Joulukalenterin 17. luukku: Tunikasta pojan neule

Vielä ehtii tuunailla jouluksi! 

Ostin Amerikasta tuotavien vaatteiden kirppikseltä tyttöjen neuletunikan, koska minusta tuo kuvionti väreineen on niin kaunis. Meinasin tehdä jotakin tontun vaatetta tästä, mutten raskinutkaan. Mietin pitkään, voisinko tehdä tunikasta neuleen Domskulle. Katkaisin tunikan sopivasta kohdasta ja kavensin sivusaumoista. Ompelin helmaan resorin tunikan helmasta. Höyrytin ja silitin. Nypin pois nypyt ja tadaa! Poika sai neuleen. 

Kysyin mieheltäni, mitä mieltä hän on neuleesta. On kuulemma kaunis, mutta tyttömäinen! Hän ei tiennyt, että tein sen tyttöjen tunikasta. Chilessä ollaan todella tarkkoja tyttöjen ja poikien väreistä ja tämän neuleen värit ovat tyttöjen värejä! Näiden lisäksi myös liila ja turkoosi on tytöille varatut. Pojille saa olla vain voimakasta sinistä, mustaa, vihreätä ja harmaata. Pojat saavat myös käyttää voimakasta keltaista, punaista ja oranssia, mutta niiden pitää olla yhdistettynä tummansiniseen tai monsterikuviin.

Sanoin miehelleni, että jos se näyttää kovin tyttömäiseltä, niin poika voi sitten käyttää neuletta vain kotona. Laitoin kuitenkin neuleen hänelle päälle kokeeksi, kun menimme Concepcioniin tädin luokse. Tämä sanoi heti Domskun nähdessään, että onpa kaunis neule! Ei sanonut mitään tyttömäisyydestä, mutta en tiedä, mitä hän ajatteli...

Lähetin kyselyn äidilleni, jonka mielestä tuossa neuleessa ei ole mitään syytä, ettei poika sitä voisi pitää. Sanoin, että kai sitä sitten voi pitää, mutta kouluun en sitä laita pojan päälle, ettei kukaan kiusaa. Tänään menimme kouluun ja pojalla oli kuitenkin tämä neule päällään. Muut lapsethan ovat koulupuvuissa, mutta Domskuli ei tarvitse vielä sellaista, koska me käymme vain piipahtamassa siellä parina päivänä. Ei saanut Domsku oudoksuvia katseita osakseen!

Toivottavasti Dominicille kasvaa niin vahva itsetunto, että hän kehtaa kulkea muissakin kuin sinisissä monsterivaatteissa!

Veimme pojan auton mekaanikolle, sillä Saaga-koira söi laturin!

----
P.S. CSV-blogissa on uusi postaus!

Joulukalenterin 11. luukku: Tohveleita kierrätysmateriaaleista

Olen ollut jouluisissa tunnelmissa jo lokakuun lopulta lähtien. Vaikka aloitin tunnelmoinnin jo hyvissä ajoin, joulu tuntuu silti saapuvan liian nopeasti. En millään ehdi tehdä kaikkea sitä, mihin minulla olisi ideoita! Vain kaksi viikkoa ja jouluaatto on taas täällä. Kaksi lyhyttä viikkoa!

Puhkikuluneita nyppyisiä sukkia sekä vanha fleecefiltti. Näistä ompelin itselleni kotitohvelit. Jouluiset väritkin.

Muumimammatohvelit! Vuorina collegehousuista kangas.

Näihin tossuihin käytin neulosta, jota löysin palalaarista. 

Vuoriksi laitoin vanhan fleecepeiton palasen. Kuvassa vuori on vielä ompelematta kunnolla.

Ompelin käsin reunaan pistoja koristeeksi sekä virkkasin kukat. Söpöt joulutossut!

Tossuihin tein kaavat itse. Ompeluohjeen löysin netistä googlettamalla diy slippers. Päällisen ja vuorin väliin sujautetaan kantapäästä pohjallinen, joten tossut eivät mene läpi hieman kastuessaan pohjasta. Vanhoista villapaidoista tulee hyviä tossuja!

