Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

lauantai 11. lokakuuta 2014

Kananpesästä pöydäksi

Lupasin näyttää tuunaamani pöydän. Tadadaa, tässä se nyt on. Tämä löytyi yhden naapurin varastosta ja se toimi kananpesänä. Se oli erittäin huonossa kunnossa, niin huonossa, ettei sitä kannattanut yrittää pelastaa alkuperäiseen asuunsa, eli puunväriseksi.


Pöytälevy oli hakattu kirveellä tohjoksi ja se oli hiiltynyt. Mitä ihmettä sen päällä on poltettu? Pöytälevy muodostui kahdesta leveästä lankusta. Pöydän reuna oli kuitenkin hiottu kauniisti. Osassa pöydän osista oli termiitin reikiä.


Veimme pöydän Yumbelin vankilaan ja pyysimme vaihtamaan termiitin syömät osat uusiin. Pöytälevyt he käänsivät toisinpäin niin, että hiiltynyt kirveenpilkkoma puu on tuolla piilossa laatikkojen yläpuolella. Pyysimme, että vangit olisivat hioneet samanlaisen koristeellisen reunan pöytälevyn uudelle puolelle, mutta he eivät olleet sitä tehneet, emmekä jaksaneet alkaa valittaa asiasta. Mieheni kittasi (?) pöytälevyjen välissä olevan reiän, jotta pöytä näyttäisi olevan yhdestä levystä. Samoin hän täytti muutkin kuopat. Minä hioin pöydän kauttaaltaan ja maalasin harmaalla pohjamaalilla. Tämän jälkeen maalasin seinämaalilla pöydän, mutta alkuperäinen käsittelyaine puski aina maalin läpi keltaisina tahroina. Täällä ei myydä kalustemaaleja erikseen, enkä olisi tahtonut käyttää öljymaalia. Löysimme sitten raudalle tarkoitettua maalia, jota voi käyttää myös puupinnoille. Maali on kiiltävää ja öljymaalimaista, mutta ei haise pahalta ja kuivuu nopeasti. Tämä maali peitti tahrat. Ongelmana oli hiominen niin, että harmaa maali tuli näkyviin. Maalia oli erittäin vaikeaa hioa.

Saksalainen aputyttömme toi Dominicille lahjaksi puiset eläimet ja perheen. Hienoa saksalaista käsityötä! Nämä ovat pöydällä rekvisiittana, kun teki mieli näyttää nämäkin teille...kaksi kärpästä yhdellä iskulla.


 Nämä vetimet toin Suomesta. Laatikon reunaa on järsitty ehkä kirveellä. Sopiipa hyvin tähän kulahtaneeseen tyyliin.

 Eniten tykkään tästä koristeesta ja se jää ikävästi tietokoneen näytön taakse piiloon. Pöydästä piti alunperin tulla makuuhuoneeseen "kampauspöytä", mutta en tarvitse sellaista. Tietokoneelle kuitenkin tarvitsen pöytää, joten siksi pöytä jäi nyt olohuoneeseen, vaikkei niin kauhean hyvin sinne sovikaan, kun muut huonekalut ovat tummaa puuta.

Iihahaa, Buu ja Miauuu pöydällä

Pöytä tietokonekäytössä. Olivia seurana.

6 kommenttia:

  1. Ai, miten ihania!

    Olen seurannut blogiasi pitkään ja mielenkiinnolla! Harmittelen, ettemme tavanneet Turun keskiaikamarkkinoilla.

    Nyt minun blogissani on pieni pulma: Pitäisi keksiä nimi pienelle tyttövauvalle. Palkinnon voin postittaa myös ulkomaille ;)

    VastaaPoista
  2. Ihana poyta ja varmasti suuri muutos!
    Olisi ollut kiva nahda poydasta kuva ennen kunnostusta.....

    VastaaPoista
  3. On kyllä kaunis. Taas kerran ihailen kovasti taitoasi tehdä kaunista.

    Venla

    VastaaPoista
  4. Olette tehneet ison työn, pöytä on todella söpö! Rakastan vanhan tuunamista ja sellaista kodikasta tyyliä.

    VastaaPoista
  5. Ihana pöytä! Kunpa teidän koti esiteltäisiin sisustuslehdessä. Se on niin kaunis ja erityisen siitä tekee se, kuinka haastavaa Chilessä on saada koti noin upeaksi maaseudulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, mikähän lehti jaksaisi raahautua tänne asti? Chilessä ei oikeita sisustuslehtiä edes ole. Parilla sanomalehdellä on kyllä sisustusnumeroita. Tuskin kodistamme kuitenkaan olisi mikään lehti kiinnostunut, sillä sen avulla ei voi myydä mitään. Meillä ei ole oikein mitään, mitä voisi mainostaa... ;)

      Poista