Minun mielestäni ikävimpiä kotitöitä ovat ikkunoiden pesu. Pesen ikkunat vain pari kertaa vuodessa. Ikkunoiden pesusta tekee vielä tavallista ikävämmän se, ettemme voi pestä yläkerran ikkunoita lainkaan ulkopuolelta, sillä ikkunat aukeavat ulospäin. Kun on saanut ikkunat puhtaiksi sisäpuolelta, näyttää silti siltä, ettei niitä ole pesty :( Meidän täytyy hankkia tosi pitkät tikkaat, jotta saadaan ikkunat ulkopuoleltakin pestyä.
En laske ikkunoiden pesuksi lasiruutuovien lasien pyyhkimistä. Sen joudun tekemään lähes joka päivä alimpien lasien kohdalta - varmaan arvaattekin miksi ;)
Ikäviä kotitöitä ovat myös viikkaaminen, petaaminen (petaan kyllä joka aamu) ja lakanoiden vaihtaminen. Jostain syystä inhoan suuria kankaita. En saa koskaan niitä ojennukseen! Joku vielä jaksaa silittää lakanatkin - elämän hukkaan heittämistä sanon minä!
Yksi tuttu täällä Chilessä kertoi, että hän ei voi nukkua enempää kuin NELJÄ YÖTÄ samoissa lakanoissa. Jo neljäntenä yönä lakanat tuntuvat iljettäviltä! En kehdannut sanoa, että ehkä kannattaisi peseytyä ennen petiin menoa, jotteivät lakanat muutu iljettäviksi niin nopsaan ;) No, kyseisen ihmisen ei tarvitse itse pestä ja vaihtaa joka neljäs päivä lakanoita, kun kodinhoitaja tekee sen. Vaihtaako joku muu ihan oikeasti parisängyn lakanoita noin usein?
Muita inhokkilistalla olevia kotitöitä ovat tiskaaminen (meillä ei ole tiskikonetta) ja pakastimen sulattaminen (yritän sälyttää homman aina miehelle).
Mission impossible on työpöydän siivoaminen! Sen päälle kerääntyy aina niin paljon kaikenlaista epämääräistä roinaa, jota ei raski heittää pois, että työpöydän kulmalla on aina epämääräisten ilmiöiden kasa. Nyt uudessa työhuoneessani yritän pitää järjestystä yllä, mutta yllätys yllätys, pöydän takakulmalla on taas kasa!
Huipputylsiä kotitöitä, vaikkeivät ihan ikävimpiin kuulukaan, ovat pölyjen pyyhkiminen (jota en juuri harrasta....) ja jääkaapinpesu. Tykkään kovasti siitä lausahduksesta, että "Pölytön koti on merkki elämättömästä elämästä" tai miten se nyt menikään.
Mukavimpia kotitöitä ovat mielestäni ruuanlaitto, koirien huoneiden siivous, imurointi (paitsi se kamala ääni) sekä pyykkien ripustaminen ulos (kuivatamme aina vaatteet ulkona).Sisustamista ja koristelua en laske kotityöksi.
Käytän melko paljon pesuaineita,vaikka tiedänkin, että vesi ja mekaaninen puhdistus ovat tärkeimmät. Olen kuitenkin aika fanaattinen sen suhteen, että en tahdo meillä alkavan haista koira. Kaikki sanovat, ettei meillä haise lainkaan koira, mutta itse en voi sitä tietää, sillä sellaiseenhan tottuu, kun niiden kanssa elää. Imuroimme ja pesemme joka aamu koirien huoneiden (toisessa keraaminen laatta ja toisessa muovimatto) sekä olohuoneen (laatta) lattiat. Päivän mittaan pyyhin niitä muutamaan kertaan, joten pidän moppia aina lähettyvillä. Varsinkin nyt kura-aikaan on pakko siivoilla useammin kuin kuivaan aikaan. Käytän kuumaa vettä ja Lysolia. Mieheni tykkää käyttää Cloroxia. Nyt löysin yhdestä kaupasta tuon Procaon, joka on tarkoitettu tiloihin, jossa on eläimiä. Se neutralisoi hajut. Olin todella iloinen, että tuote löytyi, mutta olen varma, että kun tuo pullo on loppu, niin enää mistään en sitä löydä. Chilessä on aina niin. Uusia tuotteita tulee harvoin ja vähän ja sitten kun ne loppuvat, niitä ei enää tule.