---

P.S. CSV-blogissa on uusi postaus!

Joulukalenterin 5. luukku: Nopea Teräsmies puku pojalle

Lisää ideoita teepaidoista tänään!

"Äiti, milloin teet minulle Superman-vaatteet?" tätä kysyttiin joka päivä niin monta kertaa, että muiden ompelutöiden välissä oli pakko ehtiä surauttamaan Superman-puku, kun kerran Batman-kostyymi ei enää riittänyt. Muistin, että kirppikselle menevien vaatteiden kasassa oli sininen teepaita. 

Leikkasin fleecekankaasta Teräsmies-merkin ja vyön, Ompelin ne siksakilla paitaan.

Tättädää, Suuuupermääään! Vielä äidin vanhan hameen vuorista punainen viitta ja supermän on valmis käyttämään superpoweriaan - Saagaan ainakin menee ihan täydestä :D

Joulukalenterin 4. luukku: Teepaidasta sohvatyyny

Tässäpä teille joululahjaidea, vielä ehtii tehdä! Jos sinulla tai läheiselläsi on rakas teepaita, jota ei enää tahdo/voi käyttää, voit surauttaa siitä kivan tyynyn. Minä olen saanut tämän teepaidan äidiltäni. Jossain vaiheessa keräsin chihuahua teepaitoja, mutta nykyään niitä on niin pilvin pimein, että innostus lopahti jo vuosia sitten. Tätä t-paitaa olen käyttänyt todella paljon ja siihen oli tullut pari rasvatahraa, jotka eivät lähteneet millään pois. Kaikkea kokeilin monta kertaa. Tahrat eivät näy kunnolla kuvassa, mutta olivat niin silmiinpistävät luonnossa, etten kehdannut paitaa enää pitää. 

Chihuahuatyynyä taas olen kuolannut jo vuosia. Suomessa niitä näkyy olevan myynnissä ja myöskin netissä, muta ei tietenkään täällä Chilessä... Nyt tein sellaisen itse. Pitseillä ja muilla pikkukoristeilla peitin rasvatahrat. Kankaaksi valitsin kiiltävän vaalean kankaan, jota olen säilyttänyt kauan, enkä ole keksinyt sille sopivaa käyttöä. Trikookankaan taakse silitin liimakankaan tueksi. Alas ompelin vetoketjun jostakin vanhasta vaatteesta. Nyt tyynyn saa helposti pois ja päällisen pestyä.

Tällä idealla saa myös lapsen rakkaimmat liian pieniksi käyneet vaatteet näkyville, eikä vain sullottua varaston laatikkoon.

Huomenna uusi idea teepaidasta!

Pöllöpylly

Tein pojalle joustotrikoosta lököhousut. Kaavana käytin Ottobren 4/15 kaavaa. (Kiitos äidille, kun lähetit!) Housut ovat 104-senttiset. Pöllön kuvan olen applikoinut aiemmin pojan 86-senttisiin housuihin. Idean pöllöön otin "Siili lähtee kotoa" -kirjasta. Koska olen tykännyt kovasti pöllöpyllystä ja minua suretti pöllöpöksyjen jääminen pieneksi, päätin leikata pöllön irti liian pienistä housuista. Ompelin siis vanhan pöllön uusiin housuihin. Tämä kaava on ihan täydellinen housuihin, joihin tahtoo ommella kuvan pyllyyn. Näissä ei nimittäin ole lainkaan haarasaumaa. Pöllön olen applikoinut fleecestä, collegesta ja trikoosta.

 Housujen etupuolella on "hupparitasku".

Pöllöpöksyjen jälkeen päätin tuunata lököhousut mieheni vanhasta hupparista. Huppari oli erittäin hiutunut ja reikäinen. Mieheni on käyttänyt sitä paljon viimeiset 10 vuotta, eikä olisi nytkään meinannut raskia luopua hupparistaan...

Hihasta leikkasin etutaskun. Sain käytettyä numerot. 

