Zaran synnytys

Eilen kerroin teille Anastasian synnytyksestä ja tänään on Zaran vuoro. Ensin kuitenkin selvennän vähän teille sitä, miksi astutin kaksi narttuani samaan aikaan.
---
Monet kasvattajat astuttavat narttujaan samaan aikaan siitä syystä, että nartuille laumassa tulee juoksut yleensä samoihin aikoihin. Kun yksi narttu aloittaa, niin muut tulevat perässä. Sitten saakin suojella sohvia ja vaatteita. Onneksi Chilessä ympäri vuoden ulkona on sen verran lämmintä, että koirat saavat olla paljon ulkona. Meillä kukaan ei joudu eristyksiin häkkiin. Meillä ei edes ole häkkejä.
---
Kun meillä on nartuilla juoksut, teemme niin, että pojat ovat ulkona tarhassa ja tytöt pistäytyvät ulkona vapaana. Emme kuitenkaan voi niiden antaa olla kauan aikaa ulkona, sillä ne menevät kiusaamaan poikia aidan toiselle puolelle. Ne pyörivät aidan vieressä ja näyttelevät peppuaan pojille, jotka alkavat ähistä ja vinkua tarhassa. Tulevaisuudessa meinaamme tehdä toisenkin tarhan, jotta pojille on omansa ja tytöille omansa, jotta käytännön elämä helpottuisi, eikä vahinkoja varmasti pääse käymään.
---
Nyt kun tytöillä on juoksut, ne saavat olla tavallista vähemmän ulkona ja yläkerran vierashuoneeseen olen tehnyt niille oman paikan. Siellä ne saavat makoilla suljetun oven takana pesissään ja pureskella luita. Pojatkin pysyvät rauhallisempina, kun ihanat hajut eivät koko ajan kulkeudu samalla tavalla nenään kuin silloin, kun on näköyhteys. Onneksi meillä on nykyään tilaa.

Tässä Zara ja masu 55. päivänä ensimmäisestä astutuksesta.

---

Niin siis kulkeuduin jo sivuraiteille...miksi minä astutin kaksi narttuani yhtä aikaa, johtuu omasta "varaemojärjestelmästä". Chihuahuoiden synnytykset ovat riskialttiita. Pennut ovat suuria verrattuna emon kokoon. Usein joudutaan turvautumaan keisarileikkauksiin. Joskus emo voi kuolla synnytyksessä. Silloin Suomessa aletaan heti etsiä varaemoa, joka voisi imettää pentuja. Chilessä varaemon löytyminen olisi erittäin hankalaa - ellei sitten antaisi pentujaan jollekin katukoiralle....
---
Nyt kun tiedän, miten ihmiset täällä huolehtivat koiristaan, en uskaltaisi antaa chihujani - en aikuisia enkä pentuja - kenenkään käsiin. Siksi olen alkanut ajatella, että ehkä on turvallisempaa astuttaa kaksi narttua kerrallaan, jotta apua on sitten lähellä, jos sitä joskus tarvitaan. Joskus taas voisi olla sellainen tilanne, että emo menee hyvin huonoon kuntoon synnytyksessä esim. kohtutulehduksen takia. Silloin voisi antaa vaikka osan pennuista toiselle emolle.
---
Suomessa on chihuahuakasvattajia "pilvin pimein". Määrä on itseasiassa hämmentävän suuri täältä Chilestä katsottuna. Täällä on kasvattajia vai muutamia. Monen sadan kilometrin säteellä meistä katsottuna täällä on minun lisäkseni vain yksi kasvattaja, jolla on virallinen kennelnimi. (Toinenkin oli, mutta Kennel Club juuri poisti heiltä kasvatusoikeuden viideksi vuodeksi.) Muut vähäiset kasvattajat kasvattavat rekisteröimättömiä chihuja. Asiantuntemusta eikä apua voi siis monelta suunnalta pyytää.
---
Mutta pääsisinkö sitten jo varsinaiseen asiaan, eli rakkaan Zarani synnytykseen? Joo, aloitetaan!

Kolme pentua ja paljon kaasua saavat aikaan tällaisen pötsin.

