Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

maanantai 4. lokakuuta 2010

Eläintenpäivän sisustuskatastrofi!

Jossain sisustuslehdessä oli aikoinaan artikkeli "Apua, lapseni pilaa sisustukseni!" Minä voisin kirjoittaa artikkelin "Apua, koirani pilaavat sisustukseni!" Kuitenkin rakastan koiriani enemmän kuin sisustusta, joten myönnytyksiä on tehtävä. Suurimmat myönnytykset ovat se, etten saanut alakertaan puulattioita, vaan oli valittava kaakeli ja toinen se, että kokonaan valkoisia sohvia ei meidän olohuoneessamme nähdä. Muitakin pikkujuttuja on, kuten se, että tassunjälkiä lasiruutuovissa täytyy katsoa läpi sormien, koska en jaksa siivota ruutuja monta kertaa päivässä.

Olohuoneesta chihuhuoneeseen päin katsottuna näyttää tältä. Olohuoneen seinille laitoimme tänään Villeroy & Bochin Foxwood Tales -vuodenaikalautaset (Vähä-Kettula). Seinässä on Jämsän Unic Co:sta tuomani kello. Maljakoissa on retamillot, joista postasin eilen.
---
-
Tänään kuitenkin kerron teille uusimmasta sisustuskatastrofista, joka kieltämättä riepoo sisustajaminää. Meillähän OLI ihana ja suloinen chihuhuone prinsessasänkyineen, tuoleineen, mattoineen ja tyynyineen. Kaikki oli kuitenkin ajateltu koirankestäväksi ja helposti siivottavaksi. No, kuinkas sitten kävikään?



Suomilomaltani mukaani lähti kaksivuotias chihuherra Sweet Indeed Choko Bon Bon, joka pisti järjestyksen uusiksi meidän kodisamme. Meidän sisäsiisti uroksemme Yoda alkoi myös merkkailla sisällä, kun taloon tuli kilpailija. Molempien poikien jalka nousee siihen tahtiin, että minulta meinaa päästä itku, vaikka tottakai osasin tähän varautua (mutta ei se nyt auta). Kun pojat ovat talossa vapaina, niillä on merkkailuvyöt päällä, joten pisut jäävät sinne. Olen kuitenkin antanut niiden olla ilman vöitä chihuhuoneessa. Nyt kuitenkin alan olla epätoivoinen, sillä kaikki paikat siellä ovat pissassa ja olen aivan maaninen sen suhteen, ettei talossa saa haista koira eikä pissa. Luuttuan lattiat vähintään kolme kertaa päivässä. Kun olen ne luutunnut ja olen taas tyytyväinen tilanteeseen, poistun huoneesta. Kun palaan sinne, on lattialla taas vähintään kolme isoa lätäkköä. Jaa taas rätillä on töitä.
---
Merkkailua ei saa kitkettyä pois silloin, kun perheessä on useampi pieni uroskoira. Eli ei auta kiristys, uhkailu eikä lahjonta tässä asiassa. Täytyy keksiä jotain muuta. Meillähän chihut saavat juosta sisään ja ulos mielensä mukaan lemmikkiluukkua käyttäen. Luukku näkyy myös näissä kuvissa. Eli en voi päivystää siinä luukun luona aamusta iltaan laittaen herroille vöitä, kun he tahtovat tulla sisään ja poistaa taas vöitä, kun he tahtovat mennä ulos! Tietenkin voin pitää herroja ulkona koko päivän, sillä seuraavat puoli vuotta on lämmintä ja kaunista. Tykkään kuitenkin ajatuksesta, että ne saisivat olla sisälläkin, kun niille tulee sellainen olo. Sitten kun syksy ja talvi tulee, ongelma olisi kuitenkin taas edessä, sillä ei niitä silloin voi koko päivää pitää ulkona.

Mikä siis avuksi? Päivä päivältä kauniissa chihuhuoneessamme alkoi olla vähemmän tavaraa, sillä aloin nostella niitä pois sieltä. Matot olivat pissassa. Muovipohjaisen maton alla oli pissaa, ruokatynnyrin alla oli pissaa, prinsessasängyn verhot oli marinoitu, tuolin päälle laittamani filtin reunat haisivat, lämpöpatteri oli muuten aika kiva puhdistettava...
---
Miehen kanssa olemme puhuneet asiasta monet kerrat ja todenneet, että koiramäärä ei tule vähenemään, vaan kasvamaan. Täytyy siis keksiä jotain. Tässä talossamme ei ole alakerrassa lisää huoneita, jotka voisimme antaa koirille. Teimme yhden huoneen niille luullen, että se olisi riittävästi. Nyt tajuamme, että pojat tarvitsevat oman huoneen, jossa mieluiten kattokin olisi kaakeloitu;)
---
Sellaista huonetta meillä kuitenkaan ei tässä talossa ole, joten pitää keksiä toinen ratkaisu siihen asti, että alamme rakentaa seuravaa tönöä. Tahdon, että prinsessat saavat pitää verhosänkynsä, mattonsa ja tyynynsä, sillä ne eivät pissi joka puolelle. Pojat voisivat pärjätä modernilla funktionalistisemmalla sisustuksella. Muutenkin miehet pitävät kromista, lasista ja mustasta nahkasta;)

