Tonttia etsimässä tulivuoren rinteellä

Joulun aikoihin tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun aloimme etsiä tonttia Chillanin tulivuorelta. Tonttikiemuroitamme pääset lukemaan täällä. Joulun ja uuden vuoden välissä suuntasimme punaisen lava-automme nokan taas vuorta kohden. Tällä kertaa emme ottaneet yhtäkään karvakorvaa mukaan, sillä meillä ei ole autossa ilmastointia, eikä chihujen ole kivaa olla monta tuntia bokseissa, vaikka niihin tuulettimet onkin.

Meiltä ajaa Chillanin (lausutaan "Chijjan") kaupunkiin tarkalleen tunnin. Moottoritie on hyvä ja leveä ja sillä saa ajaa 120 km/tunnissa. Chillanin kaupunki on jakautunut kahteen osaan: Chillaniin ja Chillan Viejoon (Vanha Chillan). Yleensä ajamme aina Chillan Viejon kautta ja joka kerta eksymme pikkuteillä, sillä jostain mystisestä syystä sieltä otettiin opasteet pois yli vuosi sitten, eikä niitä ole palautettu sinne. Tällä kertaa tahdoin mennä Chillanin kautta, koska tahdoin Jumbo-markettiin, jota ei ole Concepcionissa. Se olikin tuottoisa reissu, mutta siitä kerron toisessa postauksessa. Chillanin kautta tie olikin tosi helppo ja hyvin opastettu. Chillanilta ajaa ylös tulivuorelle tunnin.



Kuten huomaatte kahdesta ylläolevasta kuvasta, niin minä olen hyvin valaistunut! Kuvissa pohdin, ostetaanko tämä vai tuo melkein viereinen, vai vastapäinen.... Katsokaapa noita satumaisia puita takanani!

Tässä mieheni keskustelee kiinteistövälittäjän kanssa. Kv onkin tullut hyvin tutuksi näiden vuosien aikana ja hänen kommenteistaan ja tekemisistään olen myös muistaakseni tilittänyt tänne blogiini. Mutta mennäänpä asiaan: TERVETULOA nuuskimaan kanssani tontteja!

---

TONTTI 1

Tontti 1 on ollut vaihtelevasti myynnissä nämä kolme vuotta. Eli omistaja laittaa tontin myyntiin ja vetää sen pois myynnistä, kun joku tahtoo ostaa. Joidenkin kuukausien päästä tontti tulee uudelleen myyntiin entistä kovempaan hintaan. Nyt tontti on taas myynnissä ja menimme katsomaan sitä. Aiemmin en ole ollut kiinnostunut näistä purotonteista, vaan vain jokitonteista. Nyt kuitenkin purotonttien valtavat puut ja kosteampi maaperä ovat alkaneet vetää pidemmän korren jokivarren tonttien kuivaan maahan nähden.

Tässä näkyy naapurin taloa ja uima-allasta.

Tonteilla on upea viidakkotunnelma. Tontilla on 50 metriä maantien reunaa, mikä on ehdoton edellytys kauppahaaveillemme. Tontin halkaisee kaksi runsasvetistä kuohuvaa puroa.

Tontilla 1 on maantien vieressä tasainen vähäpuinen pläntti. Se olisi hyvä parkkipaikalle ja kaupalle.

Tontin 1 ja 3 naapureissa on tällaiset lankkuaidat. Pidän niistä.

---

TONTTI 2

Tontilla 2 on kaksi huonokuntoista taloa, varasto ja korjausta kaipaava uima-allas

Tontilla on isoja puita ja takarajana Renegado-joki

Näkymä pihalta Piedras Comadres -vuorenrinteelle

Ja kuten näkyy, tönö on aika epätoivoinen. Tuo katon uudempi osa sisältää uuden kylpyhuoneen. Talo on sisältä ihan hyvässä kunnossa chileläiseen tasoon nähden, mutta ulkoa se on kuvan mukainen. Kattokin varmaan vuotaa. Kannattaako tästä maksaa talon hinta? Olemme vähän sitä mieltä, ettei kannata. Tontti on todella kiva ja valtavan suotuisassa paikassa ajatellen meidän tarkoitustamme, mutta siitä joutuu maksamaan noiden hökkeleiden takia liian paljon. Mietimme, että mieluummin ostaisimme tontin, johon kukaan ei ole koskenut ja voimme aloittaa itse alusta ja tehdä mieleistämme.

---

TONTTI 3

Tontti 3 on tässä tien varrella vasemmalla puolella. Näette tuon ruskean opasteen. Siinä lukee "Cueva de los Pincheiras". Kyseinen paikka on turistinähtävyys, joten jo tästä voitte päätellä, että tämäkin olisi aivan loistava paikka meille! Nähtävyys on siis ihan heti tuon merkin jälkeen vasemmalla puolella tietä.