Keittiön ja työhuoneen lattiat vain imuroin, en edes ihan joka päivä. Niissä on puulattiat. Yläkerrassa riittää kerran viikossa imurointi, sillä siellä käydään vain nukkumassa, eivätkä koirat mellasta lainkaan siellä.
Olen sitä mieltä, että elämä pitää minua pilkkanaan! En ole koskaan pitänyt siivoamisesta! Nyt kuitenkin omien valintojen ja olosuhteiden pakosta joudun siivoamaan paaaaaaaaaaljon enemmän kuin koskaan ennen ja silti kotimme ei näytä siltä. Yli 10 koiraa sisällä pitävät siitä huolen!
Nukkekodinnuket ovat Von Trollheimien kotiapulaisia. Olen tehnyt ne itse.
SIISTIÄ SUNNUNTAITA KAIKILLE!
Hih, täytyypä tehdä vielä edit. tähän tekstiin saamieni kommenttien takia! Kaikki inhoavat silittämistä, niin minäkin! En vaan laittanut sitä inhokkeihini, sillä EN TEE SITÄ JUURI KOSKAAN! Eli se ei kuulu kotitöihini, siksi ei tullut mieleeni mainitakaan. Minä silitän omista vaatteistani vain pakolliset. Mieheni ei silitä vaatteitaan lainkaan, enkä minäkään sitä tee. Onneksi asumme täällä maalla ;D Joskus superharvoin, kun miehen täytyy laittaa kauluspaita ja siistimmät vaatteet, niin kyllä minä ne silloin silitän. Tämä tapahtuu ehkä kerran- kaksi vuodessa. Siitä voitte päätellä, ettei elämässämme tapahdu paljonkaan luksusta....
Päivittäin kyllä silitän ompelutöitäni, mutta se onkin sitte toinen juttu.
RYPPYISTÄ SUNNUNTAITA KAIKILLE ;D
Mukava postaus. Nuo nukkesi ovat niin ihania♥
VastaaPoistaMinulle epämieluisin kotityö on varmasti silitys. Se on niin kuumaa hommaa, meillä kun on kodinhoitohuoneessa lattialämmitys:)
Muut hommat menevät siinä sivussa ihan huomaamatta.
Kotona ei kyllä tarvitse paljon tiskailla, kun nykyään kone hoitaa homman. Mökillä tiskarina toimin minä, mutta pidän siitä.
Mukava sunnuntaita sinulle!
Tylsiin kuuluu sititys, jota en harrasta käytännössä ollenkaan, ikkunoiden pesu, pölyjen pyyhkiminen, kaappien siivoaminen, käsintiskaus...
VastaaPoistaKivoja on ruuanlaitto, pyykin pesu...Eikös niitä ole muita? ;)
En kovinkaan välitä lakanoiden vaihtamisestakaan, usein sälytän sen mieheni harteille. Meillä vaiuhdetaan lakanat ehkä kahden viikon välein ellei ole erityistä syytä vaihtaa useammin.
Sama homma, ikkunoiden pesu ja silitys on vihoviimeisiä kotitöitä! En tiiä onko mulla suosikkia ;) No ehkä se pyykinpesu vois olla lemppari etenkin kesäaikaan kun pyykit saa ulos :)
VastaaPoistaRakastan ikkunanpesua, mutta siihen se sitten jääkin. Muuten ollaan kuin ellun kanat.
VastaaPoistaJos olisi ylimääräistä rahaa, sijoittaisin sen varmasti ennemmin siivoojaan kerran viikossa kuin vaikkapa geelikynsien tms. ylläpitoon.
Tulen aina niin hyvälle ja jotenkin levolliselle tuulelle täällä blogissasi. Minusta tuntuu että sinä elät vahvasti tässä hetkessä ja nautit siitä. Kiitos kauniista ja elämänmakuisesta blogistasi!
Imuri, tuo huutava helvetinkone! En vaan kestä sitä mökää mikä siitä tulee, se edestakaisin roudaaminen, no nyt ei johto riitä, täytyy vaihtaa pistorasiaa, HUOH. Imurointi ja pölyjen pyyhintä ovat ehdottomasti kuolettavimpia kotitöitä. Käsintiskaus on ihan miellyttävää, kun kone hoitaa suurimman osan hommasta ja itelle jää vaan ne mitä ei koneeseen voi laittaa. Lattian moppaamisesta nautin suunnattomasti!
