Muistatteko TÄMÄN postauksen, jonka kirjoitin viime syyskuussa? Ompelin havuja ja pyysin teitä arvailemaan, mitä ihmettä oikein puuhasin. Lupasin kertoa teille vastauksen ja joku teistä kyselikin pitkään, että milloin kerron. No, en ole saanut kerrottua, sillä homma ei koskaan valmistunut loppuun asti. En minä nytkään ole tehnyt asian eteen mitään, mutta koska tajusin, ettei aika riitä tuohon projektiin vielä pitkään, niin päätin nyt sitten näyttää mitä silloin värkkäsin.
Mieheni teki minulle edellisjoulun näyttelyyn pikaisesti nukkekodin, johon sain esille muutaman huonekalun ja nuken. Näyttelyn jälkeen päätin muuntaa nukkekodin peikkojen mökiksi. Suomen reissullani kuitenkin ostin antiikkimarkkinoilta Mecki-pariskunnan ja kotiin palattuani tajusin, että mökistähän tulisi hieno koti Meckille ja Mickille!
Minun on pitänyt maalata talo, tehdä katto loppuun asti valmiiksi, värkätä siileille huonekaluja yms. Talo on ollut koko ajan työpöytäni alla odottamassa aikaa ja inspistä, mutta kumpaakaan ei ole tullut. Nyt päätin viedä mökin varastoon ja haen sen sieltä vasta, kun todella meinaan tehdä asialle jotain.
Minun on pitänyt maalata talo, tehdä katto loppuun asti valmiiksi, värkätä siileille huonekaluja yms. Talo on ollut koko ajan työpöytäni alla odottamassa aikaa ja inspistä, mutta kumpaakaan ei ole tullut. Nyt päätin viedä mökin varastoon ja haen sen sieltä vasta, kun todella meinaan tehdä asialle jotain.
Eli siis havuja ompelin peikkomökin katoksi, josta nyt sitten tuleekin siilipariskunnan mökki!
Tunnetteko te Meckin ja Mickin? Siilit ovat saksalaisen Steiff-tehtaan tuotantoa 50-luvulta. Olen himoinnut niitä pitkään nukkekokoelmaani, mutta en ole koskaan raskinut ostaa niitä silloin harvoin, kun sellaisia on tullut vastaan. Turun antiikkimarkkinoilla kuitenkin sellaiset oli. Ne myytiin erikseen. En voinut kuvitellakaan ostavani vain yhtä, olisi kauheaa, että niin kauan yhdessä ollut pariskunta erotettaisiin toisistaan jonkun ahneuden tai toisen nuukuuden takia! Miten joku kehtaakin myydä niitä erikseen? Mietin kauan, raskinko ostaa ne molemmat, sillä yhtä en missään nimessä ostaisi, ja lopulta päätin sijoittaa roposeni siilipariskuntaan. En ole katunut:)
Onko sinulla muistoja Meckeistä? Onko sinulla Meckejä? Kerro minulle!
Meillä on tullainen käsinukke! Kukaan ei varmaan ole tiennyt, miten arvokas se on. Tätimme oli joskus vuonna 'kilpi ja miekka' Finnairilla töissä ja hän toi sen minulle tuliaisia Tukholmasta, kun olin aivan pieni. Ikää nukella on siis varmaan 40 vuotta jos ei enemmänkin. Pitääpä tutkia nukkea paremmin, kun menen seuraavan kerran äidin luo. Kiitos vinkistä. ;)
VastaaPoistaIhan uusi tuttavuus, mutta niin ihana, että täytyy pitää silmät auki tulevilla kirpparireissuilla.
VastaaPoistaTarja ja Kalevi: Meckit ovat todella arvokkaita. Tuo minunkin pariskuntani maksoi 150 euroa. Jos olisi ostanut erikseen vain yhden, olisi hinta yhdelle siilille tullut vieläkin kalliimmaksi. Eli kannattaa pitää huolta Meckistäsi!
VastaaPoistaSirkku: Jos kirpparilta sellaisen joskus kohtuuhintaan löydät, niin olet onnentyttö! En koskaan Suomessa enkä USA:ssa nähnyt noita kirppareilla, aina vain antiikkiliikkeissä...mutta silmät auki!
En ole kuullut tai nähnyt näitä. Nuo on ihan mielettömän ihanat!Niin ja tuo niiden mökki idea! Heti lähti ideat laukkaamaan mökin sisätiloista. Kunnon liesihän siellä varmaan on, kun nokeentunut esiliinakin on päällä. Niin ja räsymattoja...lyhty...takka, oi miten paljon mahdollisuuksia.
VastaaPoistaTerv. Päivi Hml
Päivi: Joo, minulla on musta rautainen hella niille, ihan oikeaa kokoa! Nuo ovat paljon isompia kuin nukkekotinuket, joten mitään ei saa valmiina. Kaikki kalusteet pitää itse tehdä, mutta sehän sopii noiden tunnelmaan, että olisi sellaista yksinkertaista ja kotikutoista!
VastaaPoistaminä olen rakastanut Meckiä koko ikäni ja seissyt vaikka kuinka monta kertaa katsomassa sitä antiikkikaupan ikkunalla. Ensi kerralla ostan!
VastaaPoista