Matka Barilocheen - osa 5 - tonttumaista meininkiä Villa Angosturassa

Villa Angostura oli pikkuinen kylä noin puoli tuntia ennen Barilochea. Kylä oli uusi ja se on rakennettu Sveitsin mallin mukaan. Lähes kaikki rakennukset olivat hirttä ja kiveä. Kylä on suunnattu oikeastaan vain turisteille. Siellä oli sieviä ja kalliita putiikkeja. Jos siellä ei olisi ympäri vuoden niin kylmä ja jos minulla olisi paljon rahaa, muuttaisin ehkä sinne :D

Tämä tonttu on tehty lasikuidusta, vaikka se puiselle näyttääkin. Minä tahtoisin osata työskennellä tuon materiaalin kanssa, niin voisin tehdä patsaita ulkokäyttöön. Jos sinulla on tietoa tämän materiaalin kanssa työskentelystä, voisitko neuvoa minua?

Tonttu vahtii viinikauppaan menijöitä.

Peikko istuu ikkunalla peikko-tonttu-keijukapassa. Tämäntapaisen kaupan minä haluaisin!

Mieheni siskot etsivät lounasravintolaa.

Villa Angosturassa ei ole kesälläkään kuuma.

Joulupukki istui pienen ostoskeskuksen ulkopuolella.

Tällaisia näin sieviä ja kukkaistuksilla koristeltuja osotoskeskuksia ei ole Chilessä lainkaan. Santiagossa on kyllä rikkailla alueilla siistejä ja ihan nättejäkin ostospaikkoja, mutta tällainen tunnelma puuttuu.

Pubin ikkunassakin oli tonttu.

"Tervetuloa kahvilaan!"

Mikä suloinen ikkuna!

Unelmien katto ja tuuliviiri.

Tämäntapaista tuuliviiriä olemme suunnitelleet oman nukkemuseomme katolle.

Ollapa "hieman" ylimääräistä rahaa! Tämä paikka on myynnissä. Kuvassa näkyvä rakennus on kahvila, sen vieressä oli samantyylinen puoti ja tonttiin kuuluu vielä muutama vuokramökki.

Paikan meille sopivaksi kruunasi vielä tuo puusta veistetty tonttu! Harmi, kun Chilestä (ainakaan tältä meidän alueeltamme) ei löydy ammattitaitoa tuollaisten tönöjen rakentamiseen!

Motellin pihan tuoppitontut.

Nämäkin oli tehty lasikuidusta.

Villa Angostura oli reissumme suloisin kylä!

Matka Barilocheen - osa 4 - Ruokakaupassa

Hihii!

Matka Barilocheen - osa 3 - Kaupan ikkuna

Villa Angosturassa oli liike, jossa tuoksui suitsuke ja joka oli aivan täynnä peikkoja ja keijuja! Arvatkaapa vain, inspiroiko se minua!

Matka Barilocheen - osa 2 - Vuoria

Tuhkaiset maisemat alkoivat jäädä taakse.




Puissa alkoi olla vihreitä lehtiä.




Tie kulki vuorien välissä.

Järvetkään eivät enää olleet huokoisten kivien peittämiä.

Aurinko paistoi lämpimästi, mutta kävi viileä tuuli.

Ollanko Sveitsissä vai Argentiinassa? Ihmiset ansaitsivat rahaa kuvaamalla turisteja bernhardilaisten vieressä.

Matka Barilocheen - osa 1 - Tuhkaa

Ajoimme Peikkokukkulalta Argentiinan rajalle päin Temucon, Valdivian ja Osornon ohi (noin 400 km). Päätimme jäädä Entre Lagosiin nukkumaan, sillä emme tahtoneet kiirehtiä vuorilla olevalle rajanylitysasemalle, sillä se menisi kahdeksalta kiinni. Aamulla virkeinä lähdimmekin ylittämään Andeja. Chilen tullissa tarkistettiin paperimme ja vakuutuksemme. Sieltä matka jatkui 23 kilometriä tuhkan keskellä Cardenal Antonio Samoren rajanylityspaikalle. Maisema oli viimeisen tulivuorenpurkauksen jäljiltä (4. kesäkuuta 2011) harmaata, karun kaunista. Tulivuori Puyehue on Chilen puolella, mutta suurin osa tuhkasta laskeutui Argentiinaan ja juuri parhaille turistipaikoille Villa Angosturaan ja Barilocheen. Menipä lentoliikennekin silloin ihan sekaisin.

