Missä se pieni menninkäinen luuraa?
Peikkokukkulan talon edessä se pikkuinen pruhjuhousu pyllistelee äidin tekemässä pöllövillapaidassa. Tässä näkyy talomme takaovi. Se on sisäänkäynti työhuoneeseeni ja siitä edelleen keittiöön. Tämä osa oli ennen pikkuinen 4x5 m kokoinen mökki, jossa oli 4x2 m kokoinen veranta. Katoimme entisen verannan, jotta minä sain työtilaa ja entinen mökkiosa on nyt keittiötä. Talon rakensimme mökkiin kiinni niin, että nyt se on osa taloa. Entinen pääsisäänkäynti on siis nykyään takaovi. Tällä puolella kuitenkin on hienoimmat maisemat: tulivuorijono ja laaksot sekä kukkulat. Etuoikealla näkyvän sypressin istutimme pikkutaimena ja ajattelin, ettei se koskaan kasva isoksi! Nyt se on monta metriä korkea puu. Oven molemmin puolin on betonista valetut kukkapenkit. Aluksi niissä oli kukkia, mutta nyt ne on vallannut muraatti ja matalat palmut. Hyvä niin, sillä niitä ei tarvitse hoitaa eikä juuri kastella. Etualalla näkyvät kukassa olevat talviot. Ne ovat lähes ainoita kukkia, jotka täällä kovassa ravinteettomassa maassa pärjäävät.
Mökin vasemmalla puolella juuri kuvan ulkopuolella on vesitankki, johon keräämme sadeveden katon siltä puolelta. Tankista kulkee letku (näkyy kuvassa) matalammalla olevaan varastoome, jossa meillä on pesukone. Käytämme nykyään sadevettä vaatteiden pesuun, sillä kaivossamme on vain vähän vettä. Odotamme jo toista vuotta syvemmän kaivon porausta. Olemme kunnan listalla, mutta lista on piiiiitkä. Kaikki täällä ovat nykyään lähes ilman vettä, koska mitä ilmeisimmin maanjäristys muutti vesisuonien paikkoja :(
Työhuoneen ovelta on tällaiset näkymät Yumbelin suuntaan.
Työhuoneen vieressä kasvaa villinä sitruunamelissaa, maustefenkolia, mangoldia, ruusuja ja rikkaruohoja.
Tällaiset ovat meidän menninkäisen maisemat.
