Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Anastasian synnytys

Tänään kerron teille Anastasian synnytyksestä. Yritän kertoa niin, että koirien synnytyksistä "eipalmittä" tietävätkin pysyvät kärryillä ja toisaalta taas välttäen vain chihuahuaihmisiä kiinnostavia yksityiskohtia, joka tekisi tekstistä tylsää luettavaa muille.
---
Arvasinhan minä sen, että synnytys tapahtuisi ennen laskettua aikaa, sillä niin meillä on ennenkin tupannut käymään. Monta pentuetta meillä ei vielä ole ollut, mutta jonkinlaista näkemystä asioista on ehtinyt muodostua omien ja muiden kokemusten perusteella sekä kirjoista opiskeltuna. Lauantai-iltana 5.2.11 otin Anastasialta lämmön ja mittari näytti vain 36.7 celsiusastetta. (Chihuahuan normaali lämpö on noin 38.5-39 celsiusta.) Kun lämpö menee alhaiseksi, voi synnytyksen arvioida alkavan seuraavan 10-24 tunnin aikana. Yön Anastasia nukkui rauhallisesti, eikä raapinut pesäänsä, toisin kuin Zara, joka oli aloittanut pesänrakennuspuuhat jo viikkoa ennen synnytystä.


Synnytys on alkamassa.

---

Meillä (ja usein muillakin) chihut synnyttävät yöllä. Anastasia kuitenkin istui sunnuntaina 6.2.11 (kaksi päivää ennen laskettua aikaa) olohuoneen lattialla vähän ennen yhtätoista aamupäivällä. Se sai ensimmäisen supistuksensa ja katsoi minuun ihmeissään. Minä lämmitin heti lämpöpulloon vettä ja tarkistin, että kaikki tarvittavat tykötarpeet olivat esillä. Nostin Anastasian pesäänsä ja heti se alkoi raivoisasti raapia peittojaan. Supistukset alkoivat ensin tulla noin vartin välein. 13.20 Anastasia alkoi ponnistaa todenteolla ottaen tukea pesän reunoista ojentaen kaulansa pitkäksi ja suu meni melkein ulvomisasentoon. 13.45 alkoi uloin sikiökalvopussi tulla ulos. Sitten Anastasialle tuli hätä. Se juoksi ympäriinsä ja teki asiansa nurkkiin, eikä selvästikään ymmärtänyt, miksei ponnistamisentarve lähtenytkään pois.
---
Kolmelta iltapäivällä supistukset olivat hyvin voimakkaita, Anastasia ponnisti, minä otin sitä kainaloista kiinni, jotta maan vetovoima olisi apuna, Anastasia kirkaisi ja niin ensimmäinen pentu tuli siististi pussissa ulos. Anastasia tiesi heti, mitä sen piti tehdä, vaikka tämä olikin sille ensimmäinen kerta. Pyyhkäisin vain hieman pussia rikki pennun kuonon kohdalta ja jätin loput Anastasian huoleksi. Anastasia oli kyllä kiinnostuneempi istukan syömisestä kuin pennusta huolehtimisesta, mutta kun ensin mainittu asia oli hoidettu, siitä tuli heti huolehtiva emo. Sen karvaiseen naamaan syttyi sellainen ilme, jota en ole koskaan ennen sillä nähnyt: hyvin valpas ja tietoinen omasta tehtävästään!

Ensimmäinen pentu oli punertava narttu. Minä en punninnut pentua ensimmäisenä päivänä, mutta toisena päivänä tytöllä oli painoa 110 grammaa.
---
Annoin Anastasian hoidella ensimmäistä pentuaan rauhassa, mutta sitten aikaa tuntui kuluvan liikaa. Sanotaan, että jos parin tunnin päästä ei ala kuulua toista pentua, niin pitäisi ottaa yhteys eläinlääkäriin. En kuitenkaan tahtonut kiirehtiä, koska Anastasia oli hyvävointisen näköinen, eikä väsynyt. Luin jostakin senkin, että kääpiöroduilla saattaa mennä jopa 3-4 tuntia seuraavan pennun syntymään.
---
Olin kuitenkin hieman huolestunut, sillä tiesin odottaa toiseksi sitä pentua, jolla oli keuhkoissa nestettä ja huonot sydänäänet. Eläinlääkäri oli sanonut sen tulevan ulos ensimmäisenä tai toisena, mutta koska kerran ekalla pennulla ei ollut mitään vikaa, niin ajattelin, että ehkä se "viallinen" pentu tulee sitten toisena. Aloin ajatella, että ehkä se olikin kuollut synnytyskanavaan, eikä Anastasia saanut siksi synnytettyä sitä.

