Peikkokukkulan peikkotaidetta

Tämän ryijyn tein tuftaustekniikalla kuutisen vuotta sitten odottaessani muuttoa Chileen. Värjäsin suuren osan villalangoista itse ja loput ovat kirppareilta. Ryijyn koko on noin 1,5mx1m.

Ja tässäpä teille Vilppu ja Vilppa. Ensin tein miehelleni (joka silloin oli poikaystävä) lahjaksi poikapeikon Vilpun. Se on tehty paperisavesta ja villasta.

Noin vuoden päästä siitä Vilppu alkoi kinuta tyttökaveria itselleen ja niin syntyi USA:aan viemisiksi Vilppa (miehen antama nimi). Vilpan väänsin selluvillasta ja villasta.
---
Peikkomaista viikkoa teille:)

Kuikkupekkolan ihanat leidit

Peikkokukkulan nukkepajassa on nyt valmistumassa "ihanat naiset rannalla"! Lakanakangasta, vanua ja maaleja...niistä on nämä naiset tehty.

Tässä sovitellaan blondeja hiuksia.

Entä miltä näyttäisi tällainen rantahattu?

Sopiiko minulle vaaleanvihreä luomiväri?

Kukka ja uikkarit sävysävyyn.

---

Millaisia näistä leideistä sitten lopulta tulee? Sen näette jonkin ajan kuluttua:)

---

Vaikka leidit ovatkin rantatunnelmissa, tänne on luvattu -1 astetta! :o

Aarteita

Eikö ole vähän sellainen tunnelma kuin elokuvissa, joissa kuvataan vanhaa aikaa. Ihmiset jättivät kesäpalatsinsa huonekalut valkoisten harsojen ja kankaiden alle, jotteivät ne pölyttyisi.

En tiedä, mihin tämä hylly lopulta tulee päätymään. Hyllyn paikalle tulee vaatekomero. Nuket asettuvat olohuoneeseen sitten, kun saamme tehtyä ruutuikkunoista lasikaapin. Milloin? Ei harmainta haisua...

---

Moskiittoverkkoa kokeilin sänkymme päälle, mutta se rikkoi yksinkertaisen harmonisen tunnelman, joka huoneessa nyt on. Totta kai se toi romantiikkaa, mutta jotenkin pidän huoneesta enemmän ilman verkkoa. Kokeilin verkkoa myös vierashuoneeseen sängyn päälle, muttei se sinnekään sopinut. Ehkä sille joskus löytyy paikka jostakin. Nyt vain lättäsin sen tuohon hyllyn päälle ja siitä tuli jotenkin nostalginen tunnelma. Voisiko ajatella niin hullua temppua, että jättäisi sen siihen? Itse asiassa voisin ripustaa sen kattoon tuon hyllyn yläpuolelle, ainakin olisi uusi erikoinen idea... Nuket eivät pölyttyisi ja voisin vain heilutella moskiittoverkkoa ikkunasta ulos...hmm...ainakin siihen asti, kunnes nuket muuttavat alakertaan.

Viime yönä, kun en saanut flunssan takia nukuttua, tiskasin mm. likaisen rasvaisen parillan ja tänään päivällä väsyneenä ihmettelin, että mitä kaikkea sitä tuleekaan yöllä mieleen...Sen vähän, minkä nukuin, näin ihan järkkyä unta siitä, että menin naimisiin erään vanhan kaverini kanssa ja ennen hääyötä karkasin toisen kaverin luokse, sillä pelkäsin niin paljon. Nyt naurattaa ajatella.

---

Olen ottanut rennosti. Pölyjä ja karvoja oli pakko pyyhkäistä uudelta ihanalta lattialtamme ja lounaan valmistin. Nyt tulin taas sänkyyn. Apupoikamme tekee ulkona puutarhaamme, loistavaa kun tulee valmista, vaikka itse makaa sängyssä! Käly lupasi tulla meille iltapäivällä ja jää yön yli. Onneksi sain jo suojattua olohuoneen pilarien alaosat...suojaamaton puu imisi kaikki hänen chihunsa merkkailut.

Sateenkaariunet

Liian helposti me alistumme
päiviin arkisiin ja harmaisiin.
Ilman taistelua antaudumme,
emme usko enää unelmiin.

Vaikka musta-valkoinen ois maailma,
silti oikeus on meillä kaikilla,
nähdä sateenkaaren värisiä unia.


Liian usein meidät pelko voittaa,
sitoo kädet meiltä ilkkuen.
Haaveet salaisimmat raunioittaa,
työntää meidät maahan varjojen.