Tontti 3 on vieläkin enemmän viidakkomainen kuin tontti 1. Tontit 1 ja 3 ovat hyvin lähekkäin, mutteivät naapureita. Niillä on eri omistajat. Tontti 3 tuli myyntiin vasta nyt. Se on ollut täysin hylättynä seitsemän vuotta. Emme päässet katsomaan tonttia kunnolla, sillä se on niin täynnä karhunvatukan ja ruusunmarjan raapivia pensaita. Tontilla on tienviertä 80 metriä, mutta lievässä mutkassa, mikä mieheni mielestä on huono asia. Minua jokin vaivainen mutka ei haittaa pätkääkään, kunhan on kaksi puroa ja isoja puita :)

Menimme pyytämään naapurilta luvan kulkea heidän tonttinsa läpi, jotta pääsimme katsomaan tontin 3 takaosaa. Sieltähän pajastui mukava yllätys! Muuten tasaisen isopuisen tontin takaosassa on rinne, joka kuuluu myös tonttiin. Kun nousee jyrkän rinteen ylös asti, siellä on tasainen alue, jolle voisi vaikka rakentaa mökin. Upeinta kuitenkin siellä ylhäällä on tontin raja. Rajana on ikivanha vuoristotie, jonka molempaa puolta reunustaa matala kiviaita. Harmi, kun en huomannut kuvata tietä!

---

Naapurin tontin kautta kulkemisessa oli sekin hyvä puoli, että siinä pystyi näkemään, miltä tontti voisi tulevaisuudessa näyttää! Molemmat purot luikertelivat ruohokentän poikki, puron varrelle oli istutettu nalcaa, eli raparperin sukulaista. Puron ylle oli tehty pieniä siltoja. Itse kuitenkin jättäisin paljon enemmän puita kasvamaan. Emme itse asiassa tahtoisi katkaista yhtäkään puuta! Tontilla 3 onkin upeita vanhoja Chilen luonnonmetsän puita, mikä on oikea aarre nykyään, kun kaikki täällä on kaadettu ja istutettu mäntyä ja eukalyptusta tilalle. Alle kymmenen vuoden kuluttua nekin metsät jo poikkaistaan ja taas uutta taimea tilalle. Surullista.

---

TONTTI 4

Tontti neljä on vastakkaisella puolella tietä tontin 1 kanssa. Niillä on sama erittäin vaikea omistaja, joka siis vetää koko ajan tontit pois myynnistä. Kv:llä on mennyt vanhan miehen kanssa hermot jo tuhanteen kertaan. Kerran kv:n piti mennä tapaamaan miestä Concepcioniin yhteen julkiseen tilaan. Mies ei huolinut kv:tä tilaan, sillä tällä ei ollut kravattia. Minun mieheni sanoi, että jos tehdään kaupat, niin hän pistää kolme kravattia kaulaan varmuudeksi. Kv soittikin omistajalle jättämämme tarjoukset tonteista 1 ja 4, ja muutaman päivän kuluttua saimme vastauksen, etteivät ne menneet läpi. Emme edes kuvitelleet, että olisivat menneet läpi, eihän kaupoista koskaan ole tullut mitään kyseisen miehen kanssa, edes silloin, kun olemme hyväksyneet miehen esittämän summan sellaisenaan! Olemme siis yrittäneet ostaa tonttia 4 jo kolme vuotta! Olen hermoillut, toivonut, jännittänyt ja rukoillut tätä tonttia omaksemme, eikä siitä ole koskaan mitään tullut. Enää en edes välitä. Tontti on näistä vaihtoehdoista suurin ja siinä on joki, mutta maaperä on kuivempaa, eikä kasvillisuus ole yhtä upeaa kuin purotonteilla. Tonttia 4 emme menneet katsomaan, sillä näiden vuosien aikana se on tullut liiankin tutuksi. Hahaa, nyt kuitenkaan en enää tahdo saada sitä epätoivoisesti. Ähäkutti tyhmä omistaja, jäätpä ilman ostajia, sillä me olemme ilmeisesti olleet nämä vuodet ainoat vakavasti otettavat ostajakandidaatit!

---

Eli me siis alamme hieroa kauppoja tontista 3. Harmi, että siitä sain otettua kaikkein vaatimattomimmat kuvat, sillä siihen viidakkoon ei päässyt tunkeutumaan edes puroille saakka. Koska olemme Chilessä en nuolaise ennen kuin tipahtaa. Olen jo oppinut. En ala hehkuttaa asiasta tämän enempää, sillä olemme menettäneet yhden tontin jo useaan kertaan ja sen lisäksi ainakin neljä tonttia erilaisin syin. Papereista saattaa löytyä häikkää, omistajat saattavat muuttaa mieltään jne. jne. Tässä saattaa siis tapahtua niin paljon kaikkea, että sanon vain, että olemme kiinnostuneita tontista ja alamme selvittää sen ostamismahdollisuutta. Omistaja on nyt hankkimassa tarvittavia papereita, jotka mieheni sitten vie lakimiehelle tarkistettaviksi, mikäli hän joskus saa ne paperit ja mikäli omistaja ei sitä ennen muuta mieltään.

---

Pitäkää nyt peukkuja minulle, että kaikki menee niin kuin on tarkoitettu! Olkoon universumi viimeikin punomassa juonia hyväkseni ja ehkä vielä joskus ymmärään, miksi kaikki meni niin kuin meni ja miksi minun piti odottaa niin kauan. Ehkä odotus jatkuu vielä vuosia, mistä sitä tietää. Onneksi saan kuitenkin asua kauniilla Peikkokukkulalla, mikä auttaa kestämään odotuksen. Sitä omaa puotiakin olen halunnut jo niin monta vuotta, mutta nykyään kestän senkin odottamisen aivan mainiosti, sillä pidän tuota chihunvaatenettiputiikkia sekä otan osaa erilaisiin käsityötapahtumiin. Olen ainakin oppinut puurtamaan ja tiedän, miten raskasta käsityöläisen arki on.

---

Pitäkäätte siis peukkuja ja pliis universumi, puno niitä juonia niin, että minäkin voin niitä ymmärtää!