Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

lauantai 9. lokakuuta 2010

Pissapojat

Kuten olen jo aiemmassa postauksessani kertonut, meille matkasi Suomesta minun mukanani uusi chihu-uros tänne Peikkokukkulalle. Kolmisen viikkoa on nyt yhteiseloa takana ja kaikki on mennyt hyvin lukuunottamatta pisuongelmaa, josta kirjoitin. Ensimmäinen viikko meni niin, ettei Yoda edes tajunnut, että tuo toinen uros on ihan oikeasti muuttanut meille. Toisella viikolla alkoi säpinä, kun Zara alkoi erittää jotain ihanaa hajua, vaikkei sillä ollutkaan juoksut. Pojat vapisivat ja tuijottivat Zaraa, mutta Zara ei ollut tietääkseenkään. Yodan piti puolustaa Zaraa, ettei vieras uros päässyt lähentelemään. Yoda kurlutti (murinaksi se on tarkoitettu) ja teki piruetteja Zaran edessä työntäen takapuolellaan Choko Bon Bonia pois. Mitään tappelua poikain välille ei tullut, mutta ne olivat molemmat niin tohkeissaan ja merkkailivat monia litroja, että minun oli otettava Zara porukasta pois ja se muutti viikoksi yläkertaan. Kuin taikaiskusta yhtenä päivänä pojat eivät olleet enää kiinnostuneita Zarasta (jolla siis yhäkään ei ollut juoksuja, ei edes hiljaisia sellaisia) ja niin Zaarulipaaruli pääsi taas muiden joukkoon.
---
Nyt on chihuhuonekin sisustettu uudelleen ja siitä tulee postaus, kun sen ehdin tehdä. Samoin tulee postaus uudesta ihanasta chihupojastamme. Nyt kuitenkin tahdon näyttää teille, mikä tilanne on tänään.

Yoda sanoo Choko B:lle:" Tämä on mun teltta, tänne et kyllä tule. Ja nää on mun naisia, et niiden lähelle kyllä mene! Eikä tämä mun liivi ole mikään tukiliivi vaan se on motoristiliivi! Että älä yritä tulla ryppyileen, vaikka melkein kaksi kiloa enemmän painatkin!"

Choko B (jonka takapuoli näkyy takimmaisessa teltassa) sanoo:" Joo joo, älä nyt hikeenny. Mä meen tähän toiseen telttaan. Ollaan nyt vaan kavereita, ollaanhan molemmat italiaanoja. Asuin Lahes vaan parisen vuotta siin välis."


Tässä vedellään unia aamupäivän auringossa rintarinnan. Miten näille pöppiäisille muka voisi olla vihainen, vaikka ne ruikkivatkin?

7 kommenttia:

  1. Ihania otuksia Sinulla siellä elämääsi sulostuttamassa : )

    VastaaPoista
  2. Hih, todella hauskat teltat pojuilla, viihtyvätkö niissä?

    VastaaPoista
  3. Voi Rakas, Ihana Mia!, minä nauran täällä silmät vesissä...ja luen Lumimiehelle ääneen. Nyt mun täytyy lähettää tästä linkki meidän Merille.

    Siis kerroinko jo, että se koirakaupan chihu on motoristi ja hänellä on pinkit moottoripyöräilijän lasit;-)

    Siis todellakaan näille nöpöliineille ei voi olla vihainen vaikka mitä tekisivät!

    VastaaPoista
  4. Moi Mia!

    Elikö Choko Bon Bon ennen Chileä Zaron Tale'silla Lahdessa? Jos, niin tapasin kyseisen herran kesällä, kun kävin pentua Sannan luona katsomassa. :-)

    VastaaPoista
  5. Päm: Kaikki pikkukoiramme rakastavat telttoja ja muitakin piilopaikkoja ja pesiä.

    Leena Lumi: Hauska, että naurattaa:D

    Suvereeni: Kyllä sinä olet tavannut Choko Bon Bonin alias herra Huulen.

    VastaaPoista
  6. Siis eihan noille VOI olla vihainen vaikka tekisivat mita! :D

    VastaaPoista
  7. "Eikä tämä mun liivi ole mikään tukiliivi vaan se on motoristiliivi!"

    *reps*

    Ihania juttuja ja chihuja sulla!

    VastaaPoista