Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

lauantai 12. helmikuuta 2011

Ultrassa

Jospa nyt vihdoinkin ehtisin kertoa, mistä viimeaikaiset kiireeni ja vähäiset postaukset johtuvat! Ajattelin tehdä asiasta pienen jatkokertomuksen, joka alkaa tästä postauksesta.

Meillä ei ole autossa ilmastointia, mikä on Chilen kesässä aika ikävä juttu. Ikkunat auki ajelemme. Koirille tilasin bokseihin tällaiset tuulettimet Pikkukoiran putiikista Suomesta. Tuulettimiin saa myös pakastimeen laitettavan kylmentävän osan.

---

Oletteko käyneet chileläisen eläinlääkärin vastaanotolla? Nyt pääsette kurkkaamaan, miltä täällä näyttää. Ei ole yhtä hygienisen ja hienon näköistä kuin Suomen eläinlääkäreillä. Yliopistollisessa eläinlääkärissä on täälläkin todella modernia, siistiä ja hienoa, mutta se ei päivystä 24 tuntia vuorokaudessa, joten me käymme siellä vain otattamassa näytteet ja erikoislääkäreillä, kuten oftalmologilla. Muuten käymme Chiguyuantessa Larrainin klinikalla.

---

Olemme käyttäneet Larrainin klinikkaa nyt jo viisi vuotta, eikä eläinlääkäri ole ainakaan tietääksemme yhtäkään mokaa tehnyt, joten luotamme häneen. Hän on opiskellut Espanjassa ainakin osan tutkinnostaan ja täällähän se on tosi hienoa, kun joku on opiskellut Euroopassa.

Näitä vaaleanpunaisia muovibokseja toin Suomesta kolme.
---
Peikkokukkulalta kestää ajaa Larrainin klinikalle päivällä noin puolitoista tuntia, mutta yöllä hätätapauksessa olen ajanut sinne tunnissa, kun ei ole paljon muuta liikennettä. Olisi täällä vähän lähempänäkin eläinlääkäreitä, mutta kun yhteen luottaa, niin ei uskalla vaihtaa. Chilessä on eläinlääkäreitä kaupungeissa joka nurkalla, samoin lemmikkiliikkeitä. Ero Suomeen on huima. Valikoimat vaan täällä ovat paljon huonommat Suomeen verrattuna.
---
Tässä postauksessa kerron Zaran ja Anastasian ultrakäynnistä . Kuvia minulla ei ole varsinaisesta toimituksesta, sillä pidin tyttöjen pääpuolesta kiinni, kun masuja ultrattiin.
Anastasian masussa näkyi kolme pentua, joista kahden sydämet näyttivät toimivan heikosti ja yhden keuhkoissa näkyi olevan nestettä. Eläinlääkäri käski varautua pahimpaan ja hankkia pumpun, jolla saisi nestettä imettyä pois pennun keuhkoista, jos se syntyisi elävänä. No, sellainen pumppu minulla jo onkin varmuudeksi hankittuna, vaikken ole koskaan sellaista joutunut käyttämään. Lasketuksi ajaksi kone näytti tiistain 8.2.11.
---
Zaran masusta löytyi kolme pentua, joiden kaikkien sydämet löivät reippaasti. Lasketuksi ajaksi kone näytti torstain 10.2.11.
---
Niille tiedoksi, jotka eivät ole kuulletkaan koirien ultrasta...niin ei, ultrassa ei voi nähdä sukupuolta eikä karvanlaatua ;)

Molemmat tulevat emot ovat syöneet Eukanuban penturuokaa ja harrastaneet sopivassa määrin liikuntaa. Anastasia juoksenteli loppuun saakka mahansa kanssa niin kuin ei mitään, kun taas Zaran maha paisui aivan muodottomaksi, sillä sinne kerääntyi valtavasti kaasua, kuten silloinkin, kun se ensimmäisen kerran odotti pentuja. Zara löntysteli takajalat levällään hankalan näköisesti. Zara näytti siltä, kuin vatsassa olisi ollut kuusi pentua, mutta kaasuja ne vaan olivatkin ;)
---
Huh, lasketut ajat menivät molemmat sopivasti niin, että feria olisi jo ohi!
---
Miten siinä sitten kävikään...jatkan kertomusta huomenna.

4 kommenttia:

  1. Ooooo pentuja! Odotetaan innolla :)

    VastaaPoista
  2. Sait siis maanjäristyksen kun menetit myrskyn. :) Kaikkea hyvää pennuille ja toivotaan aurinkoisia päiviä!

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoista oli lukea millaista on chileläisellä eläinlääkäriaemalla. Ja pentuja tulossa,ihanaa! Toivottavasti kaikki sujuu hyvin!

    VastaaPoista
  4. Tuire: Joo, ei kannattaisi valittaa noin typeristä asioista kuin myrskyn menettämisestä! Luontoäiti antaa takaisin oikein kunnolla!

    VastaaPoista