkin mukaan omine kommentteineni. Lista on hyvin paljon samanlainen, jonka
olisin itse voinut kirjoittaa!
-suomalaiset ovat hyväpalkkaisia
Niin ovat!
-suomalaiset asuvat hienoissa, kaksikerroksisissa puu- tai kivitaloissa
Niin asuvat! Kaikki on viimeisen
päälle siistiä ja hienosti tehtyä.
-talon pihalla on bwv, mersu, audi tai vastaava uudehko auto tai kaksi
Tämän huomasin viime reissullani,
kun kaverini kuuluivat näihin ihmisiin myös ;)
-talo on sisältä mustavalkoisesti sisustettu, kiiltävät pinnat kalusteissa ja
huonekaluissa
No ei välttämättä mustavalkoista,
mutta kaikki on uutta, siistiä ja kiiltävää.
-suomalaisille kelpaa vain design-tavarat
Juuri niin, ihan ärsyttävyyteen saakka!
Silti kaipaan sitä designia täällä. Enkä nyt puhu mistään kalliista designistä,
vaan designia on IKEAkin! Sellaistakaan ei ole täällä.
-kaikki pukeutuvat ihan samalla tavalla samanlaisiin vaatteisiin
Tätä en itse huomannut.
-humalaisia ihan hirveästi meni mihin vaan ja baarielämä tärkeää
kaikenikäisille
Joo
-hirveästi tärkeilyä ja tärkeitä ihmisiä
Tämän huomaa jo lentokentällä.
-asiat hoituvat aika automaattisesti, itse ei tarvitse vaivaa nähdä (verotus
ym.)
Tätä ikävöin Chilessä!
-ihmiset viettävät vapaa-aikaa kaupoissa
Tällaista oli USA:ssa. En
tiennyt, että Suomessakin jo.
-minusta Suomessa on aika edullista, esim. kotiruokaa saa tehtyä tosi
edullisesti ja hyvistä aineksista ilman suuria ponnistuksia
Chilen hintatasoon nähden ruoka
on Suomessa kallista.
Minä kopperoisessani Turun saaristossa.
-suomalaiset arvostelevat jatkuvasti toisiaan ja erityisesti poliitikkoja kuin
he olisivat joltakin muulta planeetalta eikä heidän itsensä sinne tehtävään
valitsemia (kansanhuvia? kun oikeasti kaikki on hyvin!)
Huomasin minäkin, että
suomalaiset valittavat sellaisistakin asioista, joista muissa maissa voi vain
haaveilla.
Sisustin kopperoiseni saaristolaishenkeen, mutta nykyään se taitaa olla romuvarasto.
-yleisesti suomalaisilla hirveän huonot käytöstavat
Ikävä kyllä totta.
-suomalaisen läheisin omainen on viranomainen
Hauskasti sanottu, mutta en
tiedä, onko totta. Onko?
-miehet vihaavat naisia ja naiset miehiä, ja lapsista ei välitä kukaan
Onko tämä totta?
-suomalaiset elävät hyvin suppeassa perheyhteisössä, isovanhemmat ovat usein jo
ulkopuolisia
Totta ainakin osassa Suomea.
Ollaanko Itä-Suomessa kuitenkin sukurakkaampia?
-toisten ihmisten ja erilaisuuden sietokyky hyvin, hyvin alhainen
Totta.
-älyllinen keskustelukulttuuri puuttuu kokonaan
En osaa sanoa. En taida itse olla
kovin älykäs keskustelija...
-korkeasti koulutettuja ihmisiä joka alalla, maisterin tutkinto varmasti kohta
alin mitä voidaan mihinkään työhän hyväksyä ;)
Juuri näin. Hienoa kyllä.
-yleisilmeeltään hyvinvoiva ja itseriittoinen kansakunta
TOTTA!
No niin, nyt olen käsitellyt suurimman osan kommenteistanne. Jätin pois kohtia,
jotka eivät tuoneet mitään uutta. Kun nyt istun tässä talomme edessä, koirat
vieressäni maaten, poika vaunuissa nukkuen, nauttien syysauringosta, en taas
tiedä, miksi ikävöin Suomeen, kun asiat ovat niin hyvin. Tuuli humisee isoissa
männyissä, hedelmäpuiden lehdet ovat muuttumassa keltaisiksi ja punaisiksi.
Mieheni kantoi iltaa varten sisään polttopuita. Kaikki on hyvin. Olen
onnellinen. Mutta mieltä kaivertaa kuitenkin ne sammaleiset metsät,
kantarellit, puolukat, tsunamittomat meret, kalterittomat ikkunat ja
Väinämöisen kansa...
Chiquitita oli näin hieno rouva Suomessa asuessamme.
---------------------------
P.S. Kyllä näiden kahden postauksen kirjoittamiseen
meni Dominicin neljät päiväunet ;)
