Uudet ruokakupit chihuille sekä löpinää keittiöstämme ja mökistä

Chihuilla oli ennen sekalaiset ruokakupit: kaksi metallista liskonruokakuppia, yksi oranssi pureskeltu ja naarmuinen muovinen koiranruokakuppi, yksi pureskeltu valkoinen jälkiruokakippo, kuusi valkoista pientä posliinikippoa, yksi Walt Disney -kissanruokakippo ja kaksi vaaleanpunaista uutta koiranruokakippoa, joissa on pohjassa luu. Nämä kaikki sitten kierivät ja pyörivät lattioilla ja sekalaisessa käytössä: puruluina, vesi- ja ruoka-astioina. Valkoiset posliinikipot olivat edustavimmat, mutta niin pienet, että jos tahdoin sekoittaa pipanoiden joukoon jotain herkkuja tai soppaa, niin aina meni pöperöt yli reunan pöydälle. Lisäksi posliinikipposet olivat epäkäytännölliset reissussa. Reissaamme nimittäin chihujen kanssa joka toinen viikko yökylään.

Minua alkoi harmittaa tämä sekalainen kippomeri. Kippoja oli aina hankittu lisää, kun lauma kasvoi tai yksi kippo hajosi. Kauan mietin käytännöllisimpiä ruoka-astioita pikkukoirillemme. Metalliset olisivat hyviä, käytännöllisiä ja hygienisiä, mutta chihukokoa ei täällä myydä. Ainoat ovat nuo liskonruoka-astiat, joiden reunat ovat niin matalat, että kun sekoitan pipanoihin jotain joukkoon, puolet ruuasta livahtaa pöydälle. Posliinisia en tahtonut, koska ne kilisevät inhottavasti reissussa ja yksi on jo lohjennut reunastaan sekä yksi hajonnut kokonaan. Muoviset koirankipot taas ovat hieman liian isoja. Tahdoin kevyet kipot, joita ei ole mukavaa pureskella, jotka menevät kätevästi sisäkkäin reissussa ja jotka eivät hajoa helposti. Ja tadadaa! Löysin kiinalaisesta halpiskaupasta tällaiset melamiiniset jälkiruokakipot. Niitä sai kaksi 500 pesolla, eli noin 70 sentillä. Ostin kahdeksan, niin on pennuillekin omansa, kun alkavat syödä omista kipoistaan.

Meillä ei ole mökissämme erikseen keittiötä. Meillä on vain yksi tila, jonka yhdellä seinällä on puuhella, tiskipöytä ja keittiötaso, joka näkyykin kuvassa. Keittiötason pituus on vain jotain 1,20 metriä, joten uskotte varmaan, että silloin tällöin kaipaisin lisää tilaa. Puuhellaa käytämme koko kylmän ja viileän ajan, eli suunnilleen huhtikuusta loka-marraskuuhun. Puuhella myös lämmittää mökin, eli siellä on tuli aamusta iltaan. Lopun ajan vuodesta puuhellan käyttäminen on mahdottomuus kuumuuden takia. Silloin laitamme kaasulevyt puuhellan päälle ja kokkaamme kaasulla.

Yksi seinusta on siis keittiö. Sen ole oppinut tässä kahden vuoden kokeilun aikana, että tahdon kyllä lisää tilaa, mutta en erillistä keittiötä. Minusta on kivaa, kun puuhailen keittiössä, että en ole eristettynä. Silloin harvoin, kun meillä käy vieraita, voimme luonnollisesti olla kaikki yhdessä. Tulevaan talooni siis tahdon keittiön, joka on yhdistettynä oleskelutiloihin.

Mökkimme lyhyellä seinällä on futonsohva. Toisella pitkällä seinällä on jääkaappi, taulutv sekä vaatekomero, joka jakaa tilan oleskelutilaan ja työtilaan. Työtilassa minulla on pöytä, jolla pari ompelukonetta sekä saumuri. Nurkkaan vielä mahtuu pieni hylly. Toisella lyhyellä seinällä on ovi, puulaatikko ja arkku, jossa on astioita. Pikkuinen ruokapöytämme on keskellä lattiaa futonsohvan vieressä. Toinen meistä istuu sohvalla ja toinen pallilla. Kun meille tulle vieraita, saadaan kaikki jotenkin mahtumaan. Yleensä katamme kuistille tai pihalle.

Rakennutimme mökkimme siksi, että kun alamme rakentaa isoa taloamme, voimme jättää työkaluja mökkiin ja yöpyä siellä. Tarkoituksena ei siis koskaan ollut asua mökissä vakituisesti! Nyt tässä on kuitenkin mennyt jo kaksi vuotta. Suunnitelmamme muuttuivat radikaalisti ja olemme jo parisen vuotta etsineet tonttia muualta Chilestä. Siksi yritämme pärjätä sillä, mitä meillä nyt on. Ihan hyvin tässä on mennyt, mutta ilman isoa varastoa näin pienessä tilassa eläminen ei onnistuisi, sillä tavarat eivät mahtuisi mihinkään.

Meillä on myös mökin kokoon nähden tilava kuisti. Siitä on upeat näkymät laaksoihin ja lumihuippuisille tulivuorille. Kesäisin kuistimme on kaunis: valkoiset puiset kalusteet ja paljon kasveja. Talvisin taas kuistimme on hävityksen kauhistus:( Nytkin lähes puolet kuistista on halko- ja risupinojen vallassa ja kaikki mahdollinen, joka pitää saada sateelta suojaan, on tungettu kuistille. Nyt jopa laitoin kukkien siemeniä itämään ja pöytä on täynnä istutusastioita. Kesäisin Chilessä tällä alueella ei sada koskaan, joten kaikkea voi pitää ulkona taivaan alla.