Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

torstai 14. maaliskuuta 2013

Vellit ja soseet


Tulin nyt raportoimaan teille siitä, miten Dominic suhtautui ensimmäiseen kiinteään ateriaansa puolivuotispäivänään. Kommenteissa kerrottiin suomalaisista suosituksista alkaa antaa vain yhtä ruoka-ainetta kerrallaan ja jo kolmen-neljänkuukauden ikäselle vauvalle. Minä kyllä tiedän suomalaiset suositukset, mutta kun kerran Chilessä elämme, päätin toimia maassa maan tavalla – varsinkin kun lastenlääkäri minulle selitti syyt. Totesin niiden olevan järkevät. (Vauvan elimistö ei vielä ole valmis käsittelemään ruoka-aineita, nykyään on lisä-, väri-, ja säilöntäaineita joka paikassa niin paljon, allergiat lisääntyvät jne.)

Chilessä siis ei anneta kiinteitä ruokia lainkaan ennen puolen vuoden ikää. (Tämä on kuulemma sekä eurooppalainen että amerikkalainen suositus.) Kiinteät aloitetaan kasvissoseella, jossa on mangoldia/pinaattia, perunaa, porkkanaa, kurpitsaa/kesäkurpitsaa ja tippa öljyä. Jälkiruuaksi voi antaa raakaa tai keitettyä hedelmäsosetta. Ruokaa annetaan kerran päivässä 8 kuukauden ikään saakka, jolloin aletaan antaa kaksi ateriaa. Lihaa ja kanaa voi alkaa lisätä ruokaan viikon kuluttua kiinteiden aloittamisesta, mutta mikään kiire ei ole. Voi odottaa vaikka kuukauden, kuten minä aion tehdä. 8 kuukauden iässä ruokavalioon lisätään linssit sekä pavut ilman kuorta ja niissä aterioissa jätetään liha pois. 10 kuukauden iässä lisätään ruokavalioon kala ja kananmuna. Imettämistä kehotetaan jatkamaan kahden vuoden ikään saakka! (Jaksankohan minä niin kauan?)



Suomessa aletaan antaa vain yhtä ruoka-ainetta kerrallaan, jotta mahdolliset allergiat selviäisivät helpommin. Sehän on aivan järkeenkäypä selitys, mutta uskaltauduin kuitenkin tekemään Chilen malliin. Mistäköhän se johtuu, ettei chileläisillä ole LAINKAAN samassa mittakaavassa ruoka-aineallergiota ja rajoituksia kuin suomalaisilla? En ole kahdeksan vuoden aikana törmännyt kuin yhteen chileläiseen, jolla on keliakia ja muuten en ole kuullut allergioista mitään. Kun kysyn meillä käyvien lasten vanhemmilta, saako lapselle antaa maitoa vai onko allergioita, minua katsotaan ihan ihmeissään, että mitä tuo hulluja kyselee.

Joku teistä lukijoista kommentoi, että lusikkaan totuttelu vie kauan, jos aletaan antaa ruokaa vasta puolivuotiaana. Dominic kuitenkin söi lusikalla heti siten kuin olisi aina lusikalla syönyt! Voisikohan tämä johtua siitä, että Dominicin pappa veisti katajasta hienon lusikan Dominicille puruleluksi? Ehkä Dominic sen avulla on tottunut lusikan muotoon.



Meillä ei vielä ole syöttötuolia, joten istutin Dominicuksen tuollaiseen kävelyhärveliin (andador). Aloin lappaa lusikalla kasvissosetta Dominicin suuhun ja hän oli heti juonessa mukana. Hänellä oli suorastaan sellainen ilme naamalla, että VIHDOINKIN minäkin saan jotakin! Tähän asti hän on katsellut, kun me olemme syöneet ja aukonut suutaan! Dominic ei mutristanut lainkaan suutaan sillä tavalla, kun olen monien vauvojen nähnyt tekevän ensimmäisten aterioiden yhteydessä. Poika söi, kuin olisi koko pitkän kuusikuukautisen elämänsä popsinut kasvissoseita!