---

Illalla 8.2.2011 kaksi päivää ennen laskettua aikaa Zaran ruumiinlämpö oli 36.9 celsiusta.
Eilisestä postauksesta viisastuneena tiedättekin (ellette tienneet jo ennen), että se tarkoittaa sitä, että synnytys mahdollisesti alkaa seuraavan 10-24 tunnin aikana. Sanon MAHDOLLISESTI, sillä joskus lämpötila sahaa muutaman päivän ylösalas ja silloin on hieman epätietoinen olo...
---
Zara oli tehnyt touhukkaasti pesää jo viikon joka yö. 8.2. se kuitenkin teki pesää kiihtyvällä tahdilla jo iltapäivällä. Menimme nukkumaan siinä yhdentoista aikoihin ja kolmen maissa heräsin siihen, että Zara oli hyvin levoton. Siitä muutaman minuutin kuluttua tulivat ekat supistukset ja minä lämmittelin taas kerran vettä lämpöpulloon ja tarkistin tykötarpeet. Puoli neljältä aamulla supistukset olivat voimakkaita ja niitä tuli usein. Klo 3.41 uloin sikiökalvopussi alkoi tulla ulos.
Klo 4.12 pussi oli kokonaan ulkona ja alkoi "pentupussin"(amnion) odotus. Kymmenen minuutin kuluttua työntyikin sikiökalvopussi ulos. Molemmat pussit olivat siinä jalkojen välissä ja Zaralla oli koko ajan voimakkaita supistuksia. Tarkastelin "pentupussia", mutta pentua ei vaan näkynyt, ei kuonon kuonoa eikä käpälän käpälää! Jo noin tunti oli kulunut, eikä mitään tapahtunut voimakkaista supistuksista huolimatta. Aloin huomata Zarassakin väsymyksen merkkejä.
---
"Pentupussin" eli amnionin tultua ulos pennun on synnyttävä tunnin kuluessa tai sen selviytymismahdollisuudet ovat heikot. Viideltä aamulla soitin eläinlääkärille, jolle olin jo lähettänyt sopimuksemme mukaan tekstiviestin synnytyksen alettua. Eläinlääkärimme sanoi, että lähtisin heti klinikalle. Hän veisi poikansa hoitoon ja tulisi heti perässä. Toinen eläinlääkäri olisi ottamassa minut ja Zaran vastaan. Klinikalla olikin jo valot päällä ja toinen tuttu eläinlääkäri kertoi, että kaikki oli valmiina keisarileikkausta varten, jos sellaista tarvittaisiin.
---
Eläinlääkäri tunnusteli Zaran sisältä, eikä ylettänyt pentuun. Hän sanoi, ettei mitään muuta ole tehtävissä kuin leikata. Jotain outoa oli tekeillä, sillä pennut olivat liian ylhäällä. Toinen eläinlääkäri tuli ja totesi saman. Menimme leikkaussaliin, jossa pitelin ja silittelin Zaraa, kun sille laitettiin rauhoittava piikki sekä maidoneritystä nopeuttava piikki (Pileran) ja ajeltiin mahasta karvat. Zara ei tahtonut antaa periksi, joten rauhoittavaa piti antaa lisää. Sitten tipan kautta laitettiin nukutusaine ja samalla alettiin puhdistaa vatsaa. Sitten minut ajettiin ulos, koska eläinlääkäreillä oli kiire saada pennut vatsasta. Kello oli 6.19 aamulla.


Supistus ja työntö
---

Minä luin romaania ja pureskelin kynsiäni. Pelkään aina, kun koira nukutetaan. Koskaan ei voi tietää, jos joku onkin allerginen nukutusaineelle. Unohdin katsoa kelloa, kun minulle tultiin kertomaan, että Zara on heräämässä ja kaikki kolme pentua ovat hengissä. Pennut olivat syntyneet klo 6.30. Kohtuun oli pitänyt tehdä kaksi viiltoa, jotta pennut saatiin ulos. Mikseivät pennut olleet syntyneet normaalilla synnytyksellä, ei tiedetty. Eläinlääkärit kertoivat, etteivät he löytäneet siihen mitään selitystä, sillä kohdunsarvet eivät olleet kiertyneet, eivätkä pennut olleet pahassa asennossa. He epäilivät, että kohtu ei toiminut, vaikka supistukset olivatkin hyviä ja voimakkaita.
---
Minua tietenkin harmitti, että Zara jouduttiin leikkaamaan. Kysyinkin, että jos olisin odottanut vielä joitakin tunteja rauhassa, niin olisiko luonto hoitanut tehtävänsä ja pennut olisivat tulleet normaalilla tavalla ulos. Eläinlääkärit epäilivät asiaa, mutta sanoivat, että olisihan se ollut mahdollista, mutta ainakin ensimmäinen pentu olisi siinä tapauksessa kuollut, olihan vesipää (amnion) jo tullut ulos yli tuntia aikaisemmin.
---
Jos tätä tekstiäni nyt lukee joku toinen chihuahuakasvattaja, jolla on kokemusta tällaisesta samanlaisesta tilanteesta, niin olisin kiitollinen, jos voisit kertoa, miten Suomessa eläinlääkäri on toiminut. Leikataanko vai odotetaanko? Uskotko sinä, että leikkaus oli tässä tapauksessa ainoa oikea ratkaisu? Zaralle ei laitettu oksitosiinipiikkiä, ehkä siksi, että supistuksia kuitenkin oli tullut paljon ja ne olivat voimakkaita. Minun täytyy kai uskoa, että he tekivät oikein ja luottaa siihen. Tiedän, että Chilessä sekä ihmisten että eläinten osalta turvaudutaan sektioon paljon helpommin kuin Suomessa (rahan takia).
---
Minua tietenkin kasvattajana harmittaa se, että keisarileikkauksen jälkeen koiran kohtu ei enää toimi yhtä hyvin kuin se ilman arpea toimisi. Ehkä kaikki seuraavat synnytykset ovat keisarileikkauksia. Keisarileikkauksia taas ei voi eläinlääkärin mukaan tehdä kuin kolme. Chihu, joka synnyttää normaalisti, voi saada pentuja elämänsä aikana useammin kuin kolme kertaa. Lisäksi keisarileikkauksen jälkeen koira on todella huonossa kunnossa. Joskus se saattaa hyljeksiä pentujaan ja jopa tappaa ne. Onneksi meille ei ole koskaan käynyt näin, vaan jopa keisarikeikkauksen jälkeen koiramme ovat olleet hyviä emoja. Maitoa vaan ei ala tulla nopeasti ja pennut kuljuvat nälässä.