Katsokaa nyt, miten kamalalta näyttää tämän päivän ratkaisuni! Löysin varastosta yhden käyttämättömän lasiruutuoven, jonka kannoin sisälle. Laitoin sen poikittain huoneeseen ja taikakuutioista tehdyn oven, jotta pääsee kulkemaan. Nyt sillä oven toisella puolella on poikien tila ja tällä puolella tyttöjen tila. Päivällä, kun ne juoksevat edestakaisin sisään-ulos, kaikki käyttävät poikien puolta. Illalla tytöt siirtyvät tyttöjen puolelle ja merkkailijat saavat jäädä sinne puolelle, josta pääsevät marinoimaan myös ulkotiloja sisätilojen lisäksi.



Meidän mielestämme tuo ovi näyttää karsealta, mutta kieltämättä tämä on nyt käytännöllinen ratkaisu. Hyvästi ihana suloinen huone :( Nyt se näyttää epätoivoisen ihmisen kyhäämältä. Tällä tavalla kuitenkin tytöt saavat pitää söpöt tavaransa ja pojat saavat marinoida omaa puoltaan rauhassa - ja rätillä on taas töitä, mutta tekstiilit säästyvät liruilta, joten työtä on vähemmän.
---
Me tahdomme, että koiramme ovat koko ajan kosketuksissa meihin, joten erillinen talo chihuille ei tule kyseeseen. Ei myöskään piilotettu huone jonnekin talon hiljaiseen osaan. Chihuhuone on nyt niin, että kun olemme olohuoneessa, ne näkevät meidät koko ajan. Tämä vaan aiheuttaa sen, että olisi kivaa, että huone näyttäisi siistiltä ja nätiltä. Mitä voisin tehdä, jotta voisin poistaa tuon oven? Ideoita? Miten saisin nätimmin rajattua tyttöjen ja poikien tilan?

Huoneen nurkassa roikkuva vaaleanpunainen kristallikruunu on uusin hankintani chihuhuoneeseen. Sitä ei ole vielä laitettu kattoon ja siksi se roikkuu siellä nurkassa. Eikö ole aika tyylittömän makea;)
---
-
Valokuvissa tuo ratkaisu ei näytä niin pahalta kuin oikeasti. Minulla on sellainen idea itselläni, että ostaisin valkoisia taikakuutioita ja tekisin niistä alueen, joka olisi takaseinästä tuohon oven kohdalle asti, mutta siitä voisi tulla pienempi niin, että tuolle takaseinän kaapille pääsisi helpommin. Tekisi taikakuutioista tarhan vain tuohon kaapistoon saakka. Taikakuutiot myös näyttävät kevyemmältä ratkaisulta kuin tuollainen raskas ovi. Ovella kuitenkin on etunsa, sillä siitä ei tule pisut läpi. Jos laitan taikakuutioista tarhan, pojat voivat ruikkaista sieltä tyttöjen puolelle.
---
Nyt hyvät lukijani, sekä sisustajat että koiraihmiset, heittäkääpä hyviä ideoita ratkaisuksi tähän Peikkokukkulan koiramaiseen sisustusongelmaan.
---
Oikein hyvää kansainvälistä eläintenpäivää kaikille lemmikeille ja oikein ihanaa syntymäpäivää minulle (hih)! Eläinlääkärimmekin totesi, että olen koska olen syntynyt San Franciscon päivänä, niin siksi olen "tuomittu" jakamaan elämäni koiralauman kanssa:D

12 kommenttia:

  1. Auts,mikä ongelma! Tosi kurjaa,kun merkkaavat tuolla tavoin ,toivottavasti saat ongelma poistuu jossain vaiheessa.
    Ihana chihuhuone! On sun chihuilla hyvät olot mutta kurja juttu että pojat sotkee...hyi niitä! Kuiteskin aika kivan ratkaisun keksit tuonne niiden huoneeseen.
    Mukavaa eläinpäivää sulle ja kaikille hauveleille! Olis muuten kiva nähdä kuvia uudesta tulokkaasta...

    VastaaPoista
  2. Voi luoja miten ihana huone Chihuillasi :) Teddy-chihulta terkut Chilen Chihuille!

    VastaaPoista
  3. Synttärionnittelut! :) Minusta ei ole apua ongelmassasi, olen niiiiiiin mielikuvitusköyhä näitten asioiden suhteen, mutta sen halusin sanoa, että kuvissa tuo ovi ei näytä ollenkaan pahalta!

    VastaaPoista
  4. Heippa! Tosi ikävä ongelma... Ehdottaisin, että ihan ensin keskittyisitte vain merkkailuongelman hävittämiseen ja jos se ei millään onnistu, sitten pitää keksiä jokin muu ratkaisu. Merkkailuongelmia, kuten varmasti tiedät, yleensä hoidetaan tilan rajaamisella. Koiriin myös puree erinomaisesti ns. hivutustekniikka.

    Ehdottaisin siis, että nyt aluksi poikien ollessa sisällä, ne saisivat olla vain ihan pienellä alueella. Niin pienellä, etteivät ne merkkaile. Kun ovat olleet merkkailematta jonkin aikaa (yksilöistä riippuen päiviä, viikkoja, kokeilkaa), voidaan aloittaa se hivutustekniikka, eli ihan pikkuhiljaa suurennetaan aluetta, jolla ne saavat olla sisällä. Teoriassa loppujen lopuksi kaikki aidat voidaan poistaa, mutta käytännössä asia ei ole takuuvarmasti näin... Jos aikuinen koira on merkkaillut sisälle koko elämänsä, voi tavasta olla mahdotonta päästä eroon. Kastrointi ei ilmeisesti ole vaihtoehto? Toivottavasti tilanne teillä helpottaa pian ja kaikki chihulaiset voivat elää yhdessä onnellisina ilman marinaadeja. :)

    Terkuin,
    Sofi + Kulmakarvajengi

    Ps. Uuden perheenjäsenen takia meiltä olisi tulossa uusi sademanttelitilaus, kunhan pikku Nanook kasvaa vähän. ;)

    VastaaPoista
  5. suihkuta etikka vettä paikkoihin mihin ne ovat ruikkineet...peset joka paikan aina sillä...

    VastaaPoista
  6. Ei kyllä mitään ideaa merkkailuongelmiin. Mutta hyvää syntymäpäivää!

    VastaaPoista
  7. Mulle tuli mieleen,että onko tällä samalla tilan jakamisella tarkoitus jakaa tilaa myös silloin kun jollain nartuista on juoksut?

    Siinä tapauksessa miettisin jotain aivan eri ratkaisua kuin taikakuutiot.Tuo ovi ei ole minusta yhtään paha,ihan suloinen ratkaisu iseasiassa :) Ja muutenkin ihanan vaaleanpunainen chihuhuone <3

    Urosten merkkailu on kyllä aika mahdoton tehtävä saada loppumaan vähänkään kennelmäisissä olosuhteissa varsinkin kun jossain vaiheessa alkaa ne ihanaaat tuoksut tulemaan poikien nenään ;)

    VastaaPoista
  8. Yaelian: Uudesta uroksestamme on tulossa juttua, kun ehdin ottaa kuvia ja tehdä postauksen.

    Päm: Kiitos sinulle ja Teddylle!

    Rauhantuomari: En tajua itsekään, miksei se näytä kuvissa pahalta, mutta oikeasti se näyttää!

    Sofi ja kulmakarvajengi: Tuota rajausta nimenomaan ajattelin erillisellä alueella, jonka niille väsäsin. Tilahan on pieni, mutta kyllä sinnekin oli viime yönä pisuja tullut. Onneksi oli nyt helppoa siivota, koska tila oli pieni, eikä siellä ollut mattoja yms.

    Uusi uroksemme on tosiaan kaksi vuotta merkkaillut Suomessa, joten en tiedä, saako tapaa ikinä pois. Meidän Yodamme ei sisälle merkkaillut kuin tyttöjen juoksujen aikana, mutta nyt senkin jalka nousee :(

    Onnea Nanookista!

    Anonyymi: Etikkakonstin tiedän, mutten usko sen auttavan, kun ei auta sellainen todella kamalanhajuinen spraykaan, joka on tarkoitettu estämään merkkailut.

    ii:Kiitos:)

    Anonyymi: Rajaus ei ole juoksuaikoja varten, vaan ihan vain tähän pissaongelmaan. Juoksuaikoina meillä erotetaan narttu muusta porukasta yläkertaan.

