Eikös mami voisi jo päästää sisään?
Vielä Blondi voi tällä kuistilla pidellä sadetta. Pian kuistista tulee sisätilaa ja siitä tulee uusi työhuoneeni - jos maestro vaan tulee töihin...
Saimme kesäpäivän keskelle loppusyksyä ja nautimme siitä täysin rinnoin. Levitimme filtit talon eteen ja köllöttelimme siinä koirien kanssa. Minä nukahdin tuohon rottinkisohvalle ja heräsin kuumissani.
Sinisade näyttää jo aika harvalta. Kun on aika leikata sen oksia, poistamme puutarhakaaren ja kiinnitämme kasvin kuistin pilareihin. Sitä ennen kuitenkin pilarit pitäisi maalata, eikä niitä voi vielä maalata, sillä ne ovat kosteat. Emme tiedä, ehtivätkö pilarit kuivua maalauskuntoon ennen kevättä.
Kuistin on tarkoitus olla viileä paikka kesällä. Kasvillisuus on aivan kiinni kuistissa antamassa varjoa ja tietenkin se myös suojaa talvimyrskyiltä. Maaston muodostama "seinä" on kovaa köyhää maata. Meinaamme peittää "seinät" betonilla ja luonnokivillä.
Tuonne perälle olemme suunnitelleet laittavamme grillin. Sinne muodostuu hauska ulkokeittiö sitten, kun siellä on kiviseinä.
Minun tekisi myös mieleni laittaa riippumatto kahden pilarin väliin, mutta en tiedä, mahtuvatko kaikki suunnittelemamme asiat kuistille.
Tänään meillä on taas tyypillinen syksyinen kylmä päivä. On sumuista ja pilvistä. Ulkona on vain viisi astetta lämmintä. Takkaan täytyy työntää puita aamusta yöhön ja kaikki koissulit makoilevat tyynyillä sen vieressä. Minulla on tänään työn alla pikkutontut, pari urosten merkkailuvyötä sekä omien vaatteideni korjaus. Maestron pitäisi tulla tekemään uutta työhuonettani. Kello on jo puoli yksitoista, eikä häntä vielä näy, joten saapa nähdä, tuleeko hän.
Onneksi minulla eivät olleet odotukset korkealla, sillä messut olivat juuri sitä, mitä etukäteen olin ajatellutkin: ei mitään uutta. Suomessa käsityömessuilla on niin paljon annettavaa, että ensinnäkin kukkaro kevenee aikalailla ja lisäksi pää pursuaa kaikenlaisia ideoita messujen jälkeen. Suomessa oli oikein kiire kotiin kokeilemaan kaikkea ja kehittelemään ideoita eteenpäin.
Silmiinpistävää oli myös kirjojen puuttuminen. Koko messuilla ei ollut yhtäkään käsityökirjaa myynnissä! Ainoastaan järjestäjien julkaisema käsityölehti oli edustamassa yhdessä kojussa. Muistan myös Suomen messuilta kojut, joissa myytiin vanhoja nauhoja, nappeja, saksia yms. Täällä ei todellakaan ollut mitään sellaista. Yhdessä kojussa myytiin liimapistoleita. Heillä oli yhdenlainen pistoli, jota en ollut ennen nähnyt. Kun kysyin siitä, he sanoivat, ettei niitä ole lainkaan myynnissä, se oli vain näytteillä!
Maanantai oli kylmä päivä, mutta aurinko tuli joiksikin tunneiksi lämmittämään maestroja.
Tiistaina töihin tuli vain yksi maestro, mutta katto edistyi kuitenkin.
Keskiviikkona työmaalla oli hiljaista. Maestrot eivät päässet tulemaan. Tämän postauksen kuvat ovat kaikki maanantailta.
Onneksi yläkerrassa on tosi lämmintä, joten yöllä ei tarvitse palella. Päivällä täytyy vaan laittaa vaatteita päälle enemmän, kahdet villasukat ja tossut jalkaan! Telkkaria katsotaan filtin alla. Pikkukoirilla on kaikilla nutut päällään ja niidenkin peteihin laitoin fleecepeittoja, joihin ne pääsevät kääriytymään. Pökköä pesään koko ajan!
Makuuhuone valmistautuu talveen tummemmalla värityksellä.
En ole ikinä ennen elämässäni ostanut tummia lakanoita. Nyt kun näin tämän tassupussilakanan, en voinut vastustaa kiusausta, vaikka kallis olikin! Kaupassa oli vain kaksi parisängyn pussilakanaa, ei tyynyliinoja. Lisäksi pussilakana oli liian pieni meidän parisänkyymme. Ostin molemmat pussilakanat ja päätin ommella niistä yhden ison sekä lopusta kankaasta tyynyt.