Jouduin leikkaamaan lahkeet poikki, koska kangas oli niin huonossa kunnossa. Leikkasin paremmat lahkeet hupparin hihoista. 

Saumakohtien päälle päätin ommella keltaisesta trikoosta raidat peittämään sauman. 

Ideoin housuja sitä mukaa kuin etenin. 

Valmista tuli! 

Pyllyyn tuli Aeropostale -teksti.

Minun piti tähän loppuun liittää kuva Aeropostale-housuista Domskun päällä, mutta jostain syystä tietokoneeni ei nyt suostu tunnistamaan puhelintani. Onkohan vikaa tietokoneessa vai kaapelissa? No, lisään kuvia, jos/kun systeemit taas toimivat.

Jos en pysty päivittämään blogiani tuon ongelman takia, laitan kumminkin istagramiin kuvia, joten sieltä löytyvät tuoreimmat kuulumiset. Minulla onkin melko kiireinen loppuvuosi, vaikka mitä pikkujuttuja, mikä tuntuu hirveältä hulinalta tällaiseen rauhalliseen ja tapahtumavähäiseen elämään tottuneelle.

Kevätterveiset niin ihanan vihreältä kukkulalta :)

P.S. Sain sen 5000-palaisen kaasugrillipalapelin koottua!

Kettu Repolainen

Dominic sai taas uuden vaatteen! Tein hänelle raidallisen kettuvillapaidan.

Tämä paita on tehty vanhasta Gapin neulepaidasta, jonka löysin "Ropa Americanasta". Concepcionissa on paljon "kirppiksiä", joihin tuodaan vaatteet USA:sta ja Euroopasta. Vaatteet ovat joko kauppojen ylijäämiä tai käytettyä lahjoitustavaraa, mikä täällä myydään kiskurihintoihin köyhille chileläisille. Suomessa kirppiksillä on paljon edullisemmat hinnat. Täällä osassa vaatteista on uuden vaatteen hinta, vaikka se on käytetty. Aina jaksan kauhistella asiaa, muttei se näköjään miksikään muutu. 

Tämäkin neule maksoi seitsemän euroa, vaikka siinä oli viisi isoa reikää, siis suurin oli halkaisjaltaan 3 cm! Menin kysymään kassalta, onko tämä varmasti oikea hinta, kun tässä on näitä reikiäkin. Hymytön myyjä vastasi, että kyllä se on hinta. Vein neuleen närkästyneenä takaisin koriin. Katselin muita vaatteita, mutta aina palasin takaisin raidallisen villapaidan luokse. Se oli muuten niin hyvälaatuisen tuntuinen, värit olivat kauniit, se oli 100% villaa  ja näytti reikiä lukuun ottamatta lähes käyttämättömältä. Täällä on niin huonosti kankaita saatavana, että en mistään löytäisi noin hyvää kangasta Domskun paitaan. Menin kuitenkin korille ja noukin paidan sieltä ja menin närkästyneenä maksamaan ;)

Leikkasin paidan osiin niin, että pystyin käyttämään kaulusta valmiista paidasta, sekä hihojen käänteitä. Helmakäänteen ompelin kaksoisneulalla. Myös hihan sisäsaumat ovat valmiista paidasta ja sivusauman ompelin saumurilla. Ketun tein reunaan siksi, että vaikka miten leikkausvaiheessa välttelin reikiä, niin kuitenkin leikattuani huomasin kulmassa yhden pikkuisen reiän. Reiät eivät näytä koin tekemiltä, vaan siltä, että paita on juuttunut kiinni johonkin ja revitty irti. Varmuudeksi kuitenkin pakastin paidan. Ketun leikkasin fleecestä ja kirjoin silmät, kuonon ja suun kirjontalangalla.

Paidasta tuli juuri niin kiva kuin minulla oli kaupassa mielessäni. Kettu tuo vielä lisäiloa :)

Tämässä paljon teväräitä hampaita! + dinovauvat

 Dinotutkija sai uuden neuletakin. Kun hän näki takin, hän sanoi:" Tämä on ihana! Tämässä paljon teväräitä hampaita!"

