Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Retroa pojalle




Jos olette katselleet Insta-kuviani, huomasittekin, että Dominic sai uuden takin. Nyt on väriä ja iloa Domskulin vaatteissa :) Normaalisti tykkään hyvin klassisesta linjasta ja hillityistä väreistä, mutta  retrotakit ovat minusta olleet aina hyvin ihania. Itsellenikin olisin tahtonut retrotakin jo silloin vuosia sitten, kun asuin Suomessa. Minulla ei kuitenkaan ole sellaista koskaan ollut. 

Yli 10 vuotta sitten Turun vanhan Anttilan tiloihin avattiin valtava kirpputori joksikin aikaa. Sieltä löysin nämä saksalaiset oranssit lastenhuoneen verhot 60- tai 70-luvulta. Muistan jo silloin ajatelleeni, että verhoista tulisi ihana retrotakki lapselle. Silloin en kuitenkaan koskaan ajatellut hankkia lasta, joten marinoin verhot varastooni. Chilessä sitten tein toisesta verhosta tilkkutäkin toisen puolen ja siitä on postaus tässä blogissa mooooonta vuotta sitten. Toinen, huonompi verho oli vielä jäljellä. Se oli täynnä palkeenkieliä, joten sain tosissani mallailla kaavoja kankaalle ja jouduin tekemään ylimääräisiä saumoja hihoihin ja selkäkappaleeseen, mutta ne onnistuivat niin hyvin, että näyttää siltä kuin ne olisi ihan tarkoituksella noin leikattu.



Hupun reunan sisäpuolelta sekä hihansuut tein vettäpitävästä kankaasta. Hihat pysyvät paremmassa kunnossa näin, eikä vanha kangas joudu niin suureen hankaukseen ja lialle alttiiksi.

Vuoriksi en löytänyt haluamaani sävyä, sillä Concepcionissa ei ole hyviä kangasvalikoimia. Tyydyin liian voimakkaan turkoosiin, mutta onneksi se on siellä sisäpuolella! Löysin myös ihan siedettävän väriset napit.


Kun lähdimme kaupunkiin, laitoin Dominicille pappalippiksen päähän, ettei häntä luulla tytöksi. Chilessä ei tunneta lainkaan tällaisia retrovaatteita ja tämä takki on chileläisten mielestä aivan selvästi tytön takki väreineen ja kukkineen. Pappalippis toimii siis neutralisoijana...;)

Onneksi Domsku itse tykkää takista :) Eikä hänellä ole vielä kavereita, jotka voisivat "valistaa" häntä...


Kävimme tässä yhtenä päivänä kaverini campolla ja siellä tehtiin metsätöitä. Kolmipyöräinen metsätyökone oli Dominicin mielestä hyvin kiinnostava ja lätkäisin kuvan tänne, kun se sopii oranssin värinsä takia niin hyvin tähän postaukseen :)


6 kommenttia:

  1. Ihana takki! Ja suomalaisen mielestä poikamainen :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä on ihan poikamainen takki. Kuosi on todella suloinen!

    VastaaPoista
  3. Ihana takki ja Dominick on taas kasvanut paljon:)

    VastaaPoista
  4. Olet kyllä taitava kierrättämään eri materiaaleja, uudestaan käyttöön. Ihana takki! Tepa Seinäjoelta

    VastaaPoista
  5. On ihanaa kun pojillakin on jotain värikästä päällään. Sitä näkee jo Ruotsissa sekä Virossa, mutta vähemmän tämän maan rajojen sisäpuolella. Jo ranskalaiset kummipoikanikin puettiin ihanan kirjaviin, pallo- taikka raitakuosisiin neuleisiin ihan pienestä saakka 80-luvulla, jolloin se ei olisi pälkähtänyt edes mieleen suomalaiselle äidille.

    VastaaPoista