Tasan 11 vuotta sitten tulimme Chileen, minä, mieheni ja Chiquitita (nyt 16-vuotias chihuahuamme). Asetuimme asumaan Yumbeliin kälyni juuri valmistuneeseen omakotitaloon. Siitä kahden vuoden päästä muutimme Peikkokukkulalle. Asuimme ensin pienessä mökissä kaksi vuotta, jonka jälkeen rakennutimme valkoisen talon mökin kylkeen niin, että mökistä tuli keittiö ja työhuone.
Yhteentoista vuoteen on tietenkin mahtunut kaikenlaista. Mieheni molemmat vanhemmat kuolivat ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Yumbelin talomme ryöstettiin. Olemme pelastaneet kadulta koiria, chihuahuamme ovat saaneet pentuja. Karvaisia ystäviämme on lentänyt sateenkaarisillalle. Selvisimme maailman neljänneksi voimakkaimmasta maanjäristyksestä vuonna 2010. Olen tehnyt, tonttuja, peikkoja ja koiranvaatteita. Meille syntyi poika vuonna 2012.
Elämämme kukkulalla on ollut tasaista ja rauhallista, yllätyksetöntä (maanjäristyksiä ja vauvaa lukuun ottamatta). Sosiaalinen elämä on ollut minimissään. Silti minulla ei ole koskaan tylsää ja tekemistä riittää yli äyräiden.
Mitähän seuraavat 11 vuotta tuovat tullessaan? Toivottavasti saamme viettää ne terveinä ja onnellisina.
Nyt nokat kohti uusia tuulia!
P.S. Kuva otettiin tänään muistoksi :)
P.S. Kuva otettiin tänään muistoksi :)
Kylläpä aika rientää! Toivotan sydämestäni teille kaikille onnea, terveyttä, hyvää elämää ja pitkää ikää.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaIhana kulkea matkassanne! Olen seurannut blogianne ihan siitä asti kun teitte sen laajennuksen talollenne. Valitettavasti kommentointi jää vähäiseksi kun seurannassani on niin monta blogia. Odotan aina innolla kuulumisianne. olen itse myös käsillänäpertelijä joten tiedän tuon tunteen viihtymisestä kotioloissa.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! Itselläni on jäänyt muiden blogien lukeminen vähiin sen jälkeen, kun Dominic syntyi. Ei millään riitä aika kaikkeen.
Poistaonnea onnea, meillä tulee ihan juuri 21 vuotta tapaamisesta... olisi kiva kuulla, ellet ole kertonut joskus, tai koe liian henkilökohtaiseksi teidän ns. mahdollisista kulttuurieroista. Pystyykö 100% kommentoimaan vieraalla kielellä, vaikka se olisi kuinka vahva niin , että toinen ymmärtää täysin? entä miten kasvatuksenne eroaa? entä ikäeronne, vaikkei se varmaan kenellekään kuulu, mutta käsitän, että miehesi on sinua n. 15-20v vanhempi (veikkaus), näkyykö se ajatusmaailmassa mitenkään... nämä ei siis tarkoitettu millään pahalla. Kaikkea hyvää elämäänne t. Liisa Helsingistä
VastaaPoistaKiitos! Meillä on 16 vuotta tapaamisestamme ja Chilessä olemme asuneet niistä 11. Tuossa oli paljon kysymyksiä, joita ei voi kuitata nopealla vastauksella. Joskus olen hieman kirjoittanut aiheesta, mutten muista, miten pitkä aika siitä jo on. Mietin, milloin jaksan kirjoittaa niin syvällisen postauksen, että pohtisin tätä aihetta niin, ettei sitä ymmärretä väärin. Ehkä joskus saan aikaiseksi.
PoistaOn kivaa ja rauhoittavaa lukea arjestanne. Kirjoituksesi perusteella mielenkiintoista, ei ollenkaan yksitoikkoista. Toivotan sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää edelleen.
VastaaPoistaElämäni ei missään nimessä ole yksitoikkoista. Ihminen, joka tekee käsillään kaikenlaista ja jolla on vähän mielikuvitusta, ei voi kärsiä yksitoikkoisesta elämästä, sitä mieltä minä olen. Tietty ihminen, joka rakastaa kaupungin vilinää, sosiaalisuutta ja työpaikan haasteita, pitäisi elämääni supertylsänä.
PoistaOnnea 11 vuodesta Chilessa, kylla sita saavutuksena voi pitaa kun sopeutuu erilaiseen kulttuuriin ja tekee omasta elamastaan mieleista erilaisissa olosuhteissa.
VastaaPoistaEn ole ihan varma, olenko sopeutunut. Minähän elän täällä omassa kuplassani... ;) Omaan kuplaani olen sopeutunut!
PoistaPuuhaat kaikkea mielenkiintoista, ilo seurata vaihtelevia aiheita. Nuoruuden hulluina vuosina olisin tahtonut lähteä ulkomaille. Se nyt sitten sattuneista syistä jäi. Nyt tyydyn matkustelemaan. Iloisena seuraan vaiheitasi Chilessä. Ihana perhe sinulla, työhuone, myyjäisiä jne. Elät unelmaasi! Onnea tuleville vuosille!!
VastaaPoistaMinä taas en IKINÄ tahtonut lähteä ulkomaille ja täällä nyt olen!
PoistaOnnittelut Chilen vuosista,ja kiva perhekuva teistä. Paljon hyvää teille toivottelen seuraavillekin vuosille:)
VastaaPoistaGracias!
PoistaOnnea seikkailuntäyteisestä yhteistaipaleesta!
VastaaPoistaJa kiitos blogistasi. Se antaa todella paljon. Tunnut elävän kaikilla vaistoilla, aisteilla ja tunteilla -olla herkkä elämää ja ympäristöäsi kohtaan. Ja se välittyy tänne blogiin.
Onnea vielä kerran! :)
Kiitos kovasti, tuo oli niin kauniisti sanottu <3
PoistaIhanaa 11 vuotta ja toivon sydämestäni paljon ihania vuosia lisää sinne teille. Domsku on jo iso poika ja niin suloinen mies. Minun sydänkäpy poika on 1 vuotta ja 7 kk ja niin ihana olla mummo nautin joka päivä ja olen niin ylepä pikku miehestä joka antaa elämälle niin paljon iloja. Sinulle antaa ihanat koirat. Domsku ja miehesi mitä elämälä enään putuu voisiko näin sanoa kun on rakkaita ympärillä.
VastaaPoistaAll you need is laaaav.... ❤️😊
Poista