VastaaPoistaKIvoja kuvia ! Inhoan silittämistä ja yritänkin vaatteissani ottaa sen huomioon.
VastaaPoistaNykyään teen puhdistusaineen itse,mutta joskus on pakko käyttää myös tuollaista Cloroxin tapaista ainetta...
Hihhih, ajattelin tuossa postauksen puolivälissä, että mitä kotitöitä sitä muka jää jäljelle enää noiden sinun inhokkiesi jälkeen, mutta tosiaan ne kaksi, imurointi ja pyykkien ripustaminen ;)
VastaaPoistaItsekin tosin inhoan melkein kaikkia kotitöitä, kukapa ei ;) Mutta hyvä lääke kotitöistä nauttimiseen on, että joku ärsyttää sillä lailla sopivan paljon (ei liikaa eikä liian vähän), niin silloin on ihanaa purkaa turhaantuminen siivoamiseen ja aika kuluu kuin huomaamatta! (Tottakai paras olisi, jos ei ikinä ärsyyntyisi kenellekään..)
Hanne: Silittäminen olisi inhottavaa, mutten tee sitä juuri lainkaan. Meillä suurimmat tiskit tiskaa mies, sillä minä teen ruuan. Sellainen jako meillä on.
VastaaPoistaEmonen: Miten joku voi rakastaa ikkunoiden pesua? Onko sinulla siihen jokin slaisuus? :) Täällä Chilessä olisi aivan helppoa saada siivoja kerran viikossa, sillä palkat ovat edulliset, mutten tahdo ketään kotiini. Täällä varastellaan niin paljon, etten tiedä, keneen uskaltaisin luottaa.
Yritän elää tässä hetkessä, mutta ei se aina onnistu. Ensimmäiset kolme vuotta Chilessä elin sitku-elämää...nykyään osaan jo nauttia kaikesta tästä, enkä enää hingu niin kauheasti sen mahdollisen tulevan perään. Nykyään yritän toetuttaa unelmiani pienessä mittakaavassa jo nyt heti ja sitten ehkä tulevaisuudessa siten kuin olin alunperin suunnitellut.
Anonyymi: Minulla on aivan sama ajatus imureista! Se ääni on hirveä, letku on liian lyhyt, johto liian lyhyt, imuri kaatuu selälleen...aaargh! Olen aina inhonnut imuria, mutta nykyään suhde siihen on muuttunut! Meillä tulee niin paljon karvaa ja hiekkaa kotiin, ettei sitä enää pidetty aisoissa harjalla ja rikkalapiolla. Nyt yritän olla välittämättä mekkalasta ja nautin siitä, kun näen, miten lika imeytyy imurin kärsään ;)
Yaelian: Teet pesuaineen itse? Miten?
Sara: Minua taas ärsyttää likainen koti, joten siinä on ärsykettä riittävästi. Silti aina jokin nurkka huutaa siivoamista!
Viimeiset kolme viikkoa kun on laistanut kaiken siivoamisen paitsi lakanoiden vaihdon ja pakollisen pyykin pesun, niin melkein jo kaipaa niitä muitakin -ihmisluonto on kumma!
VastaaPoistaVai johtuisko siitä, että olen käytännössä vain käynyt nukkumassa kotona -siirtolapuutarhalla tiskivesi pitää lämmittää, tiskata ulkona, siivota rikkalappiolla ja harjalla tai luutturätillä....ja voi että nautin ☺
Ikkuinoita en ole pessyt kuin joskus viime vuonna, nyt kun on ollut kuumaa, olen pitänyt kaihtimet melkein kiinni, eipä näy liatkaan ☺ -ja jos jotain sattuis häiritsemään, antaisin kyllä mieluusti luvan pestä!
Ollaan me kummia kapistuksia ☺
Auts, mä silitän kaikki petivaatteet, en voisi katsoa sängyssäni ryppyistä helmalakanaa tai ryppyisiä peittoja. Kun olen pölypunkeille allerginen, silitys tekee vissiin kankaan pinnasta tiivimmän ja punkit ei pesiydy niin helposti. En mä kyllä rakasta silitystä, mutten kehtais kulkea ryppyisillä vaatteilla, joten pakko se on homma hoitaa.
VastaaPoistaInhoan perunoiden kuorimista, vaikkei se vie kuin 10min aikaa, se tuntuu niin työläältä, mut kun rakastan perunamuusia.
