Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

perjantai 31. joulukuuta 2010

Tyynyjä

Kesäisellä Suomenreissullani ostin Hemtexistä kaksi pöytätablettia euron kappale. Päätin tehdä niistä joulutyynyt sohvalle. Lisäksi ostin kaksi verhokappaa samaa sarjaa, mutta punaiset, sekä kaksi samanlaista paneeliverhoa. Tänä jouluna kappaverhot jäivät käyttämättä, sillä meillä ei vielä ole verhotankoja sopivissa ikkunoissa. Paneeliverhot laitoimme peittämään yhtä keskeneräistä seinäosaa.

Joulutyynyjen takaosiin ompelin punavalkoruudullista kangasta. Tyynyistä tuli oikein kivat. Kuvassa taustalla näkyy työhuoneeni ja sotkuinen työpöytäni. Olenkin ajatellut, että ehkä tuohon aukkoon pitäisi myös laittaa verhotanko, jotta voisi vaikka vetää verhon eteen, kun joku tulee käymään ja työhuoneen puolella on kaaos. Tosin täällä Chilessä ihmiset eivät ole niin turhan tarkkoja siitä, onko toisten kodeissa järjestys vai epäjärjestys. Täällä tullaan ja mennään etukäteen ilmoittamatta, eikä siisteysvaatimus ole yhtä kova kuin Suomessa. Ovea emme tahtoneet tuohon aukkoon. Mutta kuten näkyy, meidän täytyy pitää siinä tuollaista pientä aitaa, etteivät urokset mene merkkailemaan lattialla olevia töitäni. Minä pidän kiinni siitä, että kotona täytyy olla siistiä, mutta työhuoneeni annan olla luovan kaaoksen vallassa, sillä jostain syytä minulta ei luonnistu siisti ja järjestelmällinen työskentely ;D





Viimeisessä kuvassa on kälyni Aaron-chihulle lahjaksi tekemäni fleecekankainen joulutyyny. Samanlaisen tein toisen kälyn Milly-chihulle. Näköjään perinteeksi on muodostunut, että koirien lahjat teen aina viime tipassa. Nytkin ompelin täyttöaukot kiinni samalla, kun olimme jo lähdössä joulun viettoon kälyn luokse.
---
Tänään onkin sitten uuden vuoden pippalot. Menemme kälyni luokse Concepcioniin, jotta voimme mennä monen vuoden tauon jälkeen katsomaan ilotulituksia.
---
Oikein menestyksekästä, onnellista, rakkaudentäyteistä ja tervettä vuotta 2011 kaikille blogini lukijoille ja satunnaisille kävijöille!

torstai 30. joulukuuta 2010

Ensimmäisen joulupäivän muistoja

Ensimmäisenä joulupäivänä menimme kälyni luokse lounaalle. Söimme jouluillallisen rääppeitä. Lounaan jälkeen poimimme vadelmia sekä kirsikoita, jotka ovat kypsiä, pulleita ja makeita.


Mukanamme lounaalla olivat chihuahuat Anastasia Aurora ja Prinsessa Leya sekä toisen kälyni Aaron. Alakuvassa olemme palaamassa takaisin kotiin ja kuten näkyy, koirilla on ollut hauska päivä ja nyt on hieman väsähtänyt tunnelma :)


Minä en raski siivota vielä joulua pois kodistamme, vaikka niin monessa blogissa jo kerrotaan, miten joulu saa väistyä pois tieltä. Miehenikin sanoi, että pidetään tuo kuusi mahdollisimman pitkään, kun se on niin kaunis. Eli meillä jatkuu vielä joulu, mitenkä teillä?

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Ainakin yksi paketti...


