Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

torstai 30. syyskuuta 2010

Kauhea kiire

Peikkokukkulan pajassa on kauhea kiire. Kaikki Suomen chihuahuat tarvitsevat yhtä aikaa sadevaatteita ja sen takia ompelukoneet surraavat täällä täysillä!

Välillä nousen tuosta ompelukoneen ääreltä pois tämän toisen koneen ääreen. Katson, onko tullut tilauksia, vastailen kyselyihin ja luet muutkin sähköpostit ja yritän joskus parilla sanalla vastatakin. Välillä pussittelen vaatteita ja laitan ne kuoriin. Sitten Kusti lähtee polkemaan Suomea kohti:)

Kesävaatepulma

Aika romanttisia ovat uudet kesävaatteeni. Nyt on ihanan värisiä ja tyylisiä vaatteita muodissa meikäläisen ikäiselle ihmiselle!

Ostin Suomesta tuon topin, joka on ihanan kevyttä kangasta. Tulee ihan keijumainen olo se päällä. Roosanvärisen huivin löysin täältä Chilestä. Vielä kun löytäisi kivat housut. Millaiset housut sopivat tuollaisen leveän topin kanssa? Farkut käyvät, mutta ovat ihan liian kuumat. Legginsejä en käytä. Voiko leveän topin kanssa käyttää löysiä puuvillahousuja, vai näyttääkö lyhyt ihminen sitten leveältä? Ja voiko tuollaisen topin kanssa käyttää sellaisia löysiä housuja, jotka loppuvat puoleen pohkeeseen, vai pitääkö housujen sitten olla nilkkaan asti pitkät? Lukeeko blogiani kukaan muotitietoinen?
---
P.S. Uusille lukijoille tiedoksi, että Chilessä ollaan menossa kesää kohti, siksi tässä vauhkoan kesävaatteista:D

tiistai 28. syyskuuta 2010

Chiquitita 10 vuotta!

Peikkokukkulan koiralauman vanhin jäsen Chiquitita Chikkendaale Daalendaale Mianpieni Liianpieni Hauvavauva Vauvahauva Aaltonen täyttää juuri tänään 10 vuotta!



Halit, pusut, rapsutukset ja hellittelyt sinulle rakas Chiquititamme - ja ei, emme me unohda makkaroita, juustoja emmekä kanaakaan! Kaikkea saat, mistä pidät!


Olet ollut suurena ilonamme, elämämme piristäjänä ja valtavana isnpraationlähteenä jo kymmenen vuotta. Chiquitita, minun ensimmäinen muusani!



Sinun ansiostasi keksin alkaa tehdä pikkukoiranvaatteita, jotka nykyään Mi-Chi-nimellä tunnetaan Suomessa. Sinun ansiostasi olen kirjoittaut jo kaksi vuotta artikkeleja Suomen chihuahuayhdistyksen lehteen. Sinun ansioistasi tahdon oppia enemmän ja enemmän upeasta rodustasi!


Sinä myös aiheutit sen, että talomme pursuaa nykyään chihuja. Olet niin ihana, että sinunlaisia piti saada lisää! Tietenkin, jos sinä saisit päättää, olisit mieluummin yksi ainoa koira tässä talossa, korkeintaan Matilda saisi jakaa tyynyn kanssasi. Et enää saa kaikkea rakkautta vain itsellesi ja rapsutuksetkin pitää jakaa muiden kanssa. Asiat ovat kovasti muuttuneet kymmenessä vuodessa. Muistuta minua kuitenkin joka päivä siitä, että ansaitset surimman osan!



Toivon, että karvakorviesi välissä ymmärrät, että vaikka teitä onkin nyt enemmän, olet aina minulle YKKÖSKOIRA! Vanha itsekäs kärttyisä kuningatar, maailman paras!




Elämäni ei olisi paljon mitään ilman sinua. Kiitos Chiquitita siitä, että olet antanut meidän rapsutella niskaasi ja masuasi jo kymmenen vuotta!



Vietämme rakkaan Chiquititamme syntymäpäiviä suureellisesti lokakuun lopulla. Kutsumme ison joukon Chiquititan elämään vaikuttaneita chihuja ja ihmisiä tänne Peikkokukkulalle. Valmistelut ovat jo alkaneet suunnittelun merkeissä.