Liian suurta surun synkkää viittaa,
aina perässämme laahataan.
Hukkuu ilo, emme enää piittaa,
mitä huominen tuo tullessaan.

Sisälläni pieni toivo itää:
Kyllä tästä vielä selvitään.
Kunhan oikeudesta kiinni pitää,
lyödään aukko yöhön pimeään.

Onhan meidän ainut tehtävämme,
jatkaa työtä, nähdä näkyjä.
Pistää likoon koko elämämme,
että valon näkis eksyvä.

Vaikka musta-valkoinen ois maailma,
silti oikeus on meillä kaikilla,
nähdä sateenkaaren värisiä unia!

Laulun sanat: Irina Lyrics


Minä en voi kuunnella suomalaista nettiradiota, sillä kukkuloilla nettiyhteys on liian heikko. Olen siis pudonnut täysin kelkasta, mitä tulee suomalaiseen musiikkiin. Nyt kuitenkin ferian takia olen kaupungissa kaksi ja puoli viikkoa ja nautin nopeasta nettiyhteydestä sen vähän, mikä minulla on aikaa istua koneella.

Yöllä ferian jälkeen puolinukuksissa käyn katselemassa lempiblogieni uudet kuulumiset. Olen niin väsynyt, etten jaksa edes kommentteja jättää, mutta tiedättepä nyt, että kyllä minä lukemassa käyn!

Kaunis pieni elämä -blogin taustalla alkoi soida musiikki. Hmm...kuulostaapa kivalta! Kuuntelin sen toisenkin kerran ja kolmannen. Sen jälkeen olen kuunnellut sen joka aamu monta kertaa ennen töihin lähtöä! Autossa rallatan täysillä laulua, vaikken edes sanoja vielä muista. Hymy huulilla olen aloittanut nämä päivät - yhden hassun laulun takia! Se vain osui oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Edellisaamuna ajoin auton tallista portin viereen, hyppäsin autosta ulos ja avasin portin ketjut. Normaalisti olisin manannut mielessäni näitä portteja, lukkoja ja avaimia, mutta minä vain hyräilin hyväntuulisena. Kadulla portin vieressä käveli vanha nainen, jolla oli vaaleanharmaa palmikko niskassaan. Hän käveli ohitseni, mutta pysähtyi ja kääntyi minuun päin ja sanoi:" Dios la bendiga mi hija." Sisälleni tuli lämmin ja ihmeellinen olo. Koko päivän tuntui, kuin olisin leijaillut. Niin kevyt ja hyvä minun oli olla ja asiat luistivat hienosti! Miksi se nainen pysähtyi ja katsoi minua? Miksi se vieras nainen kutsui minua tytökseen ja siunasi minut? Miksei minusta tuntunut ollenkaan kiusalliselta, kuten normaalisti, kun joku julistaa kadulla? Taidan uskoa siihen, että joukossamme kuitenkin liikkuu enkeleitä ihmisen vaatteissa:)

---

(Postauksen nuket ovat tekemäni tilaustyö japanilais-chileläiselle hääparille.)

Peikkokukkulan pajan puuhastelut

Tavoitteet Peikkokukkulan pajassa tällä hetkellä:

1. Tilaustyönukke valmiiksi lokakuun aikana.

***

2. Tilaustyö häälahjaksi. Rakastavaiset nuket. Valmiina marraskuun toisella viikolla.

***

3. Jouluaiheinen nukkenäyttely Concepcionin keskustassa. Avajaiset 15.12.09

***

4. Feria de Arte Popular alkaa tammikuun lopulla. Populaaritaiteen suurin tapahtuma Chilessä.

***

Mutta kun minulla ei ole aikaa vääntää vain nukkeja! Mi-Chi-chihuahuoiden vaatteet vievät tällä hetkellä niin paljon aikaa ja voimia, että välillä menee viikkokin, etten ehdi ja jaksa tehdä lainkaan nukkeja. Tuntuukin, että kaikki Suomen chihuahuat tarvitsevat nyt vaatteita päälleen...ja minä täällä kevätauringossa niitä hurruttelen ompelukoneella päivät pitkät.