Tein neuleen takista, jonka olen neulonut itselleni joitakin vuosia sitten, mutta koskaan siitä ei tullut käyttökelpoista. Hihat kiristivät kainaloista ja saumat kiersivät koko matkalta. Ehkä ei kannattaisi alkaa tehdä neuleprojekteja ilman ohjeita, jos ei ole kokemusta! Nyt leikkasin takin osiin ja ompelin dinotutkijalle siitä takin. Virkkasin vihreästä langasta dinon, jonka olisi tarkoitus näyttää t-rexiltä :D

Virkkasin takkiin taskun, jonne dinotutkija voi piilottaa löytämänsä fossiilit ;)

Kaupasta sattui vielä löytymään  ihan saman vihreä vetoketju kuin mitä t-rex on.

Chilessä on pakko suojata pää ja kasvot lieri- tai lippalakilla koko kevät ja kesä. Aurinko on hyvin voimakas. Zarasta löytyi suloinen sombrero. 

Kevät alkaa virallisesti 21.9. 

Chilen itsenäisyyspäiväjuhlallisuudet grillauksineen osuvat juuri tähän talven ja kevään saumaan 18.9. Me kävimme katsomassa Concepcionissa armeijan ja poliisien marssin.

Veimme dinotutkijan Concepcionin dinosauruspuistoon. Tutkija tarvitsi turvakseen äidin syliä, kun piti lähestyä t-rexiä. Se olikin valllltavampi kuin hän oli uskonut!

Apatosauruksen poikaset olivat kuoriutumassa. 

Terveiset dinopuistosta!

Apatosaurus on jättänyt jälkiä maahan.

Dinopuisto on leikkipuisto, joka on vilkaisliikenteisen kadun varrella. Sinne ei ole mitään pääsymaksua. Öisin dinosaurukset on valaistu ja ne näyttävät todella vaikuttavilta. Vaijereilla on viritetty suuri lentolisko taivaalle.  Muutama pappa myi pahvilaatikoiden päällä dinotavaraa. Concepcionin luonnontieteellinen museo on puiston vieressä.

Dinotutkija nukahti protosaurus kainalossa.

Päivitys: Dinovauvat

Onnea on....omistaa tasku täynnä vauvadinoja :)

DIY minikasvihuone kasvilavalle

Kuten kerroin jo elokuussa, suunnittelin minikasvihuoneen tekoa. Nyt saimme sen tehtyä! Onneksi minulla on hyvä apupoika.

Naulasin vanhaan (puolilahoon) kasvilavaan sellaiset metalliset "kiemurat", joilla sain pvc-putket kiinni lautoihin. Putket olivat ylijäämää vesiputkien vedosta taloon, joten niitä ei tarvinnut ostaa.

Tässä kuvassa näkyvät ne metallipidikkeet, joiden nimeä en todellakaan tiedä.

Ostin muovia rautakaupasta. Muovin reunoihin rullasin laudat ja niittasin muovin lautoihin kiinni. Näin saan helposti nostettua katon pois kasvilavan päältä, jotta talvi- ja kevätsateet pääsevät kastelemaan istutukseni. Muuten pidän kattoa lavan päällä, etteivät linnut pääse tuhoamaan pieniä taimia ja että lämpö sekä kosteus pysyvät kasvihuoneen sisällä. Tämä toimii joulukuuhun saakka. Sen jälkeen on niin armottoman kuumaa ja kuivaa, ettei kasvihuoneessa eikä kasvimaalla enää menesty mikään. 

Istutin vähän puikulaisia Puerto Montin perunoita yhdelle kasvilavalle. Perunoita en ole koskaan onnistunut kasvattamaan Peikkokukkulalla. Katsotaan, jos tänä vuonna olisi parempi onni, kun olen saanut ohjeita :)

"Kasvit ovat peiton alla nukkumassa", totesi Domsku.

Kasvimaalta näkyy kukassa olevalle luumupuulle.

Talomme edessä pikkuinen magnoliapuu on kukassa. Tänä vuonna jopa 12 kukkaa :)

Kevät hiipii varpaisillaan jo puskien takana!