maanantai 4. huhtikuuta 2011
Jokainen tyylillään ja uutisia kylpyhuoneesta
torstai 31. maaliskuuta 2011
Koiranruokasäkistä peti
tiistai 29. maaliskuuta 2011
Hiljaa hyvää tulee...
Ikkunasta näkyy mökkiosa, jossa on keittiö ja työhuone.
Eihän näissä kuvissa paljon katsomista ole, mutta laitan kuitenkin. Valitsimme ihan tavalliset valkoiset seinälaatat ja valkoisen saumausaineen. Lattiassa on sama iso luonnonvaalea laatta kuin olohuoneessakin harmaalla saumausaineella. En tahtonut mitään kuvioita kaakeleihin, sillä jostain syystä kyllästyn kaakeleiden kuvioihin todella nopeasti. Ne kuitenkin ovat tosi suuritöiset ja kalliit vaihtaa. Päätin siis, että kylpyhuoneeseen tulee ihan tavalliset neutraalit laatat ja sitä yksilöllisyyttä ja värejä tulee sitten ihan muusta! Minulla on jo suuret suunnitelmat, jotka näytän sitten joskus, jos niistä tulee totta!
Minusta on ihanaa, että kylpyhuoneessa on kunnollinen ikkuna! Meillä ei ole mitään koneellista tuuletusta, joten ikkuna on senkin puolesta tarpeellinen. Naapureita ei ole lähimaillakaan, joten tahdoin ikkunaan tavallisen lasin, en mitään sumuista lasia, josta ei läpi näe.
Toivottavasti ensi viikonloppuna kylpyhuone edistyy taas vähän!
maanantai 28. maaliskuuta 2011
Delfiinitakki
Vanhoista vaatteista on todella hauskaa kehitellä kaikenlaista. Teen paljon nukkeja sekä koiranvaatteita omaan käyttöön kierrätyskankaista, jotka tulevat itseltäni sekä sukulaisilta.
sunnuntai 27. maaliskuuta 2011
Kukkulalla munitaan
Grillasin tänään kesäkurpitsoja, sipulia, valkosipulia, sieniä ja pihvit. Lounaan jälkeen otimme miehen ja vanhimman chihumme Chiquititan kanssa torkut filttien päällä talon edustalla auringossa (kasvot kuitenkin peitettyinä). Vaikka ilma on jo viileä, aurinko on kuitenkin polttavan kuuma.
---
Olen luova individualisti
Testin mukaan minä olen ”luova individualisti” ja uskon kyllä sellainen olevanikin. Kuvauksessa on monta kohtaa, joista ajattelin, että tuo ei pidä paikkaansa, mutta sitten kun aloin ajatella asiaa tarkemmin, huomasin, että taitavat nekin totta olla, vaikken ehkä itse tahtoisikaan.
Minä kursivoin tekstistä kohdat, jotka osuivat aivan nappiin.
Luova individualisti
©Viivi Brunila & Marika Borg
---
Neloset ovat syvällisiä, tunteikkaita ja aidosti yksilöllisiä ihmisiä. He kokevat elämän monipuoliset sävyt herkästi ja oivaltavasti ja ammentavat usein tarkkanäköistä luovuuttaan sekä työhönsä että yksityiselämäänsä. Tunteet ovat Neloselle tärkeä mittari. Nelonen on yleensä hyvin perillä siitä, millaisia ajatuksia erilaiset ihmiset ja tilanteet hänessä herättävät. Nelosella on ainutlaatuinen kyky muuntaa kokemuksensa, vaikeat ja raskaatkin, merkitykselliseksi kauneudeksi. Neloselle on tärkeää, että hänen yksilöllinen kädenjälkensä näkyy kaikessa, mitä hän tekee. Usein Neloset löytävät jonkin taiteellisen ilmaisumuodon sisäiselle maailmalleen, mutta yhtä hyvin he voivat ammentaa luovuuttaan työhönsä, harrastuksiinsa tai pukeutumiseensa.
---
Neloset ovat samanlaisuudessaan hyvin erilaisia ja pelkkä tyypin kuvaileminen yhdenmukaisesti sotii Nelosen yksilöllisyyden kaipuuta vastaan. Nelonen asennoituu elämään vahvasti tuntien ja saattaa välillä jopa voimistaa tunteitaan ja kokemuksiaan oman mielikuvituksensa avulla. Nelonen sisäistää kokemuksensa ja ottaa asiat hyvin henkilökohtaisesti. Tämä saattaa näyttää ulospäin joskus yliherkkyydeltä, liioittelulta ja dramaattisuudelta. Neloset myös loukkaantuvat herkästi, jos kokevat tulleensa ohitetuiksi tai väärin ymmärretyiksi. Neloselle on tärkeää tuntea, että hänen ainutlaatuisuutensa ei jää muilta huomaamatta.
Nelonen kokee tinkimättömyyden ja aitouden hyvin tärkeäksi ilmaistessaan itseään ja hän odottaa tätä samaa intensiivisyyttä myös muilta. Joskus Neloselle on tärkeää vetäytyä omaan sisäiseen maailmaansa, pois ulkomaailman asettamilta rajoitteilta ja vaatimuksilta ja selvittää tunteidensa viesti itselleen. Nelonen saattaa jopa nauttia melankolian ja haikeuden tunteista. Neloset kokevat herkästi olevansa erilaisia ja että muut eivät ymmärrä heitä. Nelosten on vaikea käsittää asiallista tunteilemattomuutta ja he pitävät välillä muita ihmisiä pinnallisina ja ylipirteinä. Arjen ja tavallisuuden vierastaminen saattaa joskus tehdä Nelosesta myös epäkäytännöllisen ja erikoisuutta tavoittelevan.
---
Parhaimmillaan Nelonen on vahva, moniulotteinen ja intuitiivinen ihminen, joka ammentaa syvällisyyttä ja luovuutta kaikilla elämänsä alueilla. Neloset ovat erittäin persoonallisia, oivaltavia ja ainutlaatuisia ihmisiä, joille elämä on kiehtova mysteeri. Nelosen kyky tuntea ja kokea elämää syvästi tekee hänestä upean ja vahvan ystävän. Neloselle mitkään inhimilliset tunteet eivät ole vieraita ja hän on mitä suurin tuki hädän hetkellä. Nelonen voi olla yhtä aikaa vakava, hauska, haavoittuva ja emotionaalisesti vahva. Nelosten huumorintaju on usein juuri älykkään oivaltavaa ja rosoisen riemastuttavaa.
Tekstissä on muutama kohta, joiden en voi katsoa kuvaavan itseäni. Esimerkiksi ikävä kyllä minun on sanottava, etten ole kauhean syvällinen. Joissakin harvoissa asioissa poraudun asioihin syvällisyyteen asti, kuten vaikka onnellisuuden ja unelmien pohdinnassa, mutta on paljon, paljon asioita, joissa tahtoisin olla syvällisempi, ja myös joskus melkein häpeän itseäni, etten jaksa olla syvällisempi tärkeissä asioissa. Pinnallisuus on jonkinlainen pakokeino. On helpompaa ajatella pinnallisia asioita, kuten vaikka sisustuksen väriä ja käsitöitä, jotta pääsee ajattelemasta toisia, ikävämpiä asioita.
---
Tekstissä sanotaan, että nelonen asennoituu elämään vahvasti tuntien. Ennen olin sellainen. Chileen muuttaminen latisti puolet tunneskaalastani. Jo viisi vuotta olen ollut ”puoliksi halvaantunut”. Ilo ei ole yhtä suurta kuin ennen, suru ei ole yhtä syvää kuin ennen, onni ei ole yhtä voimakasta kuin ennen, tunteista on kadonnut terävin kärki. Mistä se johtuu? Vieraasta kulttuuristako? Uskon niin. Voikohan minusta vielä joskus tulla taas kokonainen? Voiko kenestäkään maansa jättäneestä tulla kokonainen?
---
Nelonen saattaa jopa nauttia melankolian ja haikeuden tunteista, väitetään tekstissä. Onneksi siinä on lieventämässä tuo ”saattaa”. Minä nimittäin INHOAN melankolisuutta ja haikeutta itsessäni! Minussa on kumpaakin mainittua tunnetta yliannostus ja lahjoittaisin mielelläni osan siitä haluaville! Joskus teininä ehkä nautinkin tuollaisista tunteista, mutta nyt aikuisena, voi miten inhoan sitä puolta itsessäni! Tahtoisin olla aina ILOINEN ja kepeällä mielellä!
---
Sitten vielä tahdon analysoida tekstissä yhtä kohtaa: Arjen ja tavallisuuden vierastaminen saattaa joskus tehdä Nelosesta myös epäkäytännöllisen ja erikoisuutta tavoittelevan. Arjen vierastaminen – mitä se on? Vierastanko minä arkea, koska en ole mennyt kodin ulkopuolelle töihin, vaan keksin omat hommat? Vierastanko arkea, koska en ole hankkinut lapsia, joita pitäisi hoitaa? Onko arjen vierastaminen sitä, ettei tahdo tehdä töitä kahdeksasta neljään? Ei minulla olisi mitään sitäkään vastaan, jos työ olisi mieleistä. Minä siivoan, pyykkään ja laitan ruokaa joka ikinen päivä, ei se voi arjen vierastamista olla. Mutta tuon minä allekirjoitan, vierastan jonkinlaista tavallisuutta. Jos elämä olisi kauhean tavallista (mitä se sitten onkaan), niin kyllästyisin ihan varmasti ihan kauhean helposti.
---
Epäkäytännöllinen? Olenko minä epäkäytännöllinen? Hmmm. Minä olen Chilessä oppinut elämään ja sietämään monia epäkäytännöllisiä asioita, mutta tekeekö se minusta epäkäytännöllisen? Koen olevani kyllä aika keskitiellä kulkija. Onko jossain olemassa sellaista testiä, jossa voi mitata epäkäytännöllisyyttään? Voisin käydä tekemässä! ;)
---
Jaaha ja vielä erikoisuutta tavoitteleva. Erikoisuuden tavoittelu kalskahtaa rumalta suomalaisessa kulttuurissa. Ihmiselle ei kelpaa se tavallinen, kuvittelee olevansa jotain muuta kuin on, luulee olevansa erikoinenkin... hmmmm. Minä tahdon olla tavallinen suomalainen, mutta Chilessä olen erikoinen (ja omituinen)! Koska kerran olen blondi Suomesta, olen erilainen ja erikoinen, siitä ei mihinkään päästä. Lisäksi minulle estetiikka on hyvin tärkeää ja minun esteettinen silmäni on rakennettu hyvin eri tavalla kuin chileläinen, joten tavoittelen varmasti erikoisuutta tässä kulttuurissa jo ihan kotinikin sisustamisessa sekä tekemissäni käsitöissä. Millainen olisin Suomessa? Tavis, kävisin töissä ja kotini olisi samanlainen kuin muilla, jotka tykkäävät samasta tyylistä ja ostavat tavaroita samoista kaupoista;) (kai...)
---
Millainen ihminen sinä olet? Käy tekemässä testi!
lauantai 26. maaliskuuta 2011
Mistä on pienet hauvat tehty?
Niistä on pienet hauvat tehty!
perjantai 25. maaliskuuta 2011
Dahlian iltatervehdys
Talveen valmistautumista


Täällä härät ovat vielä tavallinen työväline.
Ja miehet käyttävät tuollaisia hattuja, joiden lierin tulee olla hyvin kova ja suora. Tuo mies kuvassa, jolla ei ole hattua, on minun mieheni, joka ei tuollaisia hattuja käytä, vaikka chileläinen onkin. Hän sitä vastoin käyttää kilttinä poikana vaimonsa tekemiä valkoisia pyjamahousuja, joissa on värikkäitä koirankuvia:D Mitähän naapurin machomies ajatteli? Hihii!