Peikkokukkulan pajapuoti avattu:)

Peikkokukkulan pajapuotiin tulivat myyntiin ensimmäiset tuotteet. Ne ovat neulahuovutettuja peikon toukkia. Ne voi laittaa rintakoristeeksi tai roikkumaan kännykkään, kassiin, joulukuuseen tai muualle. Meinaan laittaa pajapuotiin myyntiin pikkuisia ja kevyitä tuotteita, joiden lähettäminen Suomeen ei tule kalliiksi. Puotiin pääset klikkaamalla pientä peikon kuvaa sivun oikeasta ylälaidasta. Kaikki puotiin tulevat tuotteet ovat itse tekemiäni.

Tässä kuvassa möllöttää Röllö-peikko. Se on kokonaan neulahuovutettu. Olen käyttänyt työssä sekä karstattua että raakaa villaa. Röllö on esiintynyt Chilen televisiossa ja lehdissä monta kertaa.

Peikkokukkulan nukkepajassa hyörinä jatkuu

Allaolevassa kuvassa näkyy paras työkaluni: mieheni äidin vanha ompelukone, johon asennutimme moottorin. Käytän sitä päivittäin. Sen kanssa on ihana tehdä töitä, sillä se ei aiheuta minkäänlaisia hankaluuksia. Se ei ryppää kankaan reunaa, kun aloittaa ompelun, eikä se ole moksiskaan, kun yhtäkkiä ompelen sormenpaksuista kangasläjää...se vain mennä hurruttaa! Toista ovat kolme uudempaa konettani. Yksi niistä on ehkä 20-30 vuotta vanha rautainen Remington (pettymys), yksi neljä vuotta vanha ultrakevyt Brotherin "muovilelu" USA:sta ja uusin on kaksi kuukautta vanha Singer - joka on yllätysyllätys HUOLLOSSA! Eli kaikilla noilla uusilla koneilla voisi heittää vesilintua! Harmi vaan, että tämä vanha musta rautakone ei osaa tehdä siksakkia eikä napinläpiä, joten siksi täytyy noiden uusien lelujen kanssa tapella.

Yllä "vilppuja". Ne ovat jonkinlaisia menninkäisiä, joilla on jokaisella oma tehtävänsä. Vilput syntyivät, kun asuin neljä vuotta työpaikkakunnallani Vilppulassa. Vilppujen heimoon kuuluvat ainakin:

-kodinhaltijat, joilla avain kaulassaan

-eläintensuojelijat, joilla kissa, koira tai pupu sylissään

-Suomessa tein myös ylioppilasvilppuja

-jouluvilput

-vilppuenkelit

-"mamit" eli odottavat vilppuäidit

Kädet ja jalat eri työvaiheissa. Muotoiltu Das-massasta, joka on huonoa, mutta parasta, mitä Chilestä saa. Minulla on tavoitteena se, että pyrin tekemään työni vain materiaaleista, joita saan hankittua Chilestä. Työvälineitä voin tilata muista maista, mutta materiaalien täytyy löytyä läheltä!

Keskeneräinen neitiraukka, joka näyttää siltä, että sille on asennettu juuri hammasraudat:)

Balettikeijun tossut

Balettikeiju on kokonaan kangasnukke. Taustalla näkyy saumurini, joka myöskään ei ole mikään helmi.

Keskeneräisiä vilppuja ja työpöytäni ylläolevaa hyllyä. On muuten tylsää, ettei vilpuilla ole Chilessä mitään kivaa nimeä.

Keskeneräisiä kangasnukkeja.

Das-massasta muotoiltuja päitä puuhellalla kuivumassa.

Pullonukke. Vartalona muovinen juomapullo, joita täällä kertyy liikaa. Olen jo kauan miettinyt pulloille jotain käyttöä ja tällaisia koristenukkeja keksin tehdä.

Pullonukke myös

Laaduntarkastaja:)

Keskeneräisiä villavauvoja ja tulevia menninkäisiä.

Massasta muotoiltuja päitä maalausvaiheessa.

Nukkepajassani työskentelen tällä hetkellä seuraaviin tavoitteisiin:

-Tilaustyönukke tehtävä seuraavan neljän viikon aikana

-Ensimmäinen Chilessä pidettävä iso oma nukkenäyttelyni Concepcionin kaupungissa marras-joulukuussa

-Chilen suurin kansainvälinen käsityötapahtuma tammi-helmikuussa

-Nukkejen teko varastoon. Tulevaisuudessa (tavoitteena seuraavan kahden vuoden sisällä) avaan oman pikkupuodin maalle ja sitten täytyy olla jotain myytävääkin. Eikä nukkeja vedetä tuosta vain hihasta, kun tarvetta tulee...hidasta hommaa!