---

Jos tahdot lukea lisää Chiquititan elämänvaiheista Yhdysvaltojen Floridasta Suomen kautta Chileen, voit käydä nuuhkimassa täällä.
---
ONNITTELUT CHIQUITITALLE lähettävät ainakin: Mia, Nano, Matilda, Leya, Zara, Anastasia, Olivia, Frida, Yoda, Choko Bon Bon, Luna, Taika ja Seita

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Suihkulähde ruosteisesta tynnyristä

Ta-daa! Tässäpä tämä, jonka lupasin eilen teille näyttää!



Olin Suomilomallani Etolassa ja sieltä löytyi tarjouksessa 20 eurolla suihkulähdemoottori tuon muovisen putken kanssa. Putkeen saa vaihdettua pään ja niin siitä saa kolmea erilaista suihkua. Meinaamme kaivaa talon viereen pienen lammen, johon laitamme tuon systeemin, mutta koska en jaksa odottaa, että se tulee valmiiksi, niin tein halkaistusta tynnyristä väliaikaisen suihkulähteen, jotta saan kuunnella sen solinaa aurinkoisina kevätpäivinä!

---

Lammen kaivaminen meidän pitäisi aloittaa jo tällä viikolla, mutta emme ole vielä löytäneet tarkoitukseen sopivaa paksua muovia. Kun se löytyy, alkaa myös kaivaminen!

---

Lomani aikana blogini on saanut ainakin kaksi erilaista tunnustusta. Kiitokset siitä teille! Olen pahoillani, etten ehtinyt kiittää silloin ajallaan, enkä myöskään ole laittanut tunnustuksia blogiini. Olen kuitenkin TOSI ILOINEN niistä:)

---

Kivaa syksyistä viikkoa teille Peikkokukkulan kiireisestä keväästä!

lauantai 25. syyskuuta 2010

Suihkulähteitä ja lampia - Suomiloma osa 2

Huh, onpa tämä kotiinpaluun jälkeinen aika ollut kiireistä! En ehdi tänne blogilleni ollenkaan. Kaikki Suomen chihuahuat huutavat sadetakkipulaansa niin kovasti, että eihän tässä ehdi muuta kuin hurrutella koneella Yodan kuorsatessa tuossa ompelupöydällä. Sillä on niska kipeä, joten yritän pitää sitä vähän erossa muista chihuista, joiden kanssa se muuten juoksisi ja leikkisi. Yoda on nyt lepo- ja särkylääkekuurilla.
-
Sitten itse asiaan. Tässä postauksessa kerron teille suihkulähdeinspiraatiostani, joka on kytenyt jo piiitkään ja joka räjähti täyteen liekkiin Suomilomallani.

Ensimmäisellä Suomen viikollani menimme äidin kanssa Turussa Peltolan siirtolapuutarhan avoimien ovien päivänä tutustumaan ihmisten pieniin kauniisiin puutarhoihin. Joistakin puutarhoista oli tehty oikein paratiiseja! Yllä yhden puutarhan lampi suihkulähteineen.

Tässä Peltolan upeimman puutarhan lampi. Tässä puutarhassa oli myös joitakin chileläisiä kasveja, kuten raparperin sukulainen "nalca" ja aloeveran tyylinen iso kaktus, joka tuossa etualalla näkyykin. Meillä on noita täällä Peikkokukkulalla pilvin pimein. Tässä puutarhassa oli myös banaanipuita. Olisin niin mielelläni nähnyt tämän upean puutarhan tekijän, mutta hän ei ollut paikalla. Tässä puutarhassa ruohokin oli kuin samettimatto!


Tämän suihkulähdekuvan nappasin kaverini luona jostakin vanhasta sisustuslehdestä.



Tämä myös on jostakin vanhasta lehdestä...mutta mitä tämä kuva saikaan minussa aikaan? Sen näette huomenna ;)
-
Tervetuloa kuulolle!





maanantai 20. syyskuuta 2010

Ensivaikutelmat. Suomiloma - osa 1

Tänä kesänä olin Suomessa lomalla. Olin ensimmäistä kertaa Suomessa lähes viiden vuoden tauon jälkeen. Ensimmäisen viikon olo oli ihan outo, sitä oli turistina omassa synnyinmaassaan. Tuntui irralliselta ja kaikkea katsoi vähän oudoksuen. Toisaalta taas kaikki oli niin tuttua kuin vaan voi olla. Sitä tunnetta voisi kuvailla vähän uneksi - kaikki on tuttua ja samanlaista, mutta kuitenkaan ei saa otetta mistään ja jotenkin leijuu kaiken ulkopuolella.


