Kortin kuvasta totta!

Tähän korttiin olen törmännyt jo vuosia sitten, mutta sain sen itselleni viime kesänä Turun tädiltä. Siitä asti kortti on ollut chihuhuoneen seinällä. Minusta kortin kuva on kaikin puolin onnistunut. Siitä saa vaikutelman nalkuttavasta naisesta (kiinanharjakoira) ja nalkutukseen kyllästyneestä miehestä (chihu). Vaikutelmaa sukupuolijaosta vahvistaa chihun kaulaan valittu panta. Mutta katsokaapa tarkemmin! Molemmat mallit ovat narttuja :) Hassu kuva joka tapauksessa ja onnistuneet värit ja tyyli.

Nyt minä voin ottaa tällaisia kuvia OMISTA koiristani. Vain tuollainen hieno divaani puuttuu ;) Minulla kuitenkin on ihan oikea harjisnarttu ja chihu-uros. On kyllä hankalaa saada napattua tällaista napakymppiä, jossa koirien ilmeet ovat niin paljon puhuvat.

Aina, kun katselin tätä kuvaa, ajattelin, että tuo chihu on kyllä tavallista suurempi ja harjis tavallista pienempi. Onhan tuo chihu melkoisen paksu, mutta nyt minulla on melkein samanlainen tilanne täällä Peikkokukkulalla. Choko Bon Bon painaa 3 kiloa ja Blondi 4,2 kiloa. Katsokaapa seuraavia kuvia, ei niillä paljon kokoeroa ole! Toki Blondi näyttää paljon isommalta, kun ne seisovat, sillä harjiksilla on pitkät raajat. Kun Blondi istuu, ei eroa Chokoon paljon ole. Tietenkin Yoda (1,3 kg) on ihan kirppu Blondin vierellä. Kun taas Blondi makaa pesässään kerällä, se on hyvin pikkuruinen, sillä se laittaa pitkät raajansa aivan "kasaan".

Minusta kortin kuvan kiinanharjakoira on kaunis. Minusta valkoiset karvat ovat harjiksella kauniit. Ajattelinkin pitkään, että jos joskus otan harjiksen, tahdon sitten valkokarvaisen ja vartalostaan vaalean sekä mahdollisimman vähillä tai heikosti erottuvilla pilkuilla. En voi vieläkään uskoa onneani, että löysin niin lähelle ihanneharjikseni, kun vain on mahdollista!

Nakuja narttuja on todella harvoin tarjolla. En tiedä tilannetta Suomessa, mutta Chilessä kiinanharjakoira on niin harvinainen rotu, että harjiksia on myytävänä todella harvoin. Ja sitten kun niitä on, ne ovat puuterihuiskuja (eli pitkäkarvaisia koko kropaltaan) tai nakuja uroksia. Minulle on aina ollut selvää, että tahdon nakun nartun.

Kun sain valokuvia Blondista, tiesin että siinä on minun koirani! Pään ja tassujen karvat ovat toivomani valkoiset. Itse asiassa "hiukset" ovat päältä kellertävän vaaleat ja niskasta aivan valkoiset. Hännässä on valkoisen lisäksi myös kellertävää ja mustaa.

Monet ovat sitä mieltä, ettei koiraa saisi värin perusteella valita. Olen itse pääosin samaa mieltä. Ensin tietenkin pitää olla haluttu rotu selvillä ja sen jälkeen se, mitä koiraltaan odottaa. Tämän jälkeen katsotaan väriä. Jos kaikin puolin itselle hyvä koira on myös halutun värinen, niin silloinhan se on jo lottovoitto niissä roduissa, joissa värejä on useita.

Blondi on nyt ollut meillä kuusi päivää ja se on hyväksytty laumaan. Kyllä se vielä arkailee chihujen joukkoon menemistä. Se katselee hieman vierestä tilanteita. Ulkona se riehaantuu juoksemaan chihujen kanssa. Tähän asti on mennyt todella hyvin ja toivon yhtä onnistunutta jatkoa Blondin sopeutumiselle!

P.S. Choko B:n ja Blondin pannat ovat Las Vegasista:) Ostin ne Susan nettiputiikista