Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Luna Lunde Late

Minua on pyydetty monia kertoja kertomaan enemmän isoista koiristamme ja aloitan Luna Lunde Latesta, joka on isoista koiristamme vanhin. Eilisessä postauksessa voitte katsoa lähikuvia hänestä.

---

Luna on viisivuotias ja ostimme sen kasvattajalta Yumbelista, jossa silloin asuimme. Luna oli meille tullessaan puolivuotias. Se sopeutui meille nopeasti. Luna asuu pihalla, kuten täällä Chilessä normaalisti koirat asuvat. Lunalla on oma koppi. Ilmasto täällä ei ole niin vaativa, joten isommat koirat kyllä pärjäävät ulkona. Talvella ne tarvitsevat paikan, jonne ei sada.



En ole koskaan nähnyt Lunan palelevan, toisin kuin sekarotuisemme, jotka meidän täytyy välillä ottaa sisälle kuivattelemaan ja lämmittelemään. Toki Lunakin pääsee silloin tällöin sisälle telkkaria katselemaan, mutta sen ei sitä tarvitse tehdä siksi, että sillä olisi kylmä. Luna voi vaikka maata sateessa huomaamatta, että sataa. Tosin normaalisti se etsii suojaa, ei se ihan pöhkö ole!

---

Luna ei tykkää leikkiä leluilla, mutta kyllä se pallon tai kepin perässä juoksee, jos sille sen heittää. Paljon mukavampi harrastus sen mielestä on lintujen ja jänisten metsästäminen! Onpa muutama naapurin lammaskin tullut tapettua...(ja me olemme ne kiltisti naapurille maksaneet). "Onneksi" naapurin lammaslauma kuoli tänä vuonna johonkin tautiin, niin Lunalla ei enää ole ollut sellaisia kiusauksia. Me annamme sen metsästää mielihyvin jäniksiä, sillä tyly totuus on se, että meillä on oikea kiusa noista jäniksistä! Niitä on niin paljon, että meillä on pipanakasoja joka puolella campoa! Tietty pipanat ovat chihujen mielestä mitä parasta herkkua, mutta vähän vähempikin riittäisi. Puput katkovat nuoret puumme ja jättävät ne katkinaisena siihen viereen, eivät siis syö niitä! Miksi ne tekevät niin? Ihan kuin Luna, joka tappoi lampaat, mutta ei syönyt niitä!

---
Lunalla on hieman arveluttava maku ruuan suhteen. Se nimittäin syö kakkaansa ja muiden koirien kakkoja. Siitä syystä sen yksi lempinimistä on "comer mierda"...ne voivat suomentaa, jotka espanjaa osaavat....mutta tällä nimellä on kaksoismerkitys. Se sanatarkka merkitys on ruma, mutta Chilessä sellaisia ihmisiä, jotka aina ovat negatiivisia ja huonotuulisia, sanotaan myös "comer mierdoiksi". Eli jauhavat kakkaa ja siksi naama on niin rutussa aina. Mutta siis se jaskan jauhaminen ei tarkoita samaa kuin suomen kielessä. Lunalta olemme yrittäneet saada tätä ällöttävää tapaa pois jo vuosia. Sen ruokavaliota on vaihdettu, lisätty toimintaa, otettu ulostetestejä, lisätty ananasta ja kesäkurpitsaa ruokaan sekä yksinkertaisesti kielletty sitä, mutta mikään ei auta. Kun silmä välttää, niin mämmiä ollaan taas syömässä. Onhan se täällä campolla vähentynyt, koska täällä on paljon tilaa juosta ja paljon tekemistä. Yumbelin pihalla se syöminen oli ihan mahdotonta. Siitä tiedämme, että tapa ei ole jäänyt pois, että joskus kun se tulee viereen hengittämään, niin kylläpä haiskahtoo mierda!