Olin elokuun lopulla Kaivopuistossa myymässä Michilandian vaatteita.





Suomenkielikin kuulosti erilaiselta kuin muistin. Toki kieleni on hyvässä kunnossa, sillä kirjoitan paljon, mutta puhe jää vähälle, sillä suomalaisia ystäviä minulla ei ole ollut Chilessä pitkään aikaan, enkä soittele juuri lainkaan Suomeen puhelimella. Ensimmäinen kosketukseni äidinkieleen tapahtui Frankfurtin kentällä portilla, jossa odoteltiin Suomenlentoa. Täytyy sanoa, että TYRMISTYIN suomalaisten naisten puhetyylistä: kentällä ainakin puolet naisista puhuivat narisevalla äänellä. Siis en nyt puhu mistään kitinästä, vaan epäterveestä äänentuottamisesta! Kun olin ollut pidempään lomalla, huomasin varsinkin nuorten naisten narisevan, mutta sitten jo melkein totuin asiaan, enkä kiinnittänyt siihen niin paljon huomiota.

Ensimmäisellä viikolla minua myös huvittivat televisio-ohjelmat. Kuulin sivukorvalla ihmisten puhuvan todella surullisesti ja masentuneesti ja aloin katsoa, mistä on kyse...no, iloista puutarhaohjelmaahan siellä näytettiin ja kaksi ihmistä keskustelivat "vilkkaasti" vihanneksista ja kukkasista :) Olen tottunut siihen, Että Chilen televisiossa kimitetään kurkku suorana jatkuvaa puhetulvaa, oli aihe mikä hyvänsä. Joskus sivukorvalla aihetta kuuntelematta kuulen, kun joku pikkulapsi piipittää jotakin ja kun menen katsomaan, mistä on kyse, siellä onkin joku vaikutusvaltainen lääke- tai rikostieteen naisprofessori puhumassa täyttä asiaa. Hassua, miten erilailla ääntä käytetään eri maissa. Jos Suomessa joku vaikutusvaltainen nainen kimittäisi nopeasti ja hengästyneesti, häntä ei otettaisi vakavasti! Suomessa puhutaan surullisesti ja tosissaan;)
-
Suomen televisiota oli siksikin mukavaa katsoa, että siellä ei uutisissa näytetty jatkuvasti parkuvia ihmisiä, eivätkä minihameiset diskotanssitytöt pyllistelleet ja heilutelleet itseään kahdeksalta aamulla! Suomen telkussa myös näytettiin sellaista kivaa brittisarjaa, jonka nimi oli "Muutto maalle". Siinä aina jokin remonttitaidoton pariskunta osti jonkun romutalon maalta ja alkoi remontoida sitä liian pienellä budjetilla ja liian tiukalla aikataululla. Sitä oli ihanaa katsoa!


Mikä Suomessa sävähdytti, oli siisteys! Kaikki puut saavat pitää oksansa, eikä niitä ole katkottu. Vuokratalojenkin pihoilla on istutuksia, pensaita ja kukkia ja kaikki hyvässä kunnossa. Graffitteja ei ole seinillä, eikä pahemmin roskia kaduilla. Talot ovat hyvinhoidettuja ja puutarhat siistejä.