Elukoista irtoaa niin paljon karvaa, että pakko on ollut imuroida useampi kerta viikossa, joskus en imuroinut lainkaan, vihasin sitä vehjettä.
Tiskikonetta ei ole, pakko tiskata käsin, inhoan sitäkin. Ainut mistä jotakuin tykkään on lattioiden luuttuaminen nelinkontin :)
Ehdoton suosikkihommani on mankelointi. Rakastan napakaksi mankeloituja lakanoita. Lakanoiden vaihto kerta viikkoon on myös suosikkipuuhaani vain siksi, että tiedän pääseväni niihin mankeloituihin lakanoihin.
VastaaPoistaPölyjä pyyhin myös enemmän kuin mielelläni. Sen sijaan niihin vähemmän miellyttäviin tai ainakin mieluusti toisille delegoitaviin tai hamaan tulevaisuuteen siirrettäviin kuuluu ikkunan pesu. Ennen remppaa pesin kohtuullisen mieluusti ikkunat, mutta nyt yläkerran, laajennuksen ja yhdentoista uuden kuusipintaisen ikkunan myötä homma on melkoisen työläs....
-Anu-
Pepi: Me asumme mökkimäisissä olosuhteissa ympäri vuoden, eli tiskivesi on aina lämmitettävä. Hanasta sentään tulee vesi, mutta se on kylmää.
VastaaPoistaArja: Iiks, en minäkään voisi katsella ryppyisiä helmalakanoita! Ne kyllä silitän ja samoin päällimmäisen pussilakanan (jota käytämme siis päiväpeitteenä, näkyy makuuhuonepostauksissa), jos se tulee koneesta ryppyisenä - onneksi tämä tapahtuu erittäin harvoin. Aluslakanaa, tyynyliinoja ja peittolakanaa en silitä. Onneksi me emme ole allergisia pölylle!
En myöskään kehtaa kulkea ihmisten ilmoilla ryppyisissä vaatteissa, mutta me olemme lähes aina vaan kotona. Kotivaatteet ovat yleensä materiaaleista, jotka eivät rypisty. Muutenkin talvivaatteeni ovat materiaaleja, jotka eivät pahemmin rypisty. Kesällä sitten hepeneissä onkin enemmän silittämistä.
Perunoiden kuorimisen unohdinkin! Se ON tylsää! Chilessä perunat ja tomaatit kuoritaan aina. Olen outo lintu, kun en sitä tee. Joskus kohteliaisuudesta, jos on pelkästään chileläisiä syömässä meillä, kuorin kaiken. Tänään siinä tilanteessa kuorin perunat, mutten tomaatteja. Kompromissi :D
Anu: Minä olen viimeksi mankeloinut ehkä 20 vuotta sitten mummon kanssa. Hän aina mankeloi kaikki lakanat. Totta, niihin oli ihanaa mennä nukkumaan! Minulla ei ole mankelia, enkä tiedä, saako sellaisia edes Chilestä. Tällä kiinnostuksella tuskin meille tuleekaan;)
Minakaan en koskaan silita mitaan! Mies silittaa joskus jonkun paidan ja siina samalla sitten jonkun lasten juhlavamman vaatteen. Tykkaan pyykkaamisesta (kaytannossa kokonaan kasin ja kylmalla vedella), pyykkien ripustamisesta (meilla myos aina ulkona, emme omista mitaan kuivaajaa) seka yleensa ruuanlaitosta ja tiskaamisesta (myoskin aina kasin, meilla ei ole tiskikonetta).
VastaaPoistaPolyjen pyyhkiminen on karseeta enka tosiaan yleensa sita tee vaan salytan muille... Uuninpesu on myos hirveaa hommaa; jostain syysta ne uuninpuhdistusaineet haisee kamalalle. Kylpparin kuuraaminen ei myoskaan kuulu mun suosikkeihini. Imurin meteli on rasittavaa ja just se edestakaisin raahaaminen. Meilla ei taalla sellaista olekaan; lattiat putsataan paivittain lakaisemalla ja moppaamalla. Sekin on musta ihan ok hommaa.
En ole koskaan pessyt ikkunoita, koirien takia on pakko imuroida n. kerran viikossa. Keittiö on aina kauhea läävä, onneksi on tiskikone niin tiskit eivät enää homehdu.
VastaaPoistaLakanat vaihdan joskus kun muistan, eli harvoin. Tyynyliinan vähän useammin.
