Ompelin samantien suojuksen puusohvan istuimeen. Meillä nimittäin asuu yksi Dominic-niminen tahmatassu sekä viisitoista karvaista kaveria. Vaikka koirat eivät saa ilman lupaa hyppiä sohville, ne kuitenkin joskus testaavat sitä, ovatko säännöt yhä voimassa. En tykkäsi nähdä pieniä tassunjälkiä tai Dominic-tahmatassun jättämiä ruokatahroja heti uudessa vaaleassa sohvassa. Olisi myös kurjaa peittää sohva aina jollakin filtillä. Nyt tein suojuksen samasta ruutukankaasta kuin millä päällystin sohvan. Suojus on helppo heittää pesukoneeseen.
Kuvassa näkyy myös tonttuprotoja. Vieläkään en ole saanut tehtyä sellaista versiota, johon olisin tyytyväinen.
En tahtonut tehdä rypytettyä reunusta suojukseen, vaan tein laskoksen. Mielestäni laskokset ovat tyylikkäämmät. Sohva on muutenkin niin romanttinen ja kermakakkumainen, ettei se tarvitse ylleen yhtään röyhelöä.
Ruseteilla saa helposti kiinnitettyä suojuksen paikoilleen.
Onko kukaan teistä jo aloittanut joulukäsitöiden tekemisen?
Sinä olet NIIN ahkera. Itselläni on joulukäsityöt koko ajan mielessä, mutta inspiraatio puuttuu. Sitten kun se iskee, tulee valmista eli olen sellainen viime hetken ihminen. Tosin, stressi on sitten läsnä koko ajan.Mutta...eikös hvyin suunniteltu ole puoleksi tehty? Mottoni onkin: " ilman viime hetkiä, mitään ei tule tehdyksi" =). Niitä odotellessa!
VastaaPoistaMervi from Jaala, Huhdasjärvi
Oi kun ihana. Sinä kyllä osaat ja ehdit. Joulukäsitöitä teen jo koko ajan: olen keräillyt samppajapullonkorkkeja (aitoja) eräälle tutulle, joka tekee niistä tonttuja virkaamalla päällisen. Siihen se meikän jouluaskartelu taitaa jäädäkin!
VastaaPoistaMinun mielessäni joulukäsitöihin liittyy kiinteästi villalanka. Eteläiseen Suomeen on nyt rantatautunut kesän ensimmäinen kauan odotettu hellejakso - n. 25 astetta, niin tuollaisessa säässä villalangan hypistely hiottaisi. Ei ainakaan ensimmäisenä tule mieleen. Mustikoita ja vadelmia keräilen talven varalle. Piri
VastaaPoista