Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

lauantai 30. huhtikuuta 2011

Nimipäivä ja vappu

Tänään on nimipäiväni, muttei sitä tiedä kukaan Chilessä. Miehenikin unohtaa sen aina, vaikka aloitan muistuttamisen huhtikuun alussa. Ei kai nimipäivällä sen suurempaa merkitystä ole, mutta on hauskaa, kun joku soittaa ja onnittelee ja vanhoina hyvinä aikoina sai joskus jopa ruusukortin :)

---

Nimipäiväni kunniaksi saatte tuijottaa kuvia, joissa nimipäiväsankari on itse mukana :D


Nuorempana minusta oli kivaa, kun nimipäivä sattui vappuaattoon. Sain aina jotain pientä ekstraa vapunviettoon.


Tänään on myös vappuaatto, mikä oli hauska päivä aina Suomessa. Mentiin laittamaan ylioppilaslakit taidemuseonmäelle, käytiin vapputorilla ja nuorempana tivolikin jaksoi kiinnostaa. Joinakin vuosina juhlittiin kavereiden kanssa. Joinakin vuosina oli hellettä ja toisina satoi räntää. Juhlamieli kuitenkin oli aina, sillä silloinhan laitettiin ekan kerran kevätvaatteet päälle, oli ilma mikä hyvänsä.


Minulla on muistoissani parhaat vaput. Joskus noin 10-vuotiaana perheeni meni serkkuni luokse Runosmäkeen. Minulla oli päällä punainen t-paita, jossa luki Mia ja jossa oli poninkuva ja glitteriä. Serkun luona teimme majan, kuten aina. Se vappu oli helteinen. Leikimme ulkona serkun kavereiden kanssa vaklaamista ja juoksimme ympäri Runosmäen kallioita ja pusikoita yöhön asti. Oli ihmeellistä, että äiti antoi olla niin myöhään ulkona! Riemulla ei ollut rajoja.

Muistan myös vapun, jolloin sain hienot vaaleanpunaiset nahkaiset tarralenkkarit. Jalka nousi niin kepeään painavien talvikenkien jälkeen. Kaasupallo oli myös aina saatava! Vappuhuiskaan letitin ranskalaisia lettejä. Simaa en ole koskaan juonut, mutta tippaleivät maistuivat.


Hieno oli myös se vappu, jolloin olin korviani myöden rakastunut. Silloinkin oli hellettä. Istuimme Aurajoen rannassa ja minulla oli pitkän talven jälkeen päällä ihana uusi kukallinen hellemekko. Muistan, miten olin rakastunut myös siihen mekkoon! Nyt on menneen talven lumia sekä se rakkaus että se mekko.



Chilessä ei vappua vietetä, ainakaan yleisesti. Koskaan en ole törmännyt yhteenkään vapusta puhuvaan ihmiseen tai vappujuhlia suunnittelevaan. Työläiset kuitenkin taitavat marssia Santiagossa, ainakin viime vuonna telkkarissa näytettiin. Chilessä on yksi juhla, joka kovasti muistuttaa suomalaisten vappua: itsenäisyyspäivän juhlat. Silloin täälläkin juodaan niin, että ihmiset sammuvat jo aamupäivästä kaduille.


Tänä vuonna mekin aiomme viettää vappua! Tosin ylioppilaslakkini on Suomessa, mutta voin vaikka laittaa jonkun lippiksen päähäni ja kultaisen rintamerkin lipan päälle. Parasta on se, että suomalainen ystäväni, hänen chileläinen kihlattunsa ja heidän pieni poikansa tulevat Peikkokukkulalle ja me meinaamme juhlistaa vippuvappua grillaamalla sekä munkkeja paistamalla!
---

Hyvää nimipäivää muillekin sitä tänään viettävälle sekä iloista vappua kaikille!



8 kommenttia:

  1. Hyvää nimipäivää! Ja oikein mukavaa Vapunviettoa grillailuineen ja lippiksineen ;) Kivoja muistoja sulla!

    VastaaPoista
  2. Okke hyvää NIMIPÄIVÄÄ sinulle ja HYVEE vappua MYÖS.

    Vaik nyt nimpparit on päivän myöhäs.

    T.Pirre

    VastaaPoista
  3. Onnea nimipäiväsankarille, Mialle!
    Ja hyvää vappua koko seurueelle, koisulit mukaan lukien!

    Hauskat kuvat sinulla teistä meren rannalla.

    VastaaPoista
  4. Korkeintaan 6 kk Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset eivät maksa Suomen tuloveroa penniäkään! Siksi Suomessa on kymmeniä tuhansia ylimääräisiä työttömiä, koska heidän työnsä vie verottomasti työskentelevä vierastyöläinen, erityisesti rakennusalalla.

    Euro valuuttana saattaa romahtaa lähivuosina Kreikan, Portugalin ja Italian ylivelkaantumisen vuoksi. Jo syksyllä 2010 on pakko tehdä jotain (esim. erottaa eurosta ongelmamaat) Espanjan joutuessa vuorostaan sijoittajien pörssikeinottelun uhriksi. Velkakriisi on vasta alkamassa, ei loppumassa. Suomi on jo nyt sijoittanut miljardeja euroja velkaantuneiden ulkomaiden tukemiseen. Hyvinvointivaltio lopulta romahtaa.

    Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-4 miljardia euroa vuodessa.

    Ruotsalaismielisyyteensä kaatuivat presidentit Relander ja Svinhufvud.
    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm


    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    http://suomenmaa.bravehost.com/

    Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

    VastaaPoista
  5. Aika erikoinen nimpparitoivotus tuo edellinen, mutta mikäs siinä :) Oikein paljon onnea pikku tytölleni sinne Chileen nimipäivänäsi. Pusi ja hali! Terkut vävypojalle (tarttis saada vähän anopin höykytystä, kunnei muista sun nimipäivää!)ja koiralaumalle.

    VastaaPoista
  6. Nimipäiväonnittelut myös meidän poppoolta :) ja Hyvää Vappua!

    VastaaPoista
  7. Onnea nimipäivänä!! :) Olen kaimasi ja täällä Portugalissa ei myöskään kukaan tiennyt onnitella.

    VastaaPoista
  8. Kiitos samoin hyvää nimpparipäivää kaimalle vielä näin myöhässäkin!

    VastaaPoista