Peikkokukkulan nukkepaja

Peikkokukkulan nukkepaja on täydessä vauhdissa. Olen muotoillut inspiraation vallassa, kuivatellut osia puuhellan lämmössä, hionut valkoisen pölypilven keskellä, maalannut ainakin kuusi kerrosta ihonväriä, kiillotellut, tapellut silmien kanssa...ja vihdoinkin olen vaiheessa, jossa voin sovitella hiuksia, huiveja jne. Tässä viisi erilaista naamaa:

Nukkepajani valmiita ja keskeneräisiä töitä:

Ihanampaa työtä ei voi olla!

Haltijoita-Elfas 2

Mian tekemiä haltijoita. Materiaalit: muotoilumassa, itse värjätty raaka villa ja karstattu villa, kanaverkko, rautalanka, luonnonmateriaalit ja pikkutavarat.

Hattumuotia Peikkokukkulalta

Tahdotko ruusun?

Unelma

Kotilotarhan iloinen Ilona

Muotit

Nyt ovat muotit vamiina! Ensin muotoilin kasvot muotoilumassasta, hioin moneen kertaan, maalasin moneen kertaan ja valoin muotit. Nyt sitten voin tehdä jatkossa hieman nopeammin uusia nukenpäitä. Monta vaihetta kyllä muottien kanssakin jotuu tekemään. Ensin voi tehdä vain kasvot ja antaa niiden kuivua. Sitten takaraivo ja taas pitää kuvua. Tämän jälkeen yksityiskohtien korjaus ja taas kuivatus. Seuraavaksi kaula ja rintalasta ja taas kuivatus. Lopuksi vielä korvat ja kuivatus. Kun pää, kaula ja rintalasta ovat valmiit, on tarkka hionta edessä ja vasta sitten pääsee maalaamaan. Maalikerrosten väleissä hionta. Maalaan viisi kerrosta itse sekoittamallani ihonvärillä. Kädet ja jalat teen samalla tavalla ja vartalon teen yleensä kankaasta, rautalangasta ja villasta.

Tonttu ja peikko - Gnomo y troll

Juttua Chilessä asuvista tontuista, peikoista, linnuista ja puutarhajuhlista

Mian tekemiä lähes metrinmittaisia hyypiöitä. Kasvot ja pää neulahuovutettuja, kädet tekstiiliä, vartalo puuta, rautalankaa ja villaa. Vaatteet kierrätystekstiileistä. Villat itse värjäämiäni.

Iloinen kotitonttu

Sammalhattuinen hyvätapainen ja lempeä metsänpeikko

Olen tehnyt näitä itsestään seisovia kodinvartijoita monta. Ne ovat melko kalliita Chilen elintasoon nähden, mutta kaikki ovat menneet kaupaksi. Nämäkin tyypit, joiden kuva on yllä. Monet tykkäisivät laittaa tontut puutarhaan, mutta olen sanonut, että linnut repivät ne, kun etsivät pesänrakennusmateriaaleja. Niin ainakin minulle kävi Suomessa. Täällä Chilessä linnut eivät kyllä tunnu olevan niin kiinnostuneita töistäni, ehkä täältä löytyy muutakin materiaalia pesiin ympäri vuoden, sillä koskaan ei maa ole lumen peitossa. Linnuista vielä sen verran, että kokeilin täällä perinteistä lintulautaa, eivätkä linnut oppineet hakemaan sieltä mitään! Varmaan sama juttu, ettei ruuasta ole koskaan puute, sillä ne käyvät syömässä kaikki hedelmämme puista ja luonnonvaraiset marjat.

Yksi varakas perhe on ostanut minulta jo kolme tuollaista isoa tonttua ja peikkoa. He kertoivat pitäneensä ihanat puutarhajuhlat. He koristelivat puutarhansa lyhdyin ja minun tekemin tontuin ja peikoin. Oli kuulemma olleet todella onnistuneet juhlat - ja varmaan jäi tontuille ja peikoillekin syötävää, kun ihmiset olivat lähteneet koteihinsa...

Haltijat - Elfas

Mian tekemiä haltijoita. Materiaalit: muotoilumassa, itse värjätty raaka villa ja karstattu villa, kanaverkko, rautalanka, luonnonmateriaalit ja pikkutavarat.

Ruusulaakson haltija.

Neiti Lemmikki

Rouva Meri


Laulu luonnolle

Bambumetsän oopperadiiva

Tuulitukka

Isoäiti

Neiti Lemmikki

Ruusunmarjan haltija

"Iiihana!"

Katse kaukaisuuteen