Tänään oli Chilessä pyhäpäivä, jonka nimi on 21 de Mayo, eli 21. toukokuuta - mielikuvituksellista, eikö totta? ;) Päivää vietetään 1800- luvun lopulla eläneen sotasankari Arturo Pratin kunniaksi. Pratt taisteli perulaista ja bolivialaista ylivoimaa vastaan perulaisen veneen kannella ja kuoli.
Minä tein Arturon muiston kunniaksi marenkikakun. Tämän kakun nimi ei tietenkään ole Pavlova, vaan Pratt!
Istuimme kuistilla iltapäiväauringossa ja nautimme jasmiiniteetä ja kakkua.
Kakussa on kermavaahdon lisäksi kiiwiä, vadelmia, mansikoita ja mustikoita.
Sipaisin Dominicin huulia kermavaahdolla. Mitä kummaa? Poika ei oikein tiennyt, oliko hyvää vai pahaa.
Dominic antoi meidän nauttia rauhallisesta iltapäivähetkestä istuen filtillään ja leikkien leluillaan. Pitää kyllä silmä kovana vahtia koko ajan, ettei mene mitään kasvinlehtiä pojan suuhun.
Tein kranssin kuistin peilin ympärille.
Kun aurinko alkoi laskea kuuden maissa, koirat tunkivat isännän syliin...
...ja poika äidin syliin.
Oli oikein mukava päivä!
Älkää naurako tyylikästä campopukeutumistani, pliis! Meillä ei käynyt vieraita tänään...
Kivoja kuvia! Isännällä muuten kiva punainen huppari ja taitaa olla "pikku vuohi" siinä sylissä ylimmäisenä.
VastaaPoistaOnni ja ilo säteilee kuvista - tänne saakka.
VastaaPoistaIhanan näköistä kakkua!!
VastaaPoistaJa mä ajattelin pukeutumisestasi heti ekan sun kuvan kohdalla, että ihanan rentoa ja mukavan näköistä!!! Just tuolla lailla voi pukeutua, kun on onni olla kotona just sellasissa vaatteissa kun ite tykkää ja olostaan nauttii. Mä olen aina kotipäivinä just tuon tyylisissä, ah niin mukavissa vetimissä!!
Ihania kuvia Mia:)
VastaaPoistaIhania kuvia ja varmaan superihana kakku. Eikö ole jännä, että kermavaahtokin tuntuu oudolta lapsesta ensimmäisiä kertoja maistellessa. Hyvätkin maut vaativat oman aikansa tottumiseen. Oiiiii, minä nyt niin jännään mun viherpiipertäjän mäyristä. Terveisiä Suomesta, M-L ja Ossi-mäyris.
VastaaPoista