Jälkiruuaksi poika sai Peikkokukkulan omenoista valmistettua sosetta. Se meni pyös parempiin suihin hetkessä. Enemmänkin poika olisi syönyt, mutten uskaltanut antaa niin paljon ensimmäisellä kerralla. Nyt tämä koko satsi oli ehkä sama määrä kuin puoli pilttipurkkia, niitä pieniä.



Lastenlääkäri sanoi, että silloin tällöin jälkkäriksi voi antaa myös Nestumia. Se on sellaista vellijauhetta. Itse söin sitä, kun vatsani meni ihan piloille salmonellan jälkeen. Nestum on tosi makeaa ja ihmettelinkin sitä lääkärille, että voiko niin makeaa antaa jo pienelle vauvalle. Kuulemma joskus voi, jos ei ehdi tehdä hedelmäsosetta.

Chilessä ei ole paljon valmiita vauvanruokia, ainakaan täälläpäin Chileä. En tiedä, miten asia on rikkaiden asuinalueilla Santiagossa. Täällä isoissa supermarketeissakin on vain puolisen metriä  hyllyssä valmiita ”pilttipurkkeja”. Lajeja on vain muutamia. Itse täytyy siis suurin osa vauvanruuista tehdä, mutta minusta se on hyvä juttu. Ei siinä kauan mene, kun surauttaa koneella keitetyistä ruoka-aineista soosin ja pakastaa niitä sitten. Jos jollakin on hyviä ideoita ja reseptejä, niin otan ilolla vastaan! Jääpalakuutioihin pakastamisen vinkin jo sainkin.

Tänään sitten otin pakastimesta pienen annoksen kasvissosetta ja sen rakenne oli muuttunut. Se oli hieman kokkareista. Annoin sitä Dominicille ja hän raukka oli aivan järkyttynyt! Koko vartalo vapisi puistatuksista ja kädet heiluivat loukkaantuneesti joka suuntaan. Mitä kamalaa pöperöä se äiti minulle tänään syöttääkään? Laitoin pöperön sitten sauvasekoittimella aivan hienoksi ja se sama pöperö muuttuikin taas herkkuruuaksi! Dominic söi hyvällä ruokahalulla ison annoksen kasviksia ja omenaa.

Nyt Dominic on syönyt kiinteitä kolme päivää ja me tässä odottelemme sitä POMMIA ;) Ei ole vielä tullut mitään vaippaan. Toivottavasti vatsa alkaa toimia, ettei hänellä ala sattua vatsa!

Sitten minulla on teille yksi kysymys: Milloin vellejä aletaan antaa? (Ei siis makeita jälkiruokavellejä/puuroja, joista jo puhuin.) Pediatri ei puhunut niistä mitään ja minä unohdin kysyä, enkä edes itse asiassa tiedä, annetaanko Chilessä vellejä...Minulla on sellainen tuttipullo, jossa on tavallista isompi reikä juuri vellejä varten. Annetaanko velliä aamulla, päivällä vai illalla? Korvaako velli yhden ruuan tai imetyksen, vai onko se vain niiden lisä? Miten velliä tehdään, jos ei ole valmisjauhetta saatavana? Ehkä näihin kaikkiin löytyisi vastaus netistä, mutta kun meillä on niin huono yhteys, etten jaksa enkä ehdi alkaa etsiä infoa. Eli jos joku vellispesialisti lukee nämä kysymykset, niin olisi kiva saada vastauksia.

24 kommenttia:

  1. Ihana makujen matka alkaa Dominicilla! Kannattaa varmaan antaa se velli iltapalaksi, tulee nukuttua sitte pikkasen pidempi pätkä kun on masu täynnä paksummasta tavarasta kuin maito. Kuulostaa ihan hurjalta tuo imetys 2 vuotiaaksi saakka, siellähän on sitten koko purukalustokin jo!! Hui! Mukiin vaan maitoa jo kohta :)
    T: katja

