Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

torstai 3. syyskuuta 2009

Korjasin sitten itse digitaalikamerani - neulalla!

Viime postauksessa kerroin, miten digikamerani on hajonnut ja että tarvitsen nyt uuden. Enpä saanut vielä keneltäkään vinkkejä uuden kameran ostamiseen, enkä ole edes mennyt kaupunkiin, jossa voisi kameroita katsella. Keskiviikkona päätimme tehdä reissun Termas de Chillanille ja voi että, miten minua harmitti, kun ei ole kameraa, eikä voi ottaa kuvia. Niinpä sisuunnuin ja päätin katsoa, voinko tehdä itse kameralleni jotain.
Kamera oli siis huollossa ja se sai tuomion, että korjaus tulisi niin kalliiksi, että on parempi ostaa uusi laite. Muovinen linssinsuojus ei mennyt kiinni eikä auki itsestään, eikä koko objektiivi tullut ulos kamerasta kuvauskuntoon. Näytöllä ei näkynyt mitään ja kamera vain piippasi, kun yritin käynnistää. Ajattelin, että en menettäisi mitään, jos vähän itse sorkkisin sitä. Kysyin vielä mieheltänikin "lupaa".
Niinpä otin pitkän nukkeneulan ja työnsin neulan objektiivin alle yhdestä välistä. Käynnistin ja sammutin kameran samalla monta kertaa vetäen neulalla objektiivia ulospäin. Aluksi ei tapahtunut mitään muuta kuin piippailua, mutta monen yrittämisen jälkeen huomasin objektiivin liikkuvan millin verran ulospäin. Sitten työnsin neulan toiseen väliin ja jatkoin vetämistä. Objektiivi ei liikkunut kuin millin. Tämän jälkeen tungin neulan muovisen linssinsuojuksen alle ja jatkoin kameran käynnistämistä ja sammuttamista ja yhtäkkiä koko objektiivi liikkui ulos, samoin linssinsuojus aukesi ja näytölle ilmestyi terävä kuva!
Sitten minua pelotti vähän sammuttaa kamera, kun ajattelin, jos se ei käynnisty uudelleen. Sammutin kuitenkin ja käynnistin saman tien. Tein monta kertaa näin ja joka kerta kamera käynnistyi normaalisti ja objektiivi tuli ulos. Jopa linssinsuojus aukeaa ja sulkeutu nyt itsestään, kuten sen pitäisikin, eikä niin, että minun täytyy sulkea se sormella, kuten viimeiset puoli vuotta!
Kamera on siis ollut jatkuvassa käytössä tiistain jälkeen ja se toimii yhtä hyvin kuin silloin, kun sain sen! Nyt ei olekaan kiirettä uudella kameralla!
En voi muuta todeta, kuin että hitsit, miten olen kätevä :)

Eivät edes Carnegie, Vanderbilt ja Astor yhdessä olisi voineet kerätä tarpeeksi rahaa ostaakseen neljännesosuuden minun pienestä koirastani.

(Ernest Thompson Seton)

3 kommenttia:

  1. Hyvä,että sait kameran kuntoon. Laitappas taas kauniita kuvia sieltä.
    Ä

    VastaaPoista
  2. Mahtava juttu, kun saitkin sen korjattua! Kiitos myös vinkistä, meidän vanhassa kamerassa on just tuollainen vika ja nyt aion kyllä kokeilla konstiasi, saisinko minäki korjattua sen. Saisi vaikka lapsille kameran käyttöön, kun uutta ei uskalla antaa. :) Suloinen koiranpentu, niin pienoinen! Hyvää lauantaipäivää!

    VastaaPoista
  3. Olipas tuuria kun kameran saitkin kuntoon. Saadaan taas katsella kauniita kuviasi sieltä etelän taivaan alta. Voi mikä vauva tuossa uinuukaan :)

    VastaaPoista