Kun aikaa ensimmäisen pennun syntymästä oli kulunut kaksi ja puoli tuntia, eikä voimakkaista supistuksista huolimatta ollut näkyvissä seuraavaa pentua, päätin soittaa eläinlääkärille. Hän oli jo tietoinen synnytyksestä, sillä olimme sopineet, että lähetän tekstiviestin, kun synnytys alkaisi. Hän kehotti heti lähtemään klinikalle, jotta voitaisiin laittaa oksitosiinipiikki.
---
Kello 18.22 eläinlääkäri laittoi piikin ja se sattui kovasti. Anastasia itki ja näin jälkeenpäin ajateltuna ne kaksi oksitosiinipiikkiä, jotka Anastasian reiteen pistettiin, taisivat sattua kirkumisesta päätelleen enemmän kuin itse synnytys. Anastasian maha ultrattiin taas ja nähtiin, että kummatkin kaksi pentua olivat elossa ja senkin eläinlääkäri huomasi, että se pentu, jonka keuhkoissa oli näkynyt nestettä toisessa ultrassa, olikin syntynyt ensimmäisenä ja täysin kunnossa! Puolen tunnin päästä piikistä syntyi toinen pentu eläinlääkärin avustuksella. Sitä piti vähän avittaa ulos sillä tavalla, etten itse olisi uskaltanut tehdä. Olisin pelännyt, että Anastasiaan sattuu liikaa tai että pentu menee rikki. Toinen pentu oli isompi, myös punertava narttu. Toisena elinpäivänään se painoi 150 grammaa.
---
Taas piti laittaa oksitosiinia, että saatiin supistukset voimistumaan. Kolmatta pentua ei tarvinnutkaan kovasti avittaa ulostautumaan, sillä se oli taas pienempi. Pikkuinen vaaleampi narttu syntyi kahdeksalta illalla. Toisena päivänään se painoi 110 grammaa. Kaikki kolme narttua siis syntyivät terveinä ilman minkäänlaisia etukäteen pelättyjä ongelmia!

Uskomatonta, miten nopeaa palautuminen oli! Anastasia oli heti hyvässä kunnossa synnytyksen jälkeen! Pian se jo tahtoi syödä ison annoksen ruokaa. Oli outoa katsoa, miten laihalta se näytti, kun oli tottunut viimeiset neljä viikkoa katsomaan sen pyöreää vartaloa.
---
Nyt pennut ovat viikon vanhoja. Rekisterinimiä niille on jo mietitty. Sen verran paljastan, että kaikki ovat kukkien nimiä:) Pennut painavat tänään 170, 200 ja 250 grammaa ja kivoja kuvia niistä on tulossa Peikkokukkulan blogiin!

---

Faktat lyhyesti:

-EMO: Anastasia Pinky Paws (Chile) fawn

-ISÄ: Sweet Indeed Choko Bon Bon (Italia) chocolate-creme

-Synnytys alkoi 6.2.11 klo 10.45 ensimmäisestä astutuksesta 58. päivänä

- 1. narttupentu klo 15.05

-2. narttupentu klo 18.50

-3. narttupentu klo 20.05

---

Jos sinua kiinnostaa enemmänkin koirien synnytys, voit lukea Auli Koposen kirjan "Koira saa pentuja" sekä Helena Koskentalon "Parempaan pentutulokseen. Koirankasvattajan käsikirja". Nämä kirjat kuuluvat myös Suomen Kennelliiton kasvattajakurssin oppimateriaaliin.
---
Huomenna kerron teille Zaran synnytyksestä. Se onkin aivan erilainen tarina kuin Anastasian synnytys.

9 kommenttia:

  1. Onnittelut Anastasialle pennuista! Onneksi kaikki meni lopulta hyvin! Toivottavasti myös Zaralla.
    terveisin Heli

    VastaaPoista
  2. Onnea lapsosista! Teillä on siellä melkoinen lastentarha kahden pentueen kanssa :)

    VastaaPoista
  3. Voi että mikä aihe! En ole koskaan nähnyt eläimen synnyttävät joten mielenkiintoista kuulla miten se menee ja sujuu. Toivottavasti toinenkin synnytys sujui hyvin!

    VastaaPoista
  4. Hienoa, että pennut olivat terveitä!
    Onnea!

    VastaaPoista
  5. Uiiiiiih <3
    onnea vauvoista! Mielenkiintoista luettavaa. En yhtään tiedä koirien synnytyksistä mitään. Omista alkaakin olla kokemusta enemmänkin, heh:) ja nyt ymmärrän hiljaiselonkin. Hyvää ystävänpäivää Chileen, täällä mittari näyttää -25!
    Äitix5

    VastaaPoista
  6. Onnea ja iloa koirulipentueista! Mielenkiintoista luettavaa Anastasian synnytykset.
    Hyvää ystävänpäivää eteläisestä Suomesta, pakkasta nyt melkein 20 ja taivas suloisen sininen.

    VastaaPoista
  7. Hei! Onnittelut Anastasille lapsosista ja Emännälle myös! Voikaa hyvin! terv. Seija

    VastaaPoista
  8. Melkoisen jännittävää touhua tuo synnyttäminen, huis! Miten pikkuruiselta se ensimmäinen pentu näyttää juuri synnyttyään! Sen värisävy muistuttaa ketun turkin väriä, todella kaunis :).

    VastaaPoista
  9. Kiitokset kaikille! Kerron jatkossa enemmän pikkuisista!

    VastaaPoista