---

Luna on fiksu koira ja se tietää, mitä saa tehdä ja mitä ei. Asioita joita ei saa tehdä, se tekee niin, ettemme me voi sitä nähdä. Esimerkiksi kuistille ei saa tulla. Kuitenkin kun me olemme nukkumassa, se nousee hiljaa portaat ja se ryökäle hyppää kuistin korisohvalle, jossa on VALKOISET tyynyt! Jaa että mistä tiedän, että Luna on siinä koisinut...no siitä, että ne tyynyt eivät enää ole valkoiset, vaan isoja harmaanruskeita tahroja täynnä! Yhtenä aamuna heräsin tavallista aikaisemmin ja silloin vielä nukuimme mökin parvella. En pitänyt mitään ääntä, vaan hipihiljaa kurkkasin parvelta alas kuistille ja näin, miten Luna korvat luimussa hypähti pois sohvalta ja kuistilta! Se tiesi, että olin herännyt, vaikken pitänyt mitään ääntä. Se pakeni kuistilta, koska se tiesi, ettei saisi olla siellä. No, sen jälkeen olemme pitäneet kuistilla väliaikaista porttiratkaisua.

---

Nyt ehkä joku teistä ajattelee, että olenpa julma, kun en anna koirani olla kuistilla. Kerronpa teille tilanteen, jossa olemme eläneet 2,5 vuotta! Me olemme siis eläneet 4-8 chihuahuan ja mieheni kanssa 20 neliön mökissä. Sitä kuistin 10 neliön lisätilaa olemme kipeästi tarvinneet itse mm. saappaiden, sandaaleiden ja sadevaatteiden säilyttämiseen. Lisäksi kuistilla on korisohva, jolla voimme istuskella. Aluksi, kun annoimme isojen koirien oleskella kuistilla, alkoi tavaroita häipyä. Olemme menettäneet jo usean parin upouusia ja vanhoja nahkaisia työhanskoja sekä useat kengät ja saappaat. Ei sellainen peli vetele! Koirilla on oma iso eristetty ja maasta irti oleva koppinsa ja jos se ei kelpaa niin voi voi!

---
Lunan paras ystävä on Seita. Seita esiintyy eilisen postauksen kuvissa Lunan kanssa. Seitan kanssa ne lähtevät metsästysretkilleen. Seitasta kerron joskus toiste.

7 kommenttia:

  1. Voi ihana Luna <3
    odottelen jo tarinaa Seitasta...

    VastaaPoista
  2. Ihan vedet silmissä täällä luin ja nauroin!! Kylläpä osasit mahtavan upeasti ja humorisesti kirjoittaa!! :) Vaikka osa tilanteista ei taatustikaan ole ollut, juuri tapahtumahetkellä aina niin huvittava, niin kirjoituksesta paistaa oikea rakkaus :)
    Jatkoa odotellen!

    VastaaPoista
  3. heh kivoja juttuja :) mulle sanoivat aikoinaan koirien shitin syömisestä että ruokavalion vitamiinit eivät ole riittävät ja siksi koira syö kertaalleen syömänsä uudestaan niin kuvottavaa kun se onkin....

    VastaaPoista
  4. Marianne: Tulossa ihan pian!

    Piipa: Juu, ei naurattanut siinä vaiheessa, kun näin omin silmin yhden puolikuolleen lampaan! Olisimme tahtoneet soittaa eläinlääkärin katsomaan, mitä on tehtävissä, mutta omistajat eivät suostuneet. Täällä maalla ihmiset tappavat itse eläimet tällaisessa tilanteessa ja syövät ne sitten. Me maksoimme heille ja he tarjosivat osaa lampaasta meille. Kerran otimme palan, mutta niistä myöhemmistä lampaista emme sitten enää tahtoneet....Olemme naapureiden kanssa hyvissä väleissä silti. He antavat aina meille korianteria, viinietikkaa tms. Me ostamme heiltä joskus leipää ja joskus pyydän rouvaa virkkaamaan tai kutomaan jotain minulle.