Tämä kuva on lainattu netistä. Kuva: Agenciauno. Tässä näkyy viimeisin Puyehuen purkaus, jonka takia vielä nytkin kaikki on tuhkan peitossa. Seuraavat kuvat ovat omiani.

Tuhka"hankia" oli toistakymmentä kilometriä

Tuo taustalla näkyvä tasainen alue on järvi. Vettä vaan ei näkynyt, sillä järvi oli täynnä kelluvia harmaita kiviä ja tuhkaa.

Vihreää ei juuri näkynyt, sillä kaikki oli jäänyt tuhkan alle.

Argentiinan puolella!
Mieheni iloiset siskot

Seuraavaksi näytän sitten jo hieman vihreämpiä maisemia.

Iltatunnelmissa

Yksi suloisimmista astioistani on tämä Beatrix Potterin teekannu. Pupu on teekannun kansi. Ostin kannun Amsterdamista kauan kauan sitten.

Pääsiäisasetelmani iltavalaistuksessa.
Santiagon metrosta ostettu pupulamppu pääsi myös pääsiäisasetelmaani. Mitähän Petteri Kaniini ajattelee loistavasta sukulaisestaan?

Taustalla näkyy keittiömme, jossa minulla on juuri menossa pullien leipominen.

Blogini on taas epäkunnossa. En tiedä, kuka tai mikä näitä vitsauksia blogiini nyt jatkuvasti lähettää. Oikea sivupalkki on taas tuolla alhaalla. Jos tahdot blogin näkymään normaalimmin ja jos tahdot kommentoida, klikkaa aina postauksen otsikkoa.

Pääsiäinen Peikkokukkulalla

Pääsiäinen on katolisen vuoden suurin juhla. Silti pääsiäinen ei näy Chilessä juuri mitenkään. Koteja ei koristella millään tavalla. Ei ole pupuja, tipuja, munia, rairuohoa, krookuksia, keltaista, vihreää, mämmiä, pashaa, tipupöytäliinoja yms. Pääsiäinen näkyy ainoastaan marketeissa suklaamunien ja -pupujen muodossa. Kirkoissa messu kestää tavallista pidempään, eli 2,5-3 tuntia.

Minulla ei ole lainkaan pääsiäsikoristeita, mutta tein tällaisen asetelman siitä, mitä löysin.

Portaisiin laitoin mummon kanasen lentelemään.

Chilessä syödään nyt "semana santana" kalaa ja äyriäisiä ja niiden hintakin nousi tällä viikolla. Kälyni toi corvinaa, jonka maustoin kuivatulla tillillä, valkosipulisuolalla ja sitruunamehulla.

Nyt meinaan lykätä kalan uuniin.

Pääsiäinen on täällä syksyllä ja pääsiäispupusetkin joutuvat taas tottumaan nuttuihinsa.

Iloista pääsiäistä Peikkokukkulan porukalta!

Kaarnasydän ja sammalkranssi -kirja on inspiroinut minua muutenkin kuin vain jäkälätähden tekoon. Tahdoin kokeilla myös suklaakrokanttia.

Tein krokantin illalla, joten siksi tällainen lampun valossa otettu kuva.

Peikkokukkulan suklaakrokantin tein säveltäen alkuperäisestä ohjeesta. Minulla nimittäin ei ollut mantelijauhetta (en edes tiedä, saako sitä täältä), joten murskasin koneella mantelit hienoksi rouheeksi ja sitä tuli vain 1 dl 2 dl:n sijaan. Hyvin toimi tämäkin. Ensi kerralla kuitenkin koitan kahden desilitran kanssa, sillä siitä tulee varmasti rapeampaa. Suklaaseen sekoitin maitoa sulattamisvaiheessa, jotta leivontasuklaan maku paranisi. Namskista!

Jäkälätähti

Sain kaveriltani lainaksi tämän monessakin blogissa esitellyn kirjan. Siinä on paljon mukavia namireseptejä ja helppoja askarteluohjeita. Peikkokukkulan puissa ja pensaissa kasvaa paljon harmaita, vihertäviä ja keltaisia jäkäliä ja päätinkin tehdä kirjan ohjeiden mukaan jäkälätähden. Siitä tulikin ihan kiva.