Laitoin eilen Mummon kanasia myyntiin ja nyt ne ovat jo melkein menneet. Hassua, sanoin miehelleni eilen illalla, että ei näitä kanasia kannata nettiin laittaa, sillä ne eivät näytä kuvissa yhtään niin hienoilta kuin oikeasti. Kanaset ovat ennemminkin tuote, joka on helpompi myydä vaikka jossain liikkeessä, jossa ihmiset pääsevät niitä hypistelemän. Tein kanaset sillä mielellä, että koristelen niillä oman kotini ja laitan sitten joskus myyntiin omaan liikkeeseeni, kun minulla sellainen on, tai sitten myyn jossakin tulevassa tapahtumassa. No, ajattelin kuitenkin kokeilla - ja se kannatti! Kiitos teille :)
(Siellä on vielä muutama, käykää katsomassa Pajapuodissa.)
Minä sain vielä eilen illalla kaksi poikakanivinoa valmiiksi. Lisäsin ne Pajapuotiin. Nuo Kanivinot ovat kyllä symppiksiä. Ne alkavat heti jutella minulle, kun saan tikattua niille suun. Nyt ne istuskelevat ikkunalaudoilla ja koreissa.
Ikkunalaudoilla istuskelevat jo matkalipun hankkineet, ruusukorissa istuvat ne, jotka on jo kuvattu, työhuoneen puolella hyllykorissa kyykkivät ne, joilta puuttuvat vielä vaatteet. Uusimmassa korissani odottelevat Kanivinot, joilta puuttu vielä nappeja nutuistaan, nenä naamasta tai muuta käsin ommeltavaa. Sen korin tuon iltaisin telkkarin ääreen ja yritän löytää jotain mielenkiintoista katseltavaa tai kuunneltavaa.
Eilen illalla ompelin Kanivinojen vaatteita kuunnellen samalla Heli Laaksosen Peippovei -äänikirjaa, jonka ihanainen ystäväni minulle lähetti! Kiitos T! Kuuntelin eilen sen samaisen äänikirjan viiteen kertaan. Minulla on kaksi aikaisempaakin Laaksosen äänikirjaa ja tykkään niistä ihan liikaa:) Tulee kotoisa olo täällä toisella puolella maailmaa, kun joku puhuu nurkassa itselle tuttua murretta ja taustalla livertelevät västäräkit ja naakat vaakkkuvat. Jaksan todellakin kuunnella jokaisen äänikirjan moneen kertaan saman päivän aikana! Opin monet runot ulkoa ja jopa alan jutella niiden kanssa. Vähän noloa, mutta melkein tuntuu siltä, että tunnen henkilökohtaisesti Heli Laaksosen...niin paljon hänen juttujaan olen näiden muutaman vuoden aikana kuunnellut. Minulla on myös hänen runokirjansa ja omat lempirunotkin ovat muodostuneet.
Oikeasti kyllä en ole tavannut Heli Laaksosta enkä ollut missään tilaisuudessa häntä kuuntelemassa. Menisin kyllä heti, jos mahdollisuuden saisin. Olisi kiva kertoa, miten hän tuo minulle palan Lounais-Suomea tänne Tomecon kukkuloille! Mutta arvatkaapa mitä? Minä opiskelin ihan samaan aikaan Turun yliopistossa ihan samaa ainetta, mitä hänkin, mutta ikävä kyllä en muista häntä lainkaan yliopistoajoilta. Hän taisi aloittaa vuoden aikaisemmin kuin minä. Että olen melkein sukua julkkikselle minäkin ;D
Tänään minä en ole saanut mitään aikaan, sillä olen kipeä. Piti pysyä sängyssä iltapäivään asti. Onneksi nyt on jo parempi olo. Ehkä illalla saan ommeltua käsin Kanivinojen nassuja töllön ääressä. Nuorempana inhosin yli kaiken käsinompelua, mutta nykyään pidän siitä kovasti. Sen tilkkupeitonkin tikkaaminen oli hyvin rentouttavaa.
Vielä kerron teille sen, että maestro ei ole tullut tekemään kylpyhuonetta! Hän siis on luvannut tulla joka sunnuntai ja hän on jo jättänyt kolme kertaa tulematta. Nyt hänen piti tulla keskiviikosta lauantaihin, sillä jätti viime viikonloppuna tulematta. Mieheni näki tämän bussissa ja tämä sanoi, ettei pääse tulemaan tälläkään viikolla, paitsi EHKÄ sunnuntaina. Onneksi meillä ovat lämpimät aurinkoiset päivät jatkuneet, joten mäntyjen alla voi vielä aivan hyvin suihkutella.
Mukavaa torstai-iltaa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti