Dominic
Emilio Fernando Huenteo Aaltonen-Huenteon ensimmäinen romaani Dominicin
kirja yhdistää
kauhukertomuksen, inhorealismin ja psykologisen trillerin. Kirja vie
perimmäisten kysymysten äärelle: Onko seitsemän paras numero? Uskotko
kompostilla asuvaan käärmeeseen? Onko isillä pitkät sormet?
Romaani on runsaudensarvi mitä tulee erilaisiin
viittauksiin niin Keittokirjoihin,
kuvataiteeseen, lastenkirjallisuuteen kuin matematiikkaan. Teoksessa vilahtavat
hahmoina muun muassa äiti, nalle, kiltti isi, myyttinen wui wui, albatrossi,
lentolischko ja pikkuinen Nomitin vauva.
Mitäkö he romaanissa tekevät? Juoksevat pakoon käärmettä, jolla on paljon
hampaita sekä hoivaavat Chiquititaa, jonka pesä on portaiden alla.
Tarinan synnyttämistä visuaalisista mielikuvista saa
vihjeen, jos tuntee Francis
Baconin ja Picasson maalaustaidetta. Kauhukirjailija H.P. Lovecraftin Huenteo
Aaltonen-Huenteo kutoo mukaan tarinaan monin viittauksin.
Romaanissa on viittauksia myös Pasi-Ilmari Jääskeläisen "Sielut kulkevat sateessa" -romaaniin: vetistä tunnelmaa, sadetta ja kalamaisia otuksia.
Esikoiskirjailija (2v.10kk) Dominic Huenteo Aaltonen-Huenteon haastattelu
Aivan ensinnä se klassinen kysymys: kuinka sinusta tuli kirjailija?
Minä maalasin ja piirsin ensin kuvat ja sitten sanelin tekstit.
Kuinka vaikeaa tai helppoa oli saada esikoisromaanisi julkaistua? Miltä tuntui, kun se tapahtui?
Kustantaja näki keskeneräisen kirjani olohuoneemme lattialla ja piti sitä
heti aivan loistavana. Hän nitoi kirjan yhteen ja päällysti sen kontaktimuovilla.
Siitä se sitten lähti. Nyt suunnittelen jo toista romaania.
Kuinka olet juhlistanut kirjailijantaivaltasi?
Olen syönyt pitsaa, makaronia, jupujuuta ja nakkeja, laskenut kymmeneen ”en pañol” ja ”en
finés” ja pomppinut pitkin olohuoneen lattiaa puisen renkaan ”ulaulan” perässä.
Mikä on
tuotteliaisuutesi salaisuus?
En harrasta kauheasti itsekritiikkiä. Aivomyrskyä vaan paljon ja
tajunnanvirtaa.
Moni haaveilee kirjailijan ammatista. Kerro lopuksi vielä jokin kauhea
totuus kustannusmaailmasta?
Kustantajani ei antanut minun osallistua kontaktimuovin laittoon ja se oli
aika inhottavaa. Hänen perustelunsa tahmatassuistani ja karvoja täynnä olevista
hihoistani ei saanut minua oikein vakuuttumaan.
Ihana kirja♥ ja voi miten kaunis äiti on..:) Nyt pistät tuon kirjan talteen.
VastaaPoistaMinustakin tuo kirjan äiti on huomattavasti kauniimpi kuin tussitaululle piirretty (kuva instakuvissa).
PoistaOi miten ihana juttu!
VastaaPoistaHih ja wau! Aivan superia! Jatko-osaa odotellessa...
VastaaPoistaAnnika
Muutama sivu jo valmiina! ;)
PoistaWaude<3 Onnea esikoiskirjailijalle! Tarina kutuotui upeasti ja koin todellista pelkoa liejuiseen vesikäärmeeseeen tai ainakin se tuntui sellaiselta. Miten nyt voinkaan jatkaa lukemistani Liejumiehestä, kun tämäkin jo pelotti. Paljon terveisiä esikoiskirjailija Dominicille!
VastaaPoistaArvasinkin, että oikea kirjallisuuskriitikko osaa arvostaa tätä uutta lahjakasta tyylitaituria! ;)
PoistaIhana muisto! Aarre!!
VastaaPoistaAjattelin koota kaikki Domskun taideteokset tällaisiksi kirjoiksi, kun ne eivät enää millään mahdu olohuoneemme taidegalleriaan ;)
PoistaTässä ovat kaikki osaset loksahtaneet paikoilleen. Kyvykäs kirjailija on kohdannut parhaan mahdollisen kustantajan. Tuon yhteistyön soisi jatkuvan pitkään. Kiitos! Piri
VastaaPoista:D
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaIhanaa! Sadutus on mitä parhainta leikkiä ja yhdessäooloa lapsen kanssa. Siitä jää vielä kiva muisto. Meidänkin kirjahyllystä löytyy noita, sekä päiväkodissa, että kotona on piirretty ja sadutettu.
VastaaPoistaMukavia hetkiä, täällä odotellaan jatkoa!
Aivan riemastuttava juttu! Paljon terveisiä pikku kirjailijalle - jatka samaan tyyliin!
VastaaPoista