14. luukku - valkoisia koristeita

Sain korjattua joulunäyttelyni lumilyhdyn. Katsokaapa, miten ryhdikkäästi se nyt tuossa seisoo. Laitoin sisälle korkean kynttilälyhdyn. Ihmiset tykkäävät näyttelystä kovasti ja kauppa on käynyt kivasti ottaen huomioon, että tila kuitenkaan ei ole minkään liikkeiden yhteydessä eivätkä muutenkaan ihmiset tiedä, että Rukalihuenista saa ostaa jotain. Tänään on telkkarista kai tullut pätkä näyttelystä, en tiedä, sillä meillä ei ole kyseistä kanavaa. Jos pätkää ei ole näytetty tänään, se tulee ensi viikonloppuna. Lisää ihmisiä varmasti on tulossa katsomaan sen ohjelman jälkeen. Siinä haastateltiin minua ja miestäni myös sekä kuvattiin paljon sekä näyttelyä että myytäviä tuotteita.

Tämän vuoden tunnelmien jälkeen hypätään taas viime vuoteen. Viime jouluna koristelin mökkimme kuistin näin:

Oi, miten se olikaan nätti! Tänä vuonna meillä onkin isompi talo, jonne mahtuu sisätilaan koristelua toisin kuin aikaisempina vuosina. Nyt mökkiosassa on sekä keittiö että työhuoneeni, joten kuisti on nyt jäänyt materiaalieni ja mieheni työkalujen varastoksi sekä isojen koirien makuuhuoneeksi. Se ei tosiaankaan ole edustuskelpoinen. Talon eteen olemme nyt laittaneet tuon korisohvan, pöydän ja tuolit, vaikkei meillä vielä olekaan sitä kuistia, joka siihen joskus tulee. Talon edustaa kuitenkaan emme voi erityisesti koristella, sillä koirat pääsevät siihen vapaasti, joten valkoiset sohvanpäällykset ym. turhuudet voi tosiaankin unohtaa.

Viime vuonna meillä oli valkoinen joulu, sillä kaikki värikkäät koristeet olivat näyttelyssä. Nyt vaikka näyttelyssäni vietetään valkoista joulua, niin värikkäät koristeet eivät pääse tänäkään vuonna meille. Olkoot vielä tallessa tulevia jouluja varten, sillä nyt tahdon tehdä uuteen kotiinikin valkoisen joulun. Valkoinen joulu sopii mielestäni hyvin keveytensä vuoksi tänne Chilen kesän keskelle.

Voih, toivottavasti joskus vielä minulla on siisti suloinen kuisti ja isompi kuin tuo pieni mökin kuisti!