    VastaaPoista
  2. Suomalaisilla sivustoilla tästä velliasiata käytiin nettikeskusteluja vellin tarpeellisuudesta puolesta ja vastaan. Keskustelun lomasta löytyi seuraava ohje: keitä löysää puuroa, notkista sitä korvikkeella ja muussaa lisäksi sauvasekoittimella. Korvikkeen sijasta voi käyttää rintamaitoakin, jos riittää pumpattavaksi. Semmoinen löysän piimän koostumus on hyvä. Mietin, että voisikohan puurohiutaleista tehdä hienompaa ja keittää niistä sitten vellin? Minulla on vellien syöttö jäänyt vähiin, joten ei juurikaan ole kokemusta asiasta. Olen käyttänyt valmiita riisivellihiutaleita ne kerrat, kun olen velliä valmistanut. Kansainvälinen WHO:n suositus on tuo imetys kaksivuotiaaksi saakka. Kaksi ensimäistä lasta imetin vuoden ikään. Kolmas jatkoi kaksivuotiaaksi (hampaista ei ole haittaa, lapsi osaa olla purematta:)). Tässä imetysasiassa neuvoisin kuuntelemaan itseään ja lastaan. Mielestäni se on lapsen ja äidin välinen asia kuinka pitkään imetys jatkuu.
    T:Salla

    VastaaPoista
  3. Meillä neuvolassa ei vellejä suositella laisinkaan ja ollaankin aloitettu ihan kaurapuurolla 6kk iässä, aamu- ja iltapalaksi. Imetykset päälle. Kyllä muuten Suomessakin se perussuositus on, että kiinteät aloitetaan 6kk iässä ja silloin aletaan antaa aika nopeassa tahdissa ruoka-aineita. Mutta täälläkin toki kukin tyylillään :)

    Emma

    VastaaPoista
  4. Ennen Emman kommenttia ehdin jo ajatella, ovatko Suomen neuvoloiden ohjeet noin muuttuneet siitä kun minun isot lapseni olivat pieniä: silloin nimittäin kiinteät "kuului" aloittaa 6 kk:n iässä. Arvaas, mikä oli minun kuopukseni ensimmäinen kiinteä ateria! Olin täysimettänyt häntä viisi kuukautta eikä lapsonen ollut saanut kuin Vitol-tippoja lisäksi. Sitten tuli käly kylään ja ennen kuin ehdin pöö sanoa, niin käly oli työntänyt ruisleivän lapsen käteen.. :-) Olin läpijärkyttynyt ja luulin, että kuoleehan se tuohon... Lapsi oli superhyperonnellinen eikä suostunut irtaantumaan leivästään. Niin hän sitten söi hapanruisleipää melkoisen kokoisen siivun ensimmäiseksi kiinteäksi ateriakseen. Eikä kuollut. Hyvin sisukas tyyppi tuli, oliko vaikutusta perirukiisella ensiaterialla.

    VastaaPoista
  5. Vieläkö suomalaiset äidit puhuvat moista?!? Suomessa täysimetystä suositellaan puolivuotiaaksi! Ihan vanha juttu jo, ei ollenkaan uutta! Olen kyllä kuullut, että etenkin vanhemmat terkkarit moista höpöttävät.Olen itse siis kätilö. Ja omia lapsiakin on liuta, eli kokemustakin on.:) Jos tosin rintamaito ei riitä, sitten äiti voi itse miettiä, antaako kiinteitä 4 kk alkaen vai lisääkö vaan maidon määrää tarpeen kasvaessa.

    VastaaPoista
  6. Heippa! Mun tyttö on jo 20kk ja olemme noudattaneet aika pitkalti Turkin suosituksia koska asumme taalla. Taalla on vellijauheita tarjolla mutta mina aloin antaa ihan kaurahiutaleista tehtya löysaa puuroa, jonka vedin sileaksi sauvasekoittimella siina 6kk ikaisena, illalla annoin ihan lusikalla jotta uni maistuisi taydella vatsalla, edelleen syödaan puuro iltapalaksi. Meillakin kiinteat aloitettiin aika samoihin aikoihin ja nopeaan tahtiin, muutama vko vihannes- ja hedelmasoseilla seka vellilla, sitten mukaan lihat ja kala yksin kerrallaan seka juusto, jogurtti ja kananmuna. Mitaan ei olla valtelty ja mitaan allergioita, yhta yliherkkyysreaktiota lukuunottamatta, ei ole ollut, lusikka on pysynyt kadessa ja nykyisin syö aika omatoimisesti. Taalla patistetaan kokeilemaan nopeaan tahtiin eri ruokalajeja tuon 6kk jalkeen ja allergioita on vahan verrattuna Suomeen. Olen muuten kirjoittanut lapsen ruokajutuista taalla: http://ulkosuomalainenaiti.blogspot.com/2013/01/mita-lapsi-syo-turkissa.html

    Ajattelin kirjoittaa vahan lisaa ruokailusta ja ruuista lapsen kohdalla, toivottavasti ei haittaa jos linkkaan taman kirjoituksen blogiini?