En ollut ihan varma, olenko ollut riittävän kiltti tänä vuonna, joten päätin varmuudeksi hankkia itselleni yhden lahjan, että saisin edes yhden paketin tänä vuonna;) Eihän minun pitänyt itselleni mitään hankkia, mutta kun olin etsimässä miehelleni housuja, niin tämä "poncho" aivan kirkui halusta päästä juuri minun mukaani! Miten suloiset väriyhdistelmät! Miten kivalta se näyttäisikään valkoisten pellavahousujen ja valkoisen rimpsutopin päällä! Tämä ei oikeastaan ole poncho, sillä tässä on käsille mentävät aukot, joten vaate on enemminkin jonkinlainen paidan ja poncon välimuoto. En tiedä, vaikka kyseiselle vaatetyypille olisikin suomen kielessä jokin nimi. Poncho on Umbralen ja heidän sivujaan pääset katsomaan täältä .
Eilen laitoin ponchon ekan kerran päälleni, kun aamupäivällä oli vielä viileätä. Kävin Concepcionissa viemässä uuden tietokoneeni huoltoon! Ilmeisesti kovalevy on jo nyt sökönä. Onneksi on takuu! Ette voi uskoa, miten moni nainen pysäytti minut ja kehui ponchoani! Hassua :)
---
Ja nyt tuleepi uutinen teille, jotka olette jo pidempään seuranneet tätä blogia: Me lähdemme TONTINETSINTÄREISSULLE tänään! Viime kerrasta onkin jo piiiiiitkä aika!

tiistai 28. joulukuuta 2010

Chileläis-brasilialais-suomalaisen jouluaaton viettoa

Vietimme jouluaaton yhden kälyni luona tuossa 15 kilometin päässä toisella campolla. Heillä on valtava talo, joten hyvin usein perhe kokoontuu juuri siellä. Lisäksi käly tykkää siitä, että hänen luonaan on paljon ihmisiä.

Minä, mieheni ja Yoda ennen jouluillalisen alkamista.

Kälyni tytär ja toisen tyttären tytär valmistavat illallista.

Tässä kuvassa näkyy joulukalkkuna, herneitä sekä tuo keltainen on todella maukasta brasilialaista salaattia "salpicon". Kälyni siellä taustalla järjestelee vielä jotain.


Tässä aloitellaan syömistä yhdentoista jälkeen illalla. Nuorin porukasta oli aivan pistoksissa, sillä lahjat saisi avata kahdeltatoista yöllä.
---
Käly ja hänen miehensä sekä lapsensa asuivat Brasiliassa lähes koko ikänsä. Kun mies jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten, he päättivät palata Chileen. Heidän aikuinen tyttärensä muutti mukana. Kaksi muuta aikuista lasta ovat asuneet Chilessä jo vuosia.
---
Käly tekee aina brasilialaista ruokaa, kun on juhlia. Pidän todella paljon salpiconista sekä farofasta. Minä osallistuin illalliseen tekemällä kaksi minttusuklaakakkua.
---
Chileäinen ja suomalainen joulunvietto eroavat mm. sillä tavalla, että Chilessä ei ole varsinaisia jouluruokia. Täällä kaikissa juhlissa on aina samaa ruokaa. Nyt kuitenkin oli joulukalkkuna, joten se oli pöydän ainoa selkeästi jouluinen ruoka. Lahjat avataan vasta puolenyön jälkeen, joten myös pikkulapset ovat hereillä siihen asti. Lahjojen antamisessa on selkeä ero Suomeen verrattuna. Täällä (ainakin minun tuntemissani perheissä) lapset saavat huomattavasti vähemmän lahjoja kuin Suomessa ja lahjat ovat myös edullisempia, vaikka perhe olisikin hyvin toimeentuleva. Esimerkiksi tässä perheessä, jossa minä jouluni vietin, perheen tytöt saivat yhteiseksi yhden kalliimman lahjan ja kumpikin sai lisäksi muutaman muun edullisen lahjan, kuten jonkun vaatteen ja lelun. Aikuiset antavat toisilleen (rahallisesti) hyvin pieniä ja vaatimattomia lahjoja. Minä annoin tänä jouluna kaikille joulukoristeita sekä "lempikälylleni" ostin ison tarjottimen ja saman sarjan kuusi mukia. Miehelleni toki hankin jotain vähän enemmän.
---
Lisäksi meillä on jo perinteenä "salainen ystävä". Muutama viikko ennen joulua arvotaan salainen ystävä, jolle pitää ostaa alle 8 euron arvoinen lahja. Jokainen saa kertoa, mitä toivoisi ja ehkä sitten sen saa salaiselta ystävältä. Minä toivoin karppia tai kasvorasvaa ja mieheni toivoi karppia (siis lampeemme). Minun salainen ystäväni toivoi ihan vain vitsinä koon XS bikineitä, joihin hän ei tosiaan mahtuisi. Mieheni salainen ystävä taas olin minä, mitä en tiennyt;) Aattona sitten jokainen vuorollaan seisoo kuusen vieressä lahja kädessän ja alkaa arvuutella, kuka on hänen salainen ystävänsä. Annetaan vihjeitä ystävästä ja kaikki yrittävät arvata, kenelle paketti on. Kun tuli kälyni tyttären vuoro kertoa lahjasta ja salaisesta ystävästään, hän kertoi, että hän ei voikaan antaa lahjaa, sillä se kuoli! Se oli siis mieheni kala! Kun taas mieheni vuoro tuli kertoa salaisesta ystävästään, hän menikin sanomaan "Salainen rouvani", joten kaikki arvasivat heti. En saanut kalaa enkä kasvorasvaa, vaan kivan paidan yhdestä lempiliikkeestäni (joo ja kyllä se maksoi yli 8 euroa, mutta sääntöjen rikkomiset suodaan joisssakin tapauksissa:D )
---
Minä olen aina kärsinyt jouluna, kun en voi olla Suomessa. Joulu tuntuu täällä aina niin laimealta, kun ei ole kunnon perinteitä eikä tuttuja jouluruokia, joululauluja, pimeyttä, kynttilöitä eikä omaa perhettä. Jokainen uusi joulu on vähän helpompi, kun ei enää odota joululta samaa kuin Suomessa. Olenkin alkanut ottaa joulun vain yhtenä juhlana muiden joukossa. Luulinkin, että tänä jouluna pärjään aivan loistavasti. Olin oikein hyvällä mielellä - kunnes 23.12. sain kauhean itkukohtauksen. Ajattelin, etten kyllä mene yhtään mihinkään jouluaattona. Jäisin kotiin sänkyyn makaamaan! Parempi painaa koko joulu villaisella kun yrittää väkisin. No, kyllähän se olo siitä sitten helpotti niin, että aattoiltana lähdin ihan mielelläni kälyn luokse ja minulla oli tosi kivaa!
---
Kiitos kaikille lukijoille joulukalenterini seuraamisesta! Toivottavasti teillä oli mukava joulu! Nyt alamme sunnata nokan kohti tulevaa vuotta!

