Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

lauantai 19. lokakuuta 2013

Turkoosi viikonloppu

Nyt kun Dominic kävelee, juoksee ja leikkii kaikki päivät sekä ottaa vain yhdet päiväunet, virta alkaa loppua iltaisin jo kahdeksalta. Dominic on nyt mennyt parin viikon ajan kahdeksan maissa nukkumaan ja kyllä on todella outoa, kun minulla on ensimmäistä kertaa yli vuoteen omaa aikaa iltaisin!


Jos vielä nettiyhteys toimisi paremmin, niin tässähän voisi oikein alkaa rällätä "ylimääräisellä" ajalla ja tehdä kamalan paljon postauksia, heh! Vai käyttäisinkö tämän ajan tehokkaasti ja siivoaisin kotia? No, tänä iltana teen postauksen!


Ostin Suomenreissulla Ikeasta turkoosit aurinkokennovalaisimet. Ne ovat aivan ihanat ja valaisevat hyvin.


Suomesta ostin myös Dominicille turkoosin hatun, joka suojaa hyvin auringolta.


Domskun lempipihalelu on tuo musta kärry. Sitä työnnetään ja vedetään. Sen päällä istutaan ja seistään. Tehdään töitä, kuten haetaan pyykkejä narulta sekä huvitellaan.


"Anna isi vauhtia!" 


Turkoosit velourhousut by Petronella.


Kiikaa, kiikaa, äitikin keinuu turkoosissa paidassaan.

Iloa sunnuntaihin!

9 kommenttia:

  1. Ihania kuvia, ja kyllä on isissä ja pojassa paljon samaa näköä:)
    Anna-Sofia

    VastaaPoista
  2. Selvästi on alkanut naperokausi vauvavaiheen jälkeen.

    VastaaPoista
  3. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, kun naperot saavat jalat vauhtiin. Ihania kuvia! Tepa Seinäjoelta

    VastaaPoista
  4. Voi kuvien riemua :) Seija :)

    VastaaPoista
  5. Kyllä on suloinen tuo teidän pikkujätkä :) Ja teidän elämä, se on niiiiin mielenkiintoinen. Välillä tahtoisin kokea samanlaisen elämän, mutta en olisi noin rohkea ja sopeutuvainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopeutuvuutta tässä on tarvittu ja tarvitaan...mutta ohan tämä tosiaan mielenkiintoista, kun välillä saa miettiä, saako pyykit pestyä tällä viikolla vai ei...pitääkö ne raahata 60 km päähän pestäväksi vai ei...sataisiko tällä viikolla, jotta saisi pari koneellista pestyä....ja pyykkivuori kasvaa koiranpeitoilla ja -vaatteilla, lapsenvaatteilla, lakanoilla, omilla vaatteilla jne. Eli tällä hetkellä elämään jännitystä tuo vesipula...aaargh!

      Poista
  6. Niin söpöjä kuvia ja ihanaa, kun äidillä ja isällä on iltaisin aikaa omiin juttuihin ja tietää, että lapsi, nukkuu turvassa omassa sängyssä, kasvaa ja kehittyy, kun saa päivisin touhuilla omassa tahdissa rakastavien vanhempien ja koiruleiden ympäröimänä. Kuinka onnekasta! On se kumma, kun ensin ajattelee, ettei halua lapsia tai osaa olla niiden kanssa ja kun saa oman, on kaikki maailman luonnollisinta ja tajuaa mistä jäisi paitsi, jos ei saisi itsekin kasvaa lapsen myötä. Ihania aurinkopäiviä sinne!

    VastaaPoista