Ewok, mamin pieni pölypallero muutti uuteen kotiinsa.
Viimeisenä iltana Ewok leikki siskonsa Elviran kanssa. Veli Elmeri muuttikin Santiagoon jo pari kuukautta sitten.
Ewok on pikkuriiviö. Aina haastamassa Elviraa leikkiriitaan.
Ewok on hyvin aktiivinen ja rohkea.
Sylissä se kuitenkin on rauhallinen lutumussu!
Ewok ei aavistanut, että se istuisi tämän kotioven edessä viimeistä kertaa.
Oikein paljon onnea Ewokille tulevaan! Ole pieni rakas rohkea. Sinua pelottaa kovasti uuden mamin kanssa siellä. Olet yrittänyt purra tätä, etkä tykkää ollenkaan, kun hän lähestyy sinua. Kyllä pian helpottaa, ihan pian! Alat pitää uudesta mamistasi. Saat jakamattoman huomion siellä. Ja jos kaikki ei lähde sujumaan hyvin, me olemme täällä ja tulemme apuun! Olet ansainnut maailman parhaan elämän niin kuin kaikki pienet koiranpennut!
Ewok, mamin pieni pölypallero muutti uuteen kotiinsa.
Viimeisenä iltana Ewok leikki siskonsa Elviran kanssa. Veli Elmeri muuttikin Santiagoon jo pari kuukautta sitten.
Ewok on pikkuriiviö. Aina haastamassa Elviraa leikkiriitaan.
Ewok on hyvin aktiivinen ja rohkea.
Sylissä se kuitenkin on rauhallinen lutumussu!
Ewok ei aavistanut, että se istuisi tämän kotioven edessä viimeistä kertaa.
Oikein paljon onnea Ewokille tulevaan! Ole pieni rakas rohkea. Sinua pelottaa kovasti uuden mamin kanssa siellä. Olet yrittänyt purra tätä, etkä tykkää ollenkaan, kun hän lähestyy sinua. Kyllä pian helpottaa, ihan pian! Alat pitää uudesta mamistasi. Saat jakamattoman huomion siellä. Ja jos kaikki ei lähde sujumaan hyvin, me olemme täällä ja tulemme apuun! Olet ansainnut maailman parhaan elämän niin kuin kaikki pienet koiranpennut! 
Voi pientä karvapalleroa!
VastaaPoistaOnnea matkaan uuteen kotiin!!
Ihana kun laitoit vielä kuvat tästä mun pienestä ihanasta suosikkipojusta, joku tässä natiaisessa kosketti kovasti...♥
Ihanasti kirjoitit tästä pallerosta.
VastaaPoistaKaikki uusi pelottaa pentua, kyllä se siitä tutuksi muuttuu. Minäkin oudoksuin, kun lähdin isosta laumasta asumaan kahden ihmisen kanssa. Onneksi olen saanut koirakavereita naapurista.
VastaaPoistaTuliko sinulle yhtään eron kyyneltä?
VastaaPoistaMinulla ei paljoa pidellyt, vaikka vain luin tekstiäsi.
Varmasti joudut rauhoittelemaan sydäntäsi, olen aavistavinani, että ikävä on kuitenkin aika todellista ja kipeää, vaikka järki ymmärtää eron.
Voih toista! Minullakin jo vierähti kyynel....en varmaan ikinä pystyisi luopumaan koirasta.....siksi minulla onkin uros chihuja....
VastaaPoistaTsemppiä kovasti pikkuisen elämään, ole rohkea ja reipas!!!! t Minna
Voi ihanaa pientä karvapalloa.
VastaaPoistaKyllä varmasti sinullekkin tuli suru, kun pallero uuteen kotiinsa lähti...
Säikähdin otsikkoa ja luulin, että on vielä dramaattisemmista viimehetkistä kysymys! Onneksi ei sentään! Meillä on ollut isoa surua, kun Rosa-mummu nukkui pois yllättäen sunnuntaina. Siksi varmaan otsikkoa säikähdin.
VastaaPoistaOlet kyllä urhea, kun pystyt pennuista luopumaan! Postaus oli niin ihanan sydäntäriipaisevasti kirjoitettu, että itku meinas tulla (ja tarve lähteä Ewokia takaisin Peikkokukkulalle hakemaan ;))
Varmasti kaikki kuitenkin menee hyvin ja pikkuinen tottuu tuotapikaa uuteen mamiin ja kotiin! Voimia sinulle luopumisen tuskaan!
Olen taas ahminut ihania postauksiasi ja ihastellut eksoottisia maisemianne, WAU ja kiitos, että jaat näitä tunnelmia meidän kanssamme!♥
Voi voi voi kyynel.
VastaaPoistaKyllä on suuri huoli pikkuisen puolesta, varsinkin kun uusi omistaja tuntuu hieman oudolta :( Ei tunnu ymmärtävän, että on normaalia, että pientä pelottaa. Voi kun saisi pian kuulla hyviä uutisia siitä suunnasta! On kyllä suru ja ikävä, mutta kaikkia pentuja ei voi itsellä pitää :(
VastaaPoistaAnnemari: Voi miten surullista, että Rosa nukkui ois :( Juuri kun olin "tutustunut" häneen blogissasi. Voimia sinulle! Ikävä on varmasti kova.
Minulla tuli ihan ikävä Evokki on se niin suloinen. Pidetään peukut pystyssä, että Evok sai hyvän ja rakastavan kodin. Nukkekoti Jie
VastaaPoistaKiitos osanotosta! Ikävä on kyllä kova. Rosa oli meidän ensimmäinen oma koira ja ihan mielettömän fiksu ja hyvä tyyppi! Rosa oli erityisen kiintynyt mieheeni ja mies häneen. Mies onkin ihan ihmeissään, kun Rosa ei kulje hänen perässään ja tule sohvalla syliin. Aika, se on se, joka auttaa. Nyt vaan ei auta kun antaa sen ajan kulua, huoh...
VastaaPoistaOletko kuullut Ewokin kuulumisia tänään? Meneekö siellä jo yhtään paremmin?
Siskontytölläni on tosiaan pitkäkarvainen chihupoika Jimi, joka on minullekin erittäin läheinen ja rakas. Se on yksi (monista) syistä, minkä takia pidän blogistasi ja chihujen kuulumisista niin paljon!
Annamari: Aika on ainoa, mikä auttaa ja myös muut ympärillä pyörivät hauvat sekä uusi pentu. Olen kokeillut näitä läkkeitä ja ne toimivat!
VastaaPoistaOlen menettänyt Chilessä lyhyen ajan sisällä kaksi koiraa (yksi sekarotuinen ja yksi chihu). Sekarotuisen tappoi kaupungissa asuessamme pari katukoiraa (tai naapurinkoiraa) ja chihu jäi auton alle, kun jätimme sen sukulaisen luokse muutamaksi tunniksi! Oli ihan kamalaa! Sekarotuisen kuolemasta puolen vuoden kuluttua löysimme kadulta Taikan ja Seitan. Chihun kuolemasta puolen vuoden päästä otin uuden chihupennun. Nyt tästä on kulunut kolmisen vuotta ja onneksi nyt ei ole mitään noin dramaattista tapahtunut!
Luopumisia kuitenkin on ollut, kun täytyy luopua pennuista. Meillä on niin harvoin pentueita, etten ole tottunut vielä luopumiseen.
Ewokilla kuulemma menee hieman paremmin. Omistaja vaan ei tunnu olevan kauhean tyytyväinen :( En tiedä, mitä hän oikein odotti... Toivon, että kaikki järjestyy parhain päin ja pian!