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Onko meillä pieni koira vai iso kenkä?



Minun ei ollut tänä jouluna tarkoitus ostaa chihuille muuta lahjaa kuin vain keksejä ja muita herkkuja. Kuitenkin jouluaattona näyttelystä lähdettyäni ja juuri ennen Peikkokukkulalle paluuta pistäydyin eläinkauppaan ostamaan pussillisen Eukanubaa. Mitä siellä roikkuikaan katossa? Concepcionissa ei KOSKAAN ole mitään kivaa myytävänä pikkukoirille, joten en voinut vastustaa kiusausta! Kun aattona törmään söpöön vaaleanpunaiseen Sasquatchiin, niin kyllähän sitä täytyy alkaa kaivaa kukkaroa. Kaupassa oli myytävänä beige, vaaleanpunainen ja maastokuvioinen Sasquatch sekä pari pienempää kengänmallista edullisempaa petiä. Kysyin petien hintoja ja kaupan omistaja sanoi minulle: " Nämä ovat tuontitavaraa USA:sta ja nämä ovat kalliita!" No, kyllähän se kallis olikin, mutta myös laadukas. Kangas on konepestävä ja itse kenkäosa on antibakteerista, hajutonta, puhdistettavaa ja sillä on elinikäinen takuu! Lisäksi kenkäpeti pitää koiran kuulemma viileänä kesällä ja lämpimänä talvella. Tuohon mahtuu ainakin viisi chihua mukavasti, joten noin puolet kerrallaan voivat köllötellä siinä:) Zaran alla oleva vaaleanpunainen turkis ei kuulu kenkään. Laitoin sen vain suojatakseni alkuperäistä kangasta vähän pidempään.
---
Me olemme viettäneet tosi kuumat joulupäivät. Shortseissa ja topissa ollaan nuokuttu yli 30 asteen lämmössä.

perjantai 24. joulukuuta 2010

24. luukku



Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkesi tuo, sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa!

torstai 23. joulukuuta 2010

23. luukku

Nyt saatte nähdä vuoden 2010 joulunäyttelyn muita osia kuin itse varsinaista näyttelyä.