Korituolin päälle vaihdoin harmaan tekoturkiksen. Tuon koristetyynyn päälle olen vain taitellut Laura Ashleyn kankaan. Kangas on samaa kuin tapetti. Minulla on sitä vain metri, enkä osaa päättää, mitä siitä tekisin. Tyynynpäälliset vai pikkuverhot vai verhonpidikkeet vai mitä? Metristä ei kuitenkaan paljon saa aikaiseksi, joten asiaa pitää pohtia pitkään ja hartaasti. Toin kankaan Suomesta, täältä sitä ei ollut saatavana.
Tassupussilakana ja tyynyliinat sopivat meille kuin nenä päähän! Väri sopii hyvin rauhalliseen makuuhuoneeseemme ja kuvio sopii elämäntapaamme. Kuvio on mielestäni tyylikäs ollakseen tassukuvio. Nämä lakanat on tuotu USA:sta liikkeeseen, jossa myydään tuontitekstiilejä USA:sta. Yksi lakana maksoi 30 euroa. Parisängyn pussilakana, neljä tyynyä sekä yksi iso koirantyyny takan eteen tulivat siis maksamaan 60 euroa. Kirjoittaessani tätä tajuan, ettei minulla ole enää hajuakaan, mitä lakanat maksavat Suomessa! Eli en tiedä, tuliko kalliiksi vai edulliseksi. Joka tapauksessa kangas on selvästikin korkealaatuista ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen.
Ikkunoihin en ole tahtonut laittaa verhoja. Kaipaavatko ne niitä mielestänne?
Kevyttakan piippu toimii makuuhuoneemme lämpöpatterina. Makuuhuone onkin talomme lämpimin huone! Ihanaa, kun lattiakin on lämmin.
Chihut käyttävät takan alustaa saunanaan. Tässä köllöttelee Elvira. Jos minä mahtuisin sinne alle, kömpisin minäkin sinne!
Ewok lämmittelee vielä meidän takkamme edustalla viikon verran ennen kuin se muuttaa uuteen kotiin.
Tänään oli kylmä päivä ja lattiallamme vetää niin paljon, että kaikki pikkukoirat saivat nutut ylleen. Ei tullut protesteja, sillä näyttivät koiratkin ymmärtävän, miten mukavavasti vaatteet lämmittävät viluista pikkuvartaloa.
Ompelin eilen takanedustyynyyn uuden päällisen. Olivia pitää värivalinnasta.
Miten mukavaa on käpertyä päiväunille masu täynnä ruokaa!
Mieheni laittoi tuon työmiesten "essun" eteensä, jotta te lukijat luulisitte, että hänkin oli töissä mukana.
Pylväät ovat nyt pystyssä. Katon matalin kohta tulee pylvään päälle.
On kyllä hyvä, että saamme katon ennen talvisateiden alkamista, sillä lasiruutuovien alta ja väleistä sataa vesi sisään. Kuistin katto tulee suojaamaan pohjoisesta tulevilta talvimyrskyiltä.
Kuistin katon alle laitamme kaasugrillin, rottinkinsohvan, pöydän, tuolit, halkoja sekä varmaan jonkinlaisen pedin isoille koirille. Ne voivat päivällä sitten löhöillä siinä. Syys- ja talviyöt ne yleensä nukkuvat sisällä. Maestrot tulevat kuulemma jatkamaan töitä maanantaina, jos ei sada. 
Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi lainkaan.
Nyt muistan miten paljon tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan sainkaan
Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
Etsin jotain mikä meiltä unohtunut on,
Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään,
Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
Nyt majakat me näämme, kun myrsky raivoaa,
Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
Nyyh, aina tulee tippa linssiin tuota laulua laulaessa. Mennäänpä siis vielä iloisempiin syystunnelmiin!
Tässä on talon "mökkipuolen" sisäänkäynti. Mökissä on siis työhuoneeni ja keittiö, ja nyt mökki on osa taloa. Takaseinän ikkunat poistettiin ja tilalle tehtiin leveä oviaukko, josta pääsee olohuoneeseen. Toinen tönö taustalla on ulkohuussimme, jossa on kyllä ihan toimiva vesivessa. Toiveissa on, että saamme taloonkin toimivan vesivessan, jos joku maestro suostuu tulemaan töihin. Nyt alkaa muuten olla jo melkoisen viileää ulkosuihkuille, mutta yhäkin minä hurjana viikinkinä ja mieheni hurjana mapuchena uskaltaudumme ulkosuihkuun, kun muitakaan vaihtoehtoja ei ole.
Talon edustan näkymiä eukalyptuspuun alta
Pari tavallista rantatuolia muuttuivat vähän mukavammiksi pikkukuistin kalusteiksi halvoilla räsymatoilla. Joulumuori majailee kuistilla, kunnes talven kosteus ajaa hänet sisätiloihin. 
Ikävä kyllä tämä maestro ei osaa laittaa kaakeleita, vaan on puuseppä. Kylpyhuonetta emme siis vieläkään saa. Ulkona on pilvisinä päivinä vain 9-12 astetta lämmintä. On aika hyytävää riisuutua tuolla mäntyjen alla ja ottaa melkein kylmä suihku! Onneksi aurinkoisina päivinä on hieman helpompaa.