Keisarileikkauksen jälkeen Zara on nukuksissa ja vaikka siltä näyttääkin, niin pennut eivät ime.


---
Zaran kanssa lähdimme klinikalta kotiin klo 9.30 aamulla. Zara oli aivan sekaisin ja nukuksissa. Se tärisi vielä. Pennuista se ei ollut kovin kiinnostunut. Ero oli valtava verrattuna Anastasiaan, joka hoiteli pentujaan ja oli silmin nähden hyvässä kunnossa. Zara kuorsasi kovaan ääneen kotimatkan ja pennut kiljuivat.
---
Pennuilla oli nälkä ja koska kerran Zara ei jaksanut huolehtia pennuista eikä maitoa vielä paljon tullutkaan, annoin pennuille tuubista Puppy Boostia. Ne tykkäsivät herkusta, mutta jatkoivat kiljumista. Koko päivän makasin Zaran vieressä ja ensimmäiset tunnit se oli niin sekaisin, ettei se tuntenut minua, vaan puri minua sormeen, kun autoin sitä parempaan asentoon. Zara kuorsasi ja pennut kiljuivat ja minä väänsin itkua. Zara näytti niin surkealta ja sillä oli selvästi paljon kipuja. Manasin itseni taas kamalaksi ihmiseksi, kun laitan koirani kärsimään!

Sininen poika, ruskea poika ja sininen tyttö


---

Minä annoin Zaralle koiranmaitotiivistettä ja se joi. Se myös söi ison annoksen ruokaa. Sitten se taas nukkui. Se ei jaksanut nuolla pentujaan, joten nostin jokaisen pennun vuorollaan sen kuonon eteen ja niin se nuoli pentuja. Zara ei jaksanut nostaa päätään. Asettelin tyynyä sen pään alle. Asettelin pentuja nisille ja pidin niiden päätä paikoillaan. Niissäkin oli niin paljon nukutusainetta tai rauhoittavaa, etteivät ne jaksaneet imeä, vaan pää lurpashti heti pois nisältä. Ulvoa ne kyllä jaksoivat. Jokaisen imurefleksi oli todella voimakas ja nyt alkoi maitoakin tulla nisistä, mutta pennut vaan eivät jaksaneet imeä. Puoli neljältä iltapäivällä sain pennut imemään! Pidin jokaisen päästä kiinni, kunnes näin, että ne alkoivat lypsää pikkuruisilla tassuillaan! Melkein itkin ilosta!

---

Tänään Zaran pennut ovat viisipäiväisiä ja ne painavat 210g, 210g ja 250 grammaa. Rekisterinimiäkin on jo mietitty, mutta siitä sitten joskus toiste:)

---

Faktat lyhyesti:
-EMO: Presumida del Llano Blanco - Zara (Chile) blue fawn
-ISÄ: Sweet Indeed Choko Bon Bon (Italia) chocolate-creme
-Pennut syntyivät keisarileikkauksella 9.2.2011 klo 6.30 ensimmäisestä astutuksesta 60. päivänä
-kolme pentua: yksi sininen uros, yksi suklaa uros ja yksi sininen narttu

---

Vielä loppuun tahdon toivottaa hyvää ystävänpäivää kaikille blogini lukijoille!