    Meillakin kesti hetken ennenkuin tytön koneisto lahti kayntiin kun kiinteat aloitettiin, tein luumusosetta kuivista luumuista jos tuntui etta on ummetusta, vellin sekaan lisailin myös hedelmasoseita. Itse olen ainakin huomannut etta kun antaa reippaasti maistella eri makuja, on sitten helpompaa uusien ruokien kanssa.

    Maistuvia hetkia poitsulle!

    VastaaPoista
  7. Puutunpa minäkin tähän soppaan... Eihän vellejä ole mikään pakko antaa, minulla kolme lasta ja kukaan ei ole syönyt vellejä. Kun kerta noin hienosti syö lusikalla niin ei kannata tuttipulloa enää enempää sotkea mukaan vaan antaa suoraan puuroa. Ja siis siksihän noita vellejä/puuroja annetaan että saisi viljoja. Ja jos haluat alkaa puuroa syöttämään niin ilta/aamupuurona antaisin. Mutta eihän sillä ole mitään väliä mihin aikaan päivästä syödään mitäkin, kunhan vain monipuolisesti saa kasviksia,hedelmiä, viljoja, lihaa, kalaa ja maitoa. Ja alle yksivuotiaan pääasiallinen ravinnonlähde on maito.

    Ja imettää kannattaa niin pitkään kuin hyvältä tuntuu, sen helpommin ei maidot mukana kulje. Kyllä puolen vuoden täysimetystä Suomessakin suositellaan, harva niin vain tekee. Moni lapsi "lopettaa" itse imemisen ja silloin on luonnollista siirtyä korvikkeeseen/lehmän maitoon.

    Käytät vain maalaisjärkeä niin hyvin menee. Harva asia kun on niin ehdoton, että vain yksi tapa olisi oikea!

    VastaaPoista
  8. Lasten ruokintaa en osaa kommentoida, mutta taallakaan ei ole valmiita Piltteja kaupassa kuin pari ja ne ovat kauhean hintaisia. Sinansa harmi, koska kaytin niita ennen leivontaan. Allergioita tai ns. valittuja ruokavalioita on myos tosi vahan, joten kokkaaminen isolle porukalle on helpompaa kuin Suomessa. Ainoa haaste on nirsoilu! :) Maukkailta kuulostavat teidan vauvan evaat.

    VastaaPoista
  9. Jos alussa ei vatsa meinaa toimia niin meillä parhaiten auttoi ihan veden juominen. Hyviä ruokahetkiä!

    VastaaPoista
  10. Hei,
    onpa hienoa nähdä innokas pikku ruokailija! Minulla on kolme lasta, vanhimman kanssa lusikkaruokaan totuttelu kesti ja oli tosi turhauttavaa sotkemista monta kuukautta, sen sijaan kaksosia ei ehtinyt ruokkia niin nopeasti, etteivät olisi ennättäneet huutaa lisää ruokaa välissä :) Yksilölistä siis tämäkin.

    Meillä ei ole käytetty vellejä lainkaan, vanhimman maha ei kestänyt viljoja ensimmäisinä vuosina ja toisten kohdalla kun lusikkaruokailu sujui niin hyvin, ei tullut mieleenkään tarjota velliä. Tuttipullosta siirtyivätkin hyvin aikaisin nokkamukeihin.

    VastaaPoista
  11. Meillekään ei suositeltu vellejä, vaan ihan kunnon puuro. Hyvä antaa aamu- ja iltapalaksi. En ostanut ollenkaan puurojauheita, vaan alkuun pienensin kaurahiutaleet tehosekoittimella jauhoksi, ohutta puuroa mutta "kökköjä" enemmän kuin ostojauheessa. Aika nopeasti sai alkaa keittämään ihan tavallista puuroa! Hyvin toimi!