    VastaaPoista
  9. Heippa taas! Selvennän vielä sen verran, että tilan rajaaminen tarkoittaa, että tila rajataan tosiaan ihan niin pieneksi, etteivät koirat merkkaile. Normaalistihan koira ei halua merkkailla ihan pienellä alueella, kun ei pääse pissanhajusta pois, eikä pienellä alueella yleensä koeta merkkailua edes tarpeelliseksi. Poikkeavia yksilöitä saattaa kyllä löytyä. Mutta siis, jos merkkailu ei lopu ennen kuin koira on niin pienessä aitauksessa, jonne mahtuu vain pesä ja vesikuppi, koulutus aloitetaan juurikin niin pienellä aitauksella. Ja koska se on vain väliaikainen ratkaisu, ei sen ole välttämättä oltava kovin esteettinen. Voit jopa aloittaa koulutuksen sillä, että laitat vain pissapojan sinne aitaukseen yksinään aluksi ja kun aitausta voidaan jo vähän suurentaa, voit kokeilla laittaa toisen uroksenne samaan aitaukseen. Muuten pojilla pitää olla paljon ulkoilua ja muuta virikettä, jotta ne lähinnä vain nukkuvat rajatulla alueella ollessaan.

    Minulla on sellainen filosofia, etten kyllä vain "tyydy kohtalooni" ja anna koirien määrätä elämääni. En siis suostuisi pesemään pissoja monta kertaa päivässä koko loppuelämääni. :) Koulutuksesta ja johtajuudesta se lähtee, jotta laumassa on kaikki hyvin, eikä tarvitse machoilla liikaa tai häiriköidä muuten. Pitää vain olla päättäväinen ja pitkäjänteinen sekä kekseliäs ja kokeilunhaluinen, jotta ongelmat saadaan korjattua... tai viimekädessä poistaa laumasta ongelmien aiheuttaja, jos ei mikään muu auta.

    Jos tuo ovisysteemi on sinusta muuten hyvä, mutta liian paksu ja jykevä, niin voithan kyhätä samantyylisen aidan pleksistä ja ohuista (muovi)rimoista, esim. liimaamalla ne pleksiin kiinni.

    Terkuin,
    Sofi + Kulmakarvajengi

    VastaaPoista
  10. Kiitos taas Sofi! Tein nyt taikakuutioista pienemmän alueen kuin oven kanssa olin tehnyt. Viime yönä eikä tänään ole pissoja alueelle tullut. Meillähän chihuilla on valtava ulkotarha metsineen ja kumpuineen, joten kyllä niillä tilaa riittää, jos vaikka sisätilasta tekisikin pienen.

    En ole kuullut kyllä yhdenkään sellaisen chihunomistajan sanovan, etteivät pojat merkkaile, kenellä on useampia leikkaamattomia uroksia ja narttuja, ja nyt siis tarkoitan kymmentä tai yli. Voikohan merkkailemattomuus olla mahdollistakaan?

    VastaaPoista
  11. Hienoa, että tuloksia alkaa jo näkyä! :) Kyllä on mahdollista, että suurikin sekalauma ei merkkaile sisälle (no, vahinkoja voi sattua ja juoksuajat ovat haaste). Se vain vaatii lauman yksilöistä riippuen enemmän tai vähemmän skarppaamista omistajilta. Joidenkin yksilöiden kohdalla voi olla mahdotonta karsia pois pahaa tapaa, varsinkin, jos sitä on totuttu tekemään jo vuosia. Mutta aina kannattaa yrittää. Turhan usein ihmiset menevät siitä, mistä aita on matalin ja vain luovuttavat, jos koirilla esiintyy häiriökäyttäytymistä. Yritän aina kannustaa ihmisiä ratkaisemaan nämä ongelmat itse olemalla johdonmukainen ja kekseliäs. :) Aina ei voi voittaa, mutta kannattaa edes yrittää, niin ehkä lopussa kiitos seisoo. ;) Toivotaan niin!

    Terkuin,
    Sofi + Kulmakarvajengi

    VastaaPoista
  12. Vähän lohtua: Viime aikoina meillä on merkkailu vähentynyt huomattavasti. Ilmeisesti laajennettu aitaus on mielenkiintoinen merkkailukenttä. Pesen lattiat imevällä höyrypesurilla, joka puhdistaa ja desinfioi pinnat. Lisäksi käytän vahinkojen pyyhkimiseen desinfioivaa ja hajuja neutralisoivaa pesuainetta, joka on tarkoitettu kissan pissoja varten. Tieto löytyy www.kattens.net/pist_vaek.htm

    Aina kun lähden kotoa, aitaan koirat pieneen tilaan, josta on käynti vessaan. Koirat tekevät mahdolliset asiansa paperille.

    Merkkailu alkaa olla siis siedettävissä rajoissa.

    VastaaPoista