Varsinaisen näyttelyn viereen laitoimme nuo mieheni tekemät kasattavat "penkkihyllyt". Niiden päälle laitoin myytäviä tuotteita, joiden värit sopivat näyttelyn värimaailmaan.


---


Oikealla näkyy kertakäyttölautasesta tekemäni joulupukki. Se onkin ollut suosittu tuote. Tein niitä vain yhden myyntiin, sillä pidin sitä itse liian "askartelupaskarteluna". Se yksi meni samantien ja sen jälkeen olenkin saanut väsätä niitä oikein olan takaa, kun niistä on tehty varauksia. Laitoin todella edullisen hinnan, joten sekin tietenkin on innostanut ihmisiä ostamaan tuotetta. Kyllä se vaan niin on (täällä), että jos jotain ISOA saa HALVALLA, niin se ostetaan, vaikkei se niin erityinen olisikaan. Kun taas on myynnissä jotain pientä ja pikkutarkkaa, todella kovaa työtä ja osaamista vaativaa, niin ihmiset eivät tajua, miksi se on kalliimpi kuin jokin iso ja helposti tehtävä tuote, jossa on edulliset materiaalit.


---


Keijuja on mennyt huonosti kaupaksi hinnan vuoksi. En pysty myymään niitä alle 30 eurolla, sillä niissä on todella kova työ ja niihin menee todella paljon aikaa. Ensin piirrän kaavat kankaalle ja leikkaan jäsenet. Sitten ompelen jäsenet, käännän ja täytän sekä ompelen kiinni täyttöaukot. Tämän jälkeen ompelen jäsenet ja pään vartaloon, jonka jälkeen tikkaan kasvoille piirteet. Sitten maalaan ihonvärillä nuken pariin kertaan, jonka jälkeen maalaan kasvot. Vielä pitää maalata kengät. Värjään mekkokankaat ja ompelen mekot keijuille. Lopuksi vielä hiukset ja kampaukset sekä siivet. Ei ole kannattava bisnes, mutta minkäs teet, kun niitä vaan on niin kivaa väsätä.


---


Hyllyn päällä on mies- ja tyttötonttuja, joiden vartalo on puusta, lakki neulahuovutettu ja kasvot olen tehnyt massasta itsetekemilläni muoteilla. Ne myös ovat edullisia ja niitäkin on mennyt ihan kivasti, mutta eivät ne niin suosittuja ole kuin kokonaan villasta aiempina vuosina tekemäni tontut, joihin käytin kirkkaita värejä. Yksi nainen sanoikin minulle, että "me chileläiset olemme tonttuneet punaisiin joulukoristeisiin, että voisitko tehdä niitä". No, minähän en ihan nopeasti muutu punaisiksi tontuiksi, kun olen kuukausi kaupalla vääntänyt näitä tähän tämän vuoden värimaailmaan sopivia tuotteita. Sitäpaitsi minusta nuo ruskeat/valkoiset tontut ovat siitä kivoja, että niitä voi pitää kotitonttuina ympäri vuoden, ei vain jouluna!


---


Ihmiset muuten pyytävät joskus kummallisia juttuja välittämättä pätkääkään taiteilijan/käsityöläisen tunteista. Kerran olin tehnyt todella kauniin talvisen maiseman neulahuovuttamalla. Yksi nainen katseli sitä pitkään ja lopulta sanoi minulle:" Voisinko saada tuon saman talun, mutta ilman tuota VALKOISTA?" Eli olisi pitänyt siinä kädenkäänteessä saada neulahuovutettua valkoisen villan tilalle vihreää kesäistä nurmikkoa tms...


Värikkäitä haltioita, ihania naisia ja pupuja hyllyllä. Nämä ovat sisääntulon vieressä, eikä näitä näe samalla silmäyksellä, kun katsoo näyttelyä.


Hyllyn päällä istuu balleriina.



Vastaanottotiskin takana on tulppaanityttö.




Harsokeiju ja pari taulua
---

Oletteko valmiina? Huomenna se pukki tulee!


keskiviikko 22. joulukuuta 2010

22. luukku - jouluisia tunnelmia

Vanha nalle toivottaa teidät tervetulleiksi jouluisiin tunnelmiin!


Suomen lippu on ollut näyttelyssäni esillä alusta asti. Näyttelyn avajaiset olivat Suomen itsenäisyyspäivänä.



Käpytontut ovat olleet suosittuja aina, kun olen niitä tehnyt. Mieheni maalaa spraylla isot männynkävyt valkoisiksi ja minä neulahuovutan naaman ja lakin. Tänä vuonna laitoin kaulaliinat teddyturkiksesta, aikaisemmin olen laittanut vain palasen villaa. Turkis kuitenkin tuo hieman enemmän vaihtelua materiaaleihin. Tonttulakin hiipan päässä on ripustuskoukku, joka menee käpyyn saakka. Männynkäpy on nimittäin painava.



Kynttelikkö luo kauniin varjon seinälle.

Joulumuorilla on kädessään valkoinen lintu.


Joulumuori on minun tekemäni, mutta linnun olen ostanut.


Huoneen nurkkaan laitoin valkoiseksi maalaamiani oksia, joihin ripustin koristeita. Hyvä idea niille, jotka eivät joulukuusta tahdo.


Jouluenkeli




Keijuja, jotka olen ommellut kankaasta, täyttänyt ja lopuksi maalannut.



Hamekankaat ovat värjäämääni harsoa.




Joulukranssin tein rumasta vihreästä muovisesta kranssista. Nypin siitä koristeet pois ja maalasin spraymaalilla koko hökötyksen. Lopuksi vielä tuota joulunauhaa päälle ja kranssi näyttää kauniilta näyttelyssä, kun valot kimmeltävät nauhassa.



Muori katselee lentäviä keijuja.



Lumikuningatar



Röllöpeikko kurkkii joulumännyn alta.



Isovarvasnallekin pääsi näyttelyyn. Olen neulahuovuttanut sen. Monet olisivat tahtoneet ostaa sen, mutten myy. Kauhea työ siinä oli, kuten Röllöpeikossakin.
---

Tänään on vuorossa viimeisten kertakäyttölaustaspukkien teko näyttelyyn. Ne ostetaan sitä mukaa, kun ehdin niitä tehdä! Ja minä kun luulin, ettei kukaan sellaista huolisi kotiinsa! :o

---

Jouluväkertelyä teillekin!


tiistai 21. joulukuuta 2010

Tehopäivä

Tänään meillä alkoi virallisesti kesä ja minulle tämä päivä on ollut melkonen tehopäivä.

Ensin ompelin parit chihunvaatteet aamulla ja sitten alkoi koristeluprojekti. Raahasin matkalaukun, joka on täynnä joulukoristeita, varastosta taloon. Kaivoin sieltä kaikki tutut koristeeni. Minun piti tehdä kotiini valkoinen joulu, mutta eihän se onnistu, kun melkein kaikki valkoiset koristeet ovat näyttelyssä! Lisäksi joulukynttelikköni ovat puna-vihreät ja ne on pakko laittaa ikkunalaudoille nyt, kun ensimmäisen kerran Chilessä minulla on oma talo, jossa on ikkunalaudat! No jos kerran ikkunoilla on punavihreät kyntteliköt, niin täytyy sitä väriä muuallakin sitten olla.

Imuroin ja järjestelin. Siirtelin taavroiden paikkoja ja pesin pyykkiä. Olen ollut koko päivän varsinaisessa föönissä, sillä täällä on ollut tosi kuuma ja samalla tuullut todella voimakkaasti. Pyykit kuivuvat varmaan vartissa, samoin ihoni!


Nyt yläkerta ja olohuone ovat jo melkein joulukunnossa. Vielä huomenna järjestelen keittiön ja toivottavasti saan jotain aikaiseksi myös työtilassani. Ai niin ja chihujen huone on vielä vähän kesken. Kun oma koti on kunnossa, täytyy laittaa vähän vielä joulua Von Trollheimienkin perheelle ;) Torstaina ja perjantaina onkin minun vuoroni olla näyttelyssä, joten sitten en enää ehdi tehdä mitään.


Myös puutarha sai koristeensa. Ripustin puutarhakaaressa olevaan sinisateeseen joulupalloja. Valkoiset linnut siinä jo olivatkin. Pienen magnolian juurelle laitoin muutaman tontun.