    VastaaPoista
  12. Meillä täällä italiassa suositeltiin kanssa täysimettämään 6kk asti, ja sitten aloitettiin peruna-porkkana-kesäkurpitsasoseella jossa mukana aimo annos oliiviöljyä ja vähintään 24kk kypsynyttä parmesaania. Ei mitään maistatteluja, vaan saman tien sai antaa niin paljon kuin lapsen napa veti, suositus 250ml. Hedelmät aloitettiin samaan aikaan, yleensä tuoresoseena. Vellejä ei mulle kukaan markkinoinut, sen sijaan jotkut antavat illalla puuron tapaista "pappa latteaa" vielä iltaruuan päälle. Lihaa sai antaa kanssa heti, kalaa 7kk ikäisenä, ja munat vasta 12kk. Täällä kanssa suositellaan imettämään 12kk vähintään, mutta harva niin tekee.

    VastaaPoista
  13. Ihana poika ruokavalioineen ja uusine makunautintoineen! Kaitaliinan blogissa on kerrottu vauvan ruokaresepteistä. Sen olen lukenut, vaikka ison tytön mummona en enää näitä ruokia valmista. Sieltä ehkä löydät ohjetta Dominicin ruokiin. Kannattaa olla luova lapsen ruokavalion suhteen, ei kannata nipottaa ja olla liian tarkka. Niin luulen, enkä tosiaan ole mikään ammatti-ihminen.

    VastaaPoista
  14. Ihana mikä poika:)Itse en myöskään noista valmisruuista perustanut,keitin
    puuron/vellin veteen grahamjauhoista ja myöhemmin ohrajauhoista.Samoin oli tehnyt äitini ja mummini.Tulee sileää helposti ja maistui omenaraasteen kanssa..voi miten äkkiä se vauva-aika meni..-Kati

    VastaaPoista
  15. voi ihanuus mitä kuvia, varsinkin tuo ensimmäinen!

    VastaaPoista
  16. Hurmaava söpöliini :) Sotkeudun vielä sen verran tähän vauvanruokasoppaan, että kannattaa tosiaan maistattaa ihan kaikki maut tässä vaiheessa, mitä vain mieleen tulee, koska sitten pääsee paljon helpommalla sitten, kun hetken kuluttua alkaa epäluulo uusia makuja kohtaan. Meillä ensimmäisen kanssa maistettiin kaikkea muuta paitsi ananasta (se vain unohtui), ja sitten menikin melkein kymmenen vuotta, ennen kuin se ananakselle irvisteleminen loppui :D

    VastaaPoista
  17. Suomessa suosituksena on kiinteiden aloittaminen 4kk iässä jos lapsi saa maidonkorviketta, mutta jos lapsi saa rintamaitoa suositellaan kiinteiden aloittamista 6kk iässä.

    Ihania kuvia Dominicista, niin hymyileväinen lapsi.

    VastaaPoista
  18. Suomessa imeväisikäisten ruokavaliosta on annettu viimeeksi vuonna 2004 virallinen suositus - Lapsi, perhe ja ruoka. Googleta, niin saat pätevää tietoa Suomen nykyisistä suosituksista näiden nettikommenttien sijaan ;)

    VastaaPoista
  19. Ma en osaa naista Brasilian suosituksista sanoa kun vasta taalla odotan :) Mutta sen verran muistan kahdesta ensimmaisesta (7 ja 9 v.) etta tuttipulloa ei koskaan oikeen tarvittu. Imetin reiluun vuoden ikaan (tosin sitten loppuaikana aika harvakseltaan) ja vetta ja myohemmin maitoa tarjosin suoraan nokkamukista. Vellia en tullut koskaan ajatelleeksi vaan annoin suoraan puuroa. Tein samat kuin Heidi tossa edella sanoi ja huristelin kaurahiutaleet hienoksi sauvasekoittimella ja niista sitten keitin aika loysaa puuroa. Kiva kun ruokailut on alkaneet hienosti! Meillakin esikoiselle maistui kaikki hyvin paitsi mangosose, joka sai aikaan mielettomia kokovartalopuistatuksia :D Nyt on kuitenkin yksi lempihedelmista.

    VastaaPoista