Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Kuumia viimeisiä päiviä

Jotenkin inhoan näitä Suomiloman viimeisiä päiviä niiden haikeuden takia. Aina sitä ajattelee, että tekee taas asioita viimeistä kertaa pitkään aikaan.

Käyn viimeistä kertaa lähikaupassa, otan viimeisen suihkun lämpimässä kylpyhuoneessa, näen viimeisen kerran ystäväni, viimeinen vierailu mummon luona, viimeinen pyöräretki, viimeinen lohiruisleipä, viimeinen puolukkajogurtti, viimeiset kantarellit...

Viimeinen kerta, kun Dominic saa olla Suomessa alle kaksivuotiaana...

Viimeinen mökkireissu, viimeiset löylyt...

Mutta ensi kertahan tulee taas, ennemmin tai myöhemmin. Täytyy nauttia elämästä ja olla paisuttelematta haikeutta. Voin kertoa, että helppoa se ei ole.  

On kuitenkin aika palata Peikkokukkulalle. Aika antaa Domskun olla taas isänsä kanssa, tällä onkin jo kova ikävä.

Vielä minulla on kaksi kuumaa kesäpäivää jäljellä ennen kuin palaamme Chilen talveen.

15 kommenttia:

  1. Reipas olet - ehkäpä te vielä joku päivä muutatte koko perhe Suomeen? Hyvää loppulomaa teille! t. uusmaalainen:)

    VastaaPoista
  2. Nauti viimeisistä päivistä. Turvallista kotimatkaa!

    VastaaPoista
  3. Kahden maan kansalaisella on ikuinen ikävä molempiin. Niin se vaan on.
    Omalla kohdallani olen usein toivonut, että olisin ikäni asunut aina samassa maassa, samassa talossa, samassa huoneistossa... Vaan elämä kuljettaa, ketä minnekin. Eikä sitä sitten haluaisi luopua kummastakaan, ei vanhasta kotimaastaan eikä siitä uudestakaan, molemmat yhtä rakkaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota samaa olen minäkin miettinyt, olisi helpompaa, jos aina olisi asunut edes samassa maassa, jos nyt ei samassa huoneistossa. Ei joutuisi kestämään joka reissussa sellaisia tunnemyrskyjä....mutta toisaalta, kun se on ohi, elämä toisessa maassa tuntuu taas rikkaudelta.

      Poista
    2. Tuolla Facebookissa on ryhmä "Ulkosuomalaiset seniorit" joka ei tarkoita iältään vanhoja, vaan niitä, jotka ovat pysyvästi/kauan asuneet poissa Suomesta. Mahtavan positiivinen ryhmä.
      https://www.facebook.com/groups/ulkosuomalaiset.seniorit/

      Poista
  4. Haikeaa on...mutta seuraava kerta onneksi tulee♥ Oikein hyvää, pitkää kotimatkaa, teille!

    VastaaPoista
  5. Voi että... joku on joskus sanonut,että lentokoneessa,matkalla jompaan kumpaan suuntaan on hyvä olla! Turvallista kotimatkaa:)
    t. tarja

    VastaaPoista
  6. Haikeaa, vaikeaa... Varmasti. Mutta kuten sanoit ensi kerta tulee jälleen. Ja rikkaudelta se elämä toisessa maassa varmasti tuntuu. Mutta vaikeaa ehdottomasti. :(
    En valitettavasti päässytkään tulemaan Keskiaikamarkkinoille Turkuun, olisi ollut mukava tavata Sinut siellä. Mutta nyt toivottelen teille oikein hyvää kotimatkaa ja ihanaa paluuta Peikkokukkulalle! Terveisin Noora Raumalta
    PS. Tuo viestisi viimeinen valokuva on aivan MAHTAVA! :)

    VastaaPoista
  7. Eikös se sanonta kuulu...hyvää kannattaa aina odottaa.suomen kesä näytti teille parhaat puolet.Hyvää kotimatkaa teille.

    VastaaPoista
  8. Kirjoitin pitkänpitkän kommentin sinulle ja juuri kun olin kirjoittanut: "me täällä Suomessa saamme olla kiitollisia monesta sellaisesta asiasta, jota pidämme itsestäänselvyytenä", katkesi Ruoholahdessa sähkö muutamaksi minuutiksi! Todella harvinaista Helsingissä. Sähkö, vesi ja lämpö ovat asioita, jotka on meille juuri niitä itsestäänselvyyksiä.

    Kuitenkin: siunausta viimeisiin lomapäiviinne ja turvallista, enkelivartiomatkaa kotiin.

    VastaaPoista
  9. Melkein itku tuli myötätunnosta, tässä pyyhin kyyneleitä.

    Viimeisinä päivinä saattaa jo odottaa omaan kotiin pääsemista ja sitä tuttua arkea Atlantin toisella puolella, mutta samaan aikaan mielessä myllertää haikeuden, ikävän ja hyvästelyiden aiheuttama tunnemyrsky. Itken joka kerta, kun lentokoneen moottorit alkaa mylviä, kone lähtee kiitämään ja whuum! Ilmassa. Alhaalla näkyy Suomi pienempänä ja pienempänä, kunnes noustaan pilvien yläpuolelle. Ohi. Milloin pääsen uudestaan?

    Onneksi kotiin päästyä jet lag ja väsymys vuorokauden matkan jälkeen sopivasti turruttaa mieltä ja arjen askareet poissaolon jälkeen pitää kiireisenä ;)

    Tunnemyrsky onneksi tasaantuu ja koti tuntuu kodilta, mutta aina välillä jokin pieni ja hassu juttu, kuten vaikkapa suomalaisen yhtyeen kappale ruokakaupassa taustamusiikkina saa pillahtamaan itkuun ja odottamaton ikävä kouraisee.

    Tsemppiä! Virtuaalihalaus! :)

    Nim. Argentiinan suomalainen

    VastaaPoista
  10. Voi, minultakin pääsi kyynel, niin haikea olo tuli puolestasi!!
    Mutta kotisi, miehesi, koirasi ja chilen suku/ystävät odottavat varmasti jo kovasti teitä ja
    muistojesi repussa on paljon kivaa mukana vietävää ja ihania kuvia, joita voi siellä katsella ja unelmoida kesäsuomesta ;). Voiko siellä tehdä valokuvakirjoja kuten esim. Ifolorilla.
    Niistä on lapsenkin kiva itse selailla Suomen muistoja ja tuttuja, kun teet hänelle kierresidonnalla pikkukirjan. Olen tehnyt lapsille esim. lomareissusta oman pikku albumin, jota saa katsella huoletta. Koneelta on niin työlästä alkaa kaikkia kuvia selailemaan ohimennen.
    Turvallista kotimatkaa ja onnen hetkiä lähtöön ja saapumiseen! :)

    t. Hannele

    P.S. Pian taas palaatte ja silloin poikasikin on isompi ja valmis erilaisiin seikkailuihin täällä!

    VastaaPoista
  11. Kyynel vierähti täälläkin. Mutta ihanaa taas kuilla Chilestä. Harmittaa vieläkin, että ne rippijuhlat olivat juuri markkinoiden aikaan. Toivottavasti ensi vuonna olet siellä taas. Ja toivottavasti olette päässeet turvallisesti kotiin.

    Venla

    VastaaPoista