Olen kuunnellut koko päivän netin kautta jouluradiota. Heikkoa se on ollut, kun yhteys katkeaa koko ajan ja musiikit alkavat aina alusta samasta kohtaa...joten ne samat kappaleet on tullut kuultua useamman kerran! Nyt kuuntelen cd:ltä joulumusiikkia ja huomaan myrskyn hieman tyyntyvän. Lämpötila alkaa myös laskea, kun aurinko väistyy kukkuloiden taakse. Menen vielä ripustamaan viimeiset pyykit narulle ja sitten kastelemaan tuulen kuivattamaa puutarhaa!
---
Tämän postaukset kuvat on otettu kahdeksalta illalla. Valoa, valoa ja iloa! Lämpöä monta kiloa! Voin kertoa, että kynttilöiden polttaminen ei ole ekana mielessä;)

21. luukku - Tonttuja näyttelyssä - Kesä alkoi!

Laitanpa nyt vähän lähikuvia näyttelyni tontuista.

Tonttutyttö työntää kelkkaa, jossa matkaa yksi vanha ja yksi uusi nalle. Tonttutytön kasvot olen neulahuovuttanut, vartalo on puuta, muoviputkea ja villaa. (Tämä tonttutyttö on vielä myymättä.)

Iloinen tonttuherra :) Taustalla näkyy vanhahkoja nalleja. (Tämä tonttuherra on vielä myymättä.)


Tällä valkonuttuisella tontulla on jo matkalippu Suomeen. Huomaa, että vyön päissä on eukalyptuksen siemenestä hattuosa. Eukalyptuksen siement ovat täältä Peikkokukkulalta. Tontun uusi omistaja voi sitten tuoksutella joulutuoksuja Chilestä!

Tämä nöpönenäinen tonttutyttö matkaa myös Suomeen. Taustalla villasta tehty lumilyhty.


Tonttutytöllä on myös nalle mukanaan.


Yksi tällainen tonttuvekkuli on jäämässä Chileen ja hänen veljensä matkaa Suomeen.
---
Osaan kuvitella, millaista Suomessa on juuri nyt. Ikävöin sitä. Suomessa jokainen jo tietää, kenen kanssa syö joulupäivällisen ja missä vietetään joulupäivät. Minä en tiedä, kuka meille tulee vai menemmekö me jonnekin. Joulu täällä kestää vain 24. 12. illan ja seuravan päivän. Sitten se on jo unohdettu ja ihmiset palaavat töihinsä. Joulu on kesän juhla ja verrattavissa vappuun tai juhannukseen. Lapsilla on ilmapalloja ja lahjaksi saadaan uima-altaita ja rantapyyhkeitä. Kaupoissa ovat bikinit ja rantasandaalit tuhdisti puettujen joulupukkien vieressä. Mitään jouluruokia ei ole joulukakkua lukuunottamatta. Olen kuitenkin jo tottumassa tähän. En enää odota joululta niin paljon ja siksi on alkanut helpottaa - mutta vielä jonkun joulun vietän Suomessa!
---
Joulukäsitöitä teen nykyään enemmän kuin Suomessa asuessani. Ehkä puran sillä jouluikävääni.
---
Meillä alkoi tänään virallisesti KESÄ!
---
Jos sinulla on blogi, otathan vastaan "Kaunein joulukortti" -haasteen, joka on eilisessä luukussa!
---
"Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen, kun näin silmät tonttusen..."

maanantai 20. joulukuuta 2010

20. luukku - joulukorttihaaste

Te varmasti olette jo saaneet useita joulukortteja. On itsetehtyjä, on valokuvia lapsista ja koirista, on "tiimarinhalpiskortteja" ja on taiteellisia kortteja, on kauniita ja tunnelmallisisa kortteja, on kortteja runoilla ja toivotuksilla. Jokaisella korttityypillä on kannattajansa ja vastustajansa, mistä olen saanut lukea netistä. En edes tiennyt aiemmin, että jonkinlaisia joulukorttejakin voi vastustaa! Jotkut jopa loukkaantuvat, kun saavat kuvia toisten lapsista tonttulakit päässään! :O Minusta on käsittämätöntä, että joku voi loukkaantua siitä, että toinen on muistanut häntä ja tahtonut ilahduttaa! Itselläni ei ole lapsia, mutta minusta on ihanaa saada kuvia toisten lapsista. Tärkeintä on se, että joku on muistanut minua tänäkin jouluna. Joku on nähnyt sen vaivan, että on tahtonut lähettää minulle kortin!