Minulta kyseltiin paljon, että onko jokin asia muuttunut. Oli ihan selkeästi! Suomi oli kansainvälistynyt tämän viiden vuoden aikana. Ainakin Turussa ja Helsingissä oli kerjäläisiä kaduilla käsi ojossa. Heitä ei ollut viisi vuotta sitten. Turun katukuvassa oli paljon enemmän ulkomaalaisia kuin ennen ja bussikuskeissa oli paljon enemmän ulkomaalaisia ja naisia kuin ennen. Siitä tulikin mieleeni - aah, kiitos teille bussikuskeille, kun ajatte niin hyvin ja rauhallisesti! Voisivatpa Turun bussikuskit tulla opettamaan tänne Concepcioniin, miten bussia kuuluu ajaa!
-
Kansainvälisyys oli silmiinpistävää, tai paremminkin korviinpistävää Helsingissä. Kadulla kuuli enemmän muita kieliä kuin Suomea - toki oli turistiaika meneillään. Lappeenrannassa taas kuuli paljon enemmän venäjää kuin suomea ja Nauvossa enemmän ruotsia kuin suomea...mutta jälkimmäisessähän ei ole koskaan ollut mitään outoa - hih!


Oli muutakin uutta. Lähes kaikilla kavereillani oli joko autossa tai puhelimessa navigaattori! Samoin kaikilla oli uudet hienot autot ja kaikilla oli hienot kodit. Korkea elintaso näkyy Suomessa. Sisustusliikkeiden määrä oli kasvanut valtavasti viidessä vuodessa. Tuntuu siltä, että eniten oli maalaisromanttista vaaleahkoa sisustusta myyviä liikkeitä. Samantyylistä tavaraa myivät myös Kodin Anttila, Stockmann ja Sokos. Ennen ei tuollaista tavaraa pahemmin löytynyt. Nyt ymmärrän senkin, miksi niin useat sisustusblogit ovat täynnä ihania vaaleita maalaisromanttisia tavaroita - niitä on niin helppoa ja edullistakin ostaa Suomessa. Kyllä minulla olisi tullut valitsemisen tuska, jos matkalaukkuun olisi mahtunut jotain enemmän!
-
Olin lomalla seitsemän viikkoa, joten siinä ajassa ehdin nähdä ja tehdä vaikka mitä, mutta niistä kertoilen toisissa postauksissa.
-
P.S. Söin joka päivä ruisleipää, salmiakkia ja lakritsia :D

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Takaisin kukkulalle

Melkein kahden kuukauden loma Suomessa on nyt ohi ja olen palannut Peikkokukkulalle. On siis taas aika alkaa tehdä postauksia blogiin! Viimeisen kahden kuukauden postaukset ovat olleet ajastimella laitetut, enkä ole edes ehtinyt vastata teidän lukijoiden kommentteihin, anteeksi! Mutta uskon teidän ymmärtävän, että kun on viiden vuoden jälkeen ekan kerran Suomessa perheen ja ystävien seurassa, niin kyllä silloin jää blogi retuperälle väkisinkin.
-
Peikkokukkulalla ei lomani aikana ollut sattunut mitään katastrofeja. Varkaita ei ollut käynyt, eikä yksikään koira ollut sairastanut. Mieheni täällä oli pitänyt kaikesta hyvää huolta ja aputyttö oli siivoillut, niin että pääsin siistiin kotiin.


Mia Fiskarsissa

Mieheni oli myös istuttanut 100 vadelmapensasta ja ainakin saman verran mansikoita, että tänä vuonna varmaan saamme suumme makeammaksi kuin viime vuonna.

-


Michilandiaan alkoi tippua tilauksia kahden viimeisen lomaviikkoni aikana, joten nyt on kädet täynnä töitä. Työsuunnitelmat menevät kuitenkin mönkään nyt, kun Chile juhlii 200-vuotista itsenäisyyttään ja sen vuoksi täällä on neljän päivän pyhät. Olin tehnyt itselleni tiukan työsuunnitelman näiksi päiviksi, mutta ei se onnistu, kun sukulaisia lappaa lyhyellä varotusajalla joka päivä. Onneksi löysin nopean mikrokakun reseptin ja se on nyt pelastanut minut pulasta. Kaiken lisäksi kakuista on tykätty!
-
Blogissani on kävijälaskuri lakannut toimimasta varmaan kuukausi sitten, enkä ole ehtinyt selvittää ongelman syytä. Harmi, kun nyt en tiedä, miten moni täällä on käynyt. Seuraavaksi, kun on vähän aikaa, täytyy selvittää asiaa.
-
Meille on parin tunnin päästä tulossa sukulaisia, joita emme ole nähneet moneen vuoteen, joten taidanpa tästä häipätä valmistelemaan jotain tarjottavaa.
-
Kuulumisiin:)

lauantai 11. syyskuuta 2010

Trollheimien pentu

Von Trollheimien perheen lapsille tuli koiranpentu!