Kuistiimme ei tule muuta kuin viisi pylvästä ja katto. Lattiaksi jätämme tuon betonilattian, joka meillä jo on, sillä se on mukavan viileä kesälä.
Talon edustan sinisade kiinnitetään sitten kuistiin ja puutarhakaari poistetaan. Tämän me teemme, kun lehdet putoavat ja sinisade täytyy leikata. Huomaatteko, miten keltaiset lehdet siinä jo on. Pitäkää nyt peukkuja, ettei maestro häippäse kesken töiden, kuten täällä aina tuntuu käyvän!
Muutenkin olen tämän viikon aikana huomannut, että Blondilla voi käyttää myös vaaleita vaatteita. Koska se on enemmän "irti maasta" kuin chihuahua, sen vaatteet pysyvät vatsankin puolelta puhtaina! Blondi on myös aito hienostelukoira, sillä se ei ainakaan vielä ole kyntänyt maata olkapää edellä, jotta se saisi vaatteet pois päältä ja mahdollisimman nopeasti mahdollisimman likaisiksi :)
Ostin myös elämäni ensimmäisen partakoneen. Itse asiassa se on trimmeri ihmisten viiksien ja parran viimeistelyyn. Kävin kysymässä koiran trimmereitä ja täältä on saatavana vain kahta mallia. Edullisempi malli maksoi yli 100 euroa, eikä siihen saa edes vaihdettua pientä terää! Siinä on niin iso terä, etten voi kuvitellakaan, että ajaisin sillä Blondin pienen naaman partakarvat! Toinen kone oli ammattilaiskäyttöön tarkoittettu ja lisäterineen se maksoi noin 250 euroa! Koska Blondilla ei kasva karvaa lainkaan vartalossa, se tarvitsee ajelua vain naamastaan, ehkä säärissä vähäsen myös, jos karvat kasvavat liian ylös asti, joten ajattelin nyt kokeilla tuollaista heppoista ihmsiten laitetta. Jos ei toimi, niin täytyy sitten myöhemmin tilata jostain nettipuodista oikea trimmeri. Te muut nakujen harjiksien omistajat, jos satutte lukemaan tätä, otan vastaan vinkkejä koneista ja karvojen ajelusta sekä ihonhoidosta!
Blondi sai myös 99% aloe vera -geeliä, koska luin, että se tekee nakun ihon ihanan pehmeäksi. Täytyy alkaa perehtyä ihonhoitoon, sillä Blondilla on reidet täynnä mustapäitä (joita ei saa puristettua, joten en ole varma, ovatko ne sisäänkasvaneita karvoja vai mustapäitä) ja lisäksi Blondilla on akne yhdessä tassussaan karvojen alla. Blondilla on myös kovia näppylöitä vartalossaan. Olenkin ostanut jo aiemmin finnisaippuan ja vauvanrasvaa. Olen vaan vähän ihmeissäni siitä, mitä kaikkea kannattaisi kokeilla ja mikä olisi tehokasta ja mitä voi koiralle kokeilla. Luin, että harjikset pitävät saunasta ja se on hyvä myös iholle, mutta kun sitä saunaa meillä ei ole.
Nyt meinaan alkaa valmistaa lounasta ja sitten surruttelen parit vaatteet Blondille :)
Nyt minä voin ottaa tällaisia kuvia OMISTA koiristani. Vain tuollainen hieno divaani puuttuu ;) Minulla kuitenkin on ihan oikea harjisnarttu ja chihu-uros. On kyllä hankalaa saada napattua tällaista napakymppiä, jossa koirien ilmeet ovat niin paljon puhuvat.
Aina, kun katselin tätä kuvaa, ajattelin, että tuo chihu on kyllä tavallista suurempi ja harjis tavallista pienempi. Onhan tuo chihu melkoisen paksu, mutta nyt minulla on melkein samanlainen tilanne täällä Peikkokukkulalla. Choko Bon Bon painaa 3 kiloa ja Blondi 4,2 kiloa. Katsokaapa seuraavia kuvia, ei niillä paljon kokoeroa ole! Toki Blondi näyttää paljon isommalta, kun ne seisovat, sillä harjiksilla on pitkät raajat. Kun Blondi istuu, ei eroa Chokoon paljon ole. Tietenkin Yoda (1,3 kg) on ihan kirppu Blondin vierellä. Kun taas Blondi makaa pesässään kerällä, se on hyvin pikkuruinen, sillä se laittaa pitkät raajansa aivan "kasaan".
Blondi on nyt ollut meillä kuusi päivää ja se on hyväksytty laumaan. Kyllä se vielä arkailee chihujen joukkoon menemistä. Se katselee hieman vierestä tilanteita. Ulkona se riehaantuu juoksemaan chihujen kanssa. Tähän asti on mennyt todella hyvin ja toivon yhtä onnistunutta jatkoa Blondin sopeutumiselle! 