Että tervetuloa kylään! :-)
Niin ja lattiaa olen mopannut muutaman kerran elämässäni! Lähinnä silloin kun muutan jostain kämpästä pois :-)
VastaaPoistamamae: Miten voit tykätä käsinpyykkäämisestä kylmällä vedellä? :o En ole koskaan kuullut moisesta! Vai onko se jotenkin virkistävää, kun siellä on aina niin kuuma? Eikö teillä ole pesukonetta vai eikö se toimi vedenpaineen takia tms?
VastaaPoistaMinäkin ennen vain lakaisin ja moppasin, mutta sitten tajusin, että kyllä imurointi on paljon nopeampaa ja kätevämpää kamalasta melusta huolimatta.
Uunia en ole kuurannut vuosiin, sillä minulla ei ole ollut uunia. Nyt pitäisi saada parin viikon sisällä. Jippii!
Tuulispää: Kun asuin Suomessa ja minulla oli vain yksi koira sekä oksennuksenväriset muovilattiat, en minäkään mopannut. Nyt on yli 10 koiraa, valkoiset laattalattiat sekä asumme maassa, jossa kaikki kulkevat sisällä kengät jalassa (myös me). On PAKKO mopata. Vannon, että sinäkin tekisit sen ;)
Kyllä minäkin joskus meinaan hankkia tiskikoneen, mutta kun hankintalistalla on aina niin paljon tärkeämpiäkin asioita.
Se pyykkaaminen taitaa olla kivaa juuri sen kuumuuden takia. Meilla on kylla pyykkikone mutta se ei poista mitaan tahroja silla se pesee silla samalla kylmalla vedella :) Joudun siis joka tapauksessa jynssaamaan tahrat, paidan kaulukset, hikiset kainalot jne. juuriharjalla ennen koneeseen laittoa jos haluan vaatteista oikeasti puhtaita. Hankittiin koneen viereen sellainen yksinkertaisempi versio, joka vaan pyorittaa pyykkeja saippuavedessa mutta tekee sen paljon tehokkaammin kuin itse pesukone :D Sielta saippuavedesta sitten nostelen vaatteet yhteen tai kahteen huuhteluveteen ja sen jalkeen linkoan ne siina virallisessa pesukoneessa, hih :) Etta sellanen rumba meilla aina. Ja likaisia vaatteita riittaa silla taalla on aina kuumaa ja hillittoman polyista.
VastaaPoistaIhanaa, etta saat pian uunin! :)
Hei! Olen joskus ennenkin käynyt kurkkaamassa täällä. Samoin minullekin inhokkikotityö on ikkunoidenpesu. Onneksi meillä nykyään mies yleensä pesee, hän on siinä hyvä. Suosikkikotityöni, jota rakastan, on pyykinpesu ja erityisesti pyykkien ripustaminen ulos ja kuivan pyykin käsitteleminen. Ylellistä mennä nukkumaan puhtaiden ja ulkona kuivattujen lakanoiden väliin.
VastaaPoistaPetivaatteet vaihtuu kerran viikossa, ja chihupojjista johtuen, joskus useamminkin.;) Ovat toisinaan tehneet mitä jäynempiä juttuja. Imurointi on aika kiva,kun on suuttimet ulottuvilla ja näkee mitä tapahtuu. Häpeäkseni myönnän, että meille on kotiutunut myös robo-imuri, joka imuroi toisinaan, kun en viitsi itse juuri sillä hetkellä roikkua imurinvarressa. Chihut sitä ihmeissään katsovat, kun se pörrää ittekseen.:P Moppaus on ihanaa, kun sen jäljiltä tuoksu on puhdas! Mikroliinat ovat pop, etikkaa kuluu - kaikkeen ! Sillä lähtee hajut, tahrat, raikastuu, kiillottuu jne. Monikäyttöinen ja halpa. Raitis ilma ja pakkanen ovat suuri apu siivouksessa, joskin niitä kelejä en muuten odota.:D Meillä ei silitetä, eikä mankeloida. Pyykit pyrin heiluttelemaan niin, että tulisi mahdollisimman suoraa tavaraa kuivana. Meillä on aina koirankarvoja, siivouksen jälkeen parin tunnin kuluttua on taas sen näköistä, että hohhoijaa. Mutta on kaksi mistä en luovu; chihulaumani ja perheeni, sotkekoot vaikkakin, ei auta :D !
VastaaPoista