Säästätkö sinäkin joka joulu kaikki joulukortit? Vai kuulutko niihin, jotka säästävät vain kauneimmat? Minä säästän kaikki joulukortit, mutta ne omasta mielestäni kauneimmat pääsevät joulukoristeiden mukana säilytykseen niin, että voin laittaa ne kauneimmat kortit joka joulu esille.
---
Nyt haastankin kaikki blogit mukaan esittelemään kauneimman joulukortin, joka sinulla on! Muistako vielä, minä jouluna olet sen saanut? Onko sillä jokin vakiopaikka kodissasi vai vaihtuuko paikka joka joulu? Vai saitko mahdollisesti tänä jouluna sen kauneimman kortin? Vai ostitko sen itse?
---
Rajaan haasteen koskemaan juuri itsesi mielestä KAUNEINTA korttia. Rakkain korttihan saattaa olla jokin muu, esimerkiksi lapsen itse tekemä tai mummolta saamasi viimeinen joulukortti.
---
Ota haaste vastaan ja esittele kortti sekä nämä ohjeet blogissasi ja ole ystävällinen ja tule vinkaamaan Peikkokukkulan blogiin, jos olet ottanut haasteen vastaan! Tahdon tulla katsomaan kauneinta korttiasi! http://www.peikkokukkulalla.blogspot.com/
---
Laita haaste eteenpäin!
---
Tässä postauksessa minä esittelen kauneimman joulukorttini. Sain sen viime jouluna nukkeopettajaltani Piitu Nykopilta. Hän on tehnyt kortin itse. Myös kääntöpuoli on maalattu enkelin takaosaksi. Kortti on käsitelty vahalla niin, että se on paksu ja kova. Kortti on meillä makuuhuoneessa suojelusenkelinä koko vuoden. Nyt toin se alakertaan.
---
Toivottavasti saan nähdä moooonta kaunista joulukorttia!

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

19. luukku - lahjoja

Ovatkohan Suomeen lähettämäni lahjat tulleet perille? Toivottavasti ehtivät jouluksi. Lähetin ne tänä vuonna omasta mielestäni hyvään aikaan.


Viime vuonna sain Suomesta niiiiiiin mukavia lahjoja! Yläkuvassa olevan perhosen lähetti kaverini Mäntästä. Se liihottelee kuistillamme.
Sain suloisen kalenterin, joka onkin ollut käytössä koko vuoden sekä käsityöläiselle aina tarpeellista käsirasvaa!

Kaverini lähetti minulle loistavan terävän veitsen sekä namianamianamia!



Sain myös kuivattuja kantarelleja, pokkarin ja niin suloisen joulukalenterin, etten raskinut avata luukkuja.


Tästä sain makua Suomesta!
---
Uskon, että kaikille ulkosuomalaisille juuri Suomesta tulevat paketit ovat niitä kaikkein tärkeimpiä ja rakkaimpia. Palanen synnyinmaata vieraan maan jouluun!

lauantai 18. joulukuuta 2010

18. luukku - pallo ja peti

Tänään annan teille vinkin helppoon joulukoristeeseen. Kaikkihan tietävät, miten tehdään villalangasta tupsuja kiertämällä lankaa pahvista leikattujen donitsien ympärille. Ainakin minulle opetettiin se jo ekalla luokalla:) Nyt leikkasin isot donitsit ja kiersin karstattua villaa niiden ympärille. Kiristin villan vahvalla langalla ja sain hieman epämääräisen muotoisen villapallon. Parturoin sitä saksilla, kunnes siitä tuli siisti ja symmetrinen. Lopuksi liimasin liimapistoolilla helmiä koristeeksi ja laitoin vielä rusetin koko komeuden päälle. Titenkin tuo ripustusnarukin voisi olla toisenlainen, mutta niin pitkälle tuotesuunnittelu ei ole vielä ehtinyt;)


Viime vuonna ompelin kälyni Milly-chihulle joululahjaksi tällaisen pedin:


Sain sen valmiiksi aattona juuri ennen kuin lähdimme joulupäivälliselle. Toiselle puolelle laitoin joulukangasta ja toiselle puolelle fleeceä.



Chilessä joulu on kesällä, joten viileämpää joulukangaspuolta voi pitää päällä joulun aikaan. Talvella taas voi käyttää lämpimämpää fleecepuolta. Pedistä saa patjan, kun avaa nuo nyörit.