Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

lauantai 7. toukokuuta 2016

Gretel, Guggenheim ja Gregorius Pinky Paws tarkastuksessa


Meillä kävi tänään Chilen Kennel Clubin tarkastaja (eläinlääkäri), tarkastamassa pentujen laadun sekä emän, tarkistamassa paperit sekä siruttamassa pentuset. Ovat kuulemma niin kauniita pentuja, ettei hän ole aikoihin niin hyviä nähnyt. Saimme leimat alkuperätodistuksiin, jotka sitten pitää lähettää Kennel Clubiin (ja maksaa taas lisämaksuja), jossa ne vaihdetaan sukupuiksi. Kyllä lämmitti mieltä, että pennut saivat kehuja! Täydelliset purennat, mistä olen iloinen, kun sitä saa aina jännittää. Chilessä nimittäin chihuilla purenta on se tärkein ja yleisin syy, miksi pennut leimataan papereihin lemmikkilaatuisiksi, toinen yleinen syy on puuttuva kives, mutta onneksi uroksillamme olivat kulkuset paikoillaan. 

Onnea GRETEL, GUGGENHEIM ja GREGORIUS PINKY PAWS! ♥♥♥ 


Onnea myös emälle ANASTASIAlle, joka jää nyt eläkkeelle. Kaunis rakas Anastasiamme, pieni oravainen, olet ansainnut mukavan lämpöisen pedin kamiinan vierellä. 
Hymiö heart
Oli myös mukavaa tutustua tähän uuteen tarkastajaan, joka oli erittäin sympaattinen ihminen. Kuvassa Dominic lukee sirua jännällä laitteella. Hän toimi tarkastajan assistenttina.

Tarkastuksen saisi tehdä aikaisintaan pentujen ollessa 45-päivän ikäisiä. Meidän pennut ovat jo 5 kk, joten olemme vähän myöhässä liikkeellä, mutta meillähän ei ole mikään kiire. Toivon, että löydämme ihanat kodit Guggenheimille ja Gregoriukselle, vaikkakin mieheni jankuttaa koko ajan, että Gregorius jää meille. Elämä monen uroksen kanssa vaan on niin hankalaa. Toivon, että pienelle rääpälyksellekin löytyy koti. 

Guggenheim on pennuista kaunein. Pitäisin sen, jos uroksien kanssa olisi helpompaa. Gregorius taas on pelkkää rakkautta! Siitä luopuminen tulee olemaan tuskaa, jos raskimme siitä luopua. Gregoriuksen luonne ja kanarianlintumainen vartalo tuovat mieleemme sen isoisän, jota vieläkin kovasti kaipaamme. Gretel (kuvassa) taas on villikkotyttö. Se lähtee aina ulkona omille tutkimusmatkoileen, se kiipeää portin yli ja on aina tekemässä kepposia. Gretel jää perheeseemme aivan varmasti! 
Hymiö wink

1 kommentti:

  1. Hurjan surullista. Voimia teille kaikille & tuota yhtä yksilöä ei korvaa toiset, vaikka kyllähän teillä koiria riittää. Huomenna on paremmin. Hyvin olet kirjoittanut. - Suomessa alkaa olla kesä ja kaunista. Terveiset sinne maailman toiselle puolelle.

    VastaaPoista