    Anonyymi: Joo, olenhan minäkin tuon kuullut. On vaan niin vaikeaa tajuta, että kun kaikki isot koirat saavat samaa ruokaa ja silti vain yksi niistä syö sitä ihteään! Lisäksi mikään vitamiinilisä ei ole lopettanut tätä tapaa. Olen lukenut, että koirille on NORMAALIA syödä kakkaa, vaikka se meistä tuntuukin ällölle. Siksihän koirat alunperin alkoivat elää ihmisten lähellä..siivosivat kylän liepeet ihmisten ulosteista!

    VastaaPoista
  5. Hei! Oli mukava lukea Lunasta. Miten isommat koirat tulevat toimeen pikkuisten kanssa...pitääkö niiden keskinäistä eloa koko ajan vahtia?
    Ja onko nuo isommat koirat hankittu jotain tarkoitusta varten..esim. vahtikoiraksi tai varkaiden pelotteeksi..vaiko vain lemmikeiksi?

    VastaaPoista
  6. Hieno vahti teillä :) Terveen näköinen takapääkin kun nykyään sakemanneilla on niin kamalan alas viettävä peppu :/ Voin vaan kuvitella kun Luna on käynyt vähän leikkimässä lampaiden kanssa. Odotan kauhulla kun omat koirat muuttavat lammasmaahan... Mun huskynartulla oli tapan yhdessä vaiheessa nuorempana syödä koirapuistossa paskoja ja se oli hyvin ällöttävää :) Mutta luulen sen johtuneen ihan siitä että silloinen ruoka oli hyvin huonosti sulavaa ja se oli käytännöllisesti katsoen edelleen ruokaa kun se tuli ulos koirasta. Eve on hyvin ahne koira muutenkin ja se kakka oli varmaan yhtä kuin ruokaa sille :)

    VastaaPoista
  7. Satu: Isojen ja pienten koirien yhteiseloa ei meidän laumassamme tarvitse vahtia. Isot ja pienet koirat ovat samaa laumaa, eivätkä isot koskaan ole osoittaneet minkäänlaista sellaista käytöstä, että tarvitsisi olla edes hiukan huolissaan. Toki kun meille tulee uusi pentu, se täytyy esitellä isoille koirille varovasti ja alussa täytyy seurata tarkasti, että isot koirat tajuavat sen olevan osa laumaa, eikä mikään saalis. Meillä isot ja pienet koirat leikkivät keskenään, mutta isot koirat ovat todella varovaisia niiden kanssa. Ne eivät koskaan leiki mitään painimis- tai riehumisleikkejä. Ainoastaan juoksevat kilpaa. Pikkukoirat joskus hieman kiusaavat Taikaa, mutteivät Seitaa eikä Lunaa. Meillä on tosi onnellinen tilanne, sillä voimme olla täysin luottavaisia. Olen kyllä tietoinen muista (suomalaisista) perheistä, jossa eletään aina veitsenterällä pelossa, että koirat suunnilleen tappavat toisensa. Se on kauheaa.

    Lunan hankimme vahtikoiraksi. Sekarotuiset ja chihut vain lemmikseiksi, mutta kyllähän käytännössä ne sekarotuisetkin ovat vahtikoiria, koska kerran ulkona asuvat. Ja tosiaan, enemmänkin ne ovat varkaiden pelotteita, sillä niitä ei ole mitenkään koulutettu vahtikoirikssi. Eivät siis hyökkää ihmistä kohti.

    Mila: Lunankin takapää on sakemanninmaiseen tapaan hieman matalalla, mutta ei tosiaankaan niin matalalla kuin Suomessa sakemannien peppu on.

    Chilessä huskyt ovat tosi hankalia juuri maaseudulla, sillä ne tappavat aina kanoja jne. Ihmiset, joilla on huskyja, joutuvat pitämään niitä ketjussa. Meillekin tarjottiin huskya, muttemme ottaneet juuri siitä syystä. Kuvittelimme, etteivtä sakemannit tapa muita elukoita...mutta kyllä näyttää niitäkin metsästystpuhut kiinnostavan!

    VastaaPoista