Vauhdikas pentu leikkii neulahuovuttamani jääkarhuntaljan päällä.


keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Äidin veli kuivumassa

Kerroinkin teille joskus, että Von Trollheimin perheen äidin veli joutui hiirien hyökkäyksen kohteeksi varastossamme. Siltä oli syöty molemmat jata sekä yksi käsi. Nyt veli pääsi sairaalahoitoon ja tässä hän kuivattelee uusia jäseniään takan päällä.

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Myyntitiski!

Von Trollheimien putiikin myyntitiski saapui! Kyllä on myyjä nyt tyytyväinen, kun saa tuotteet taas nätisti esille.

Mutta mikä on myyntitiskin tarina oikeassa elämässä? Kerroin teille, miten me murtauduimme omaan varastoomme hakemaan nukkekotitavaroita maanjäristyksen jälkeen. Koko rakennus ja varastomme ovat siis käyttökiellossa. Kotona aloin availla pakkauksia ja löysin sieltä noin kahdeksan vuotta säilössä olleet rakkaat nukkekotitavarani! Kaikki löytyikin enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa. Noin kolmasosa huonekaluista oli rikki. Jalka puuttui tai koriste oli irronnut. Yksi tavara oli kuitenkin kokonaan kadoksissa - kaupan myyntitiski!
---
Yhden pahvilaatikon pohjalta kuitenkin alkoi löytyä pieniä tikkuja ja muoveja...tajusin sen olevan myyntitiskin! Se oli aivan palasina. Ei muuta kuin "Gotita"-liima esiin ja liimailemaan. Myyntitiski on nyt melkein yhtä hyvä kuin uutena. Onneksi!
---
Nukkekotitavarani ovat kyllä saaneet kestää melko rajua elämää. Ensin ne on raijattu ties mistä Suomeen tai Yhdysvaltoihin myyntiin. Sitten minä olen ostanut ne, jonka jälkeen ne ovat päässeet ensimmäiseen nukkekotiini Turkuun. Työpaikan löydyttyä Pirkanmaalta lahjoitin nukkekotini ystävälleni Keski-Suomeen. Toki kaikki huonekalut jäivät minulle pahvilaatikoihin. Nämä pahvilaatikot sitten lensivät vuosien kuluessa Yhdysvaltohin ja sieltä ne laivattiin Chilen Valparaisoon. Luojan kiitos niitä ei ryöstetty, kuten kävi meidän ensimmäiselle moottorisahallemme, matoille ym. tavaroille Valparaison satamassa. Nukkekotitavarat pääsivät Valparaisosta rekan kyydissä Concepcioniin, jossa ne taas varastoitiin. Ne raukat matkustivat sieltä Yumbeliin, josta Tomecoon ja taas tilanpuutteen takia takaisin Concepcioniin. Siellä ne kokivat maanjäristyksen ja betonikokkareet vaan lentelivät niiden päälle. Concesta taas autolla tänne Peikkokukkulalle ja nyt vihdoin, noin kahdeksan vuoden odottelun jälkeen osa niistä on päässyt laatikoista ulos väliaikaiseen nukkekotiini.
---
Peikkokukkulalta ne tulevat joskus muuttamaan muualle Chileen ja toivottavasti jonakin päivänä ne ovat ihmisten töllistelyn kohteena nukkenäyttelyssäni!
---
Joo, minä inhimillistän nyt kovasti tavaroita! Enhän minä niin tyhmä ole, että kuvittelen nukkekodin huonekalujen kärsivän kohtaloaan....mutta ne nuket - niillä on sielu!

torstai 2. syyskuuta 2010

Havujen ompelua

Chilessä männynneulaset ovat noin 13 cm pitkiä ja kävyt ovat niin suuria ja painavia, että voin kertoa, ettei mäntyjen alle kannata mennä "turvaan" maanjäristyksen aikana! Olisittepa nähneet ne käpykasat helmikuun maanjäristyksen jälkeen!

Mutta nyt minä ompelen havuja! Arvaatteko mitä tästä tulee? Kun tämä projekti on valmis, kerron teille;)