Jacinta ja sen pojat

Juttu verraton on Jeppe Sammakon
Tää juttu kuunnelkaa - se ehkä opettaa.

Illan suussa yksin istui Jeppe Sammakko
haikealta olo tuntui, mieli kolkohko.
En loikkiakaan yksin viitsi enkä kurnuttaa.
Mistä oikein johtuu, että seuraa en mä saa.
Toiset leikkii keskenänsä kuoroon kurnuttain
taikka alla lumpeen, siellä salaa suukottain.
Riemua on toisten heillä leikki, nauru soi
miks´ mull´ ei kukaan huutele tuu mukaan Jeppe hoi.

Taidan tästä huomenista mennä kaupunkiin
ostaa vaatteet uudet, myöskin mennä parturiin
kiharatkin laittaisin ja lantin hajuihin
tuhlatessain ostaisin tuon deodorantinkin.
Oispa soma loikkia, kun tukka hulmahtaa
pitkin lammen rantaa, jotta kaikki nähdä saa,
että Jeppe kokonansa uusi Jeppe on
ja tuskin enää milloinkaan on Jeppe seuraton.
Tää juttu jatkuis vielä pitkään, mutta jatkan joskus myöhemmin.

(Viihdekuoro Kapiset)

Jacintan poika Jeppe

Sain vaarilta lapsena Turun soitannollisen kerhon kasetin "Vanhaa kaupunkia sävelin". Minulla ei ole kasettia ollut enää vuosiin, mutta yksi lapsuuden lempikappaleistani "Jeppe Sammakko" tuli mieleeni, kun saimme suihkulähteeseemme asukkaan. Uusi asukas on valtava sammakkomuori, jonka nimesin Jacintaksi. Yksi tomecolainen nuori mies tuli myymään Jacintaa meille, sillä oli kuullut apupojaltamme, että minä tahtoisin sammakon suihkulähteeseen. Jacinta tuli meille pari kuukautta sitten. Nuori mies oli pyydystänyt sen jostain lätäköstä. Hän toi kaupanpäällisiksi neljä nuijapäätä (kooltaan aivan toista luokkaa kuin suomalaiset nuijapäät) sekä kutua ja levää.

Jacintan tulon jälkeen emme enää ole voineet pitää suihkulähdettä puhtaana. Poikaset nimittäin ovat kasvissyöjiä ja ne tarvitsevat pohjassa kasvavaa levää. Mieheni kävi hakemassa vesikasveja, jotka pitävät veden suht puhtaana ja joiden alla Jacinta ja poikaset voivat piilotella. Nuijapäät ovat kuin paksuja kaloja. Ne uiskentelvat lammessa ja syövät levää, eivätkä piilottele lainkaan. Jacintaa taas emme ole nähneet parin kuukauden aikana kuin pari kertaa. Uskoisin sen painavan noin 300 grammaa, joten ihan pienestä tirriäisestä ei ole kyse. Luulen sen piilottelevan pohjan kivikasan alla. Toivottavasti se ei ole kuollut! Uskon kyllä viikko sitten nähneeni vilauksen siitä.

Jouluaattona havaitsin iloisen perhetapahtuman lammessa. Ensin olin näkeväni kasvien joukossa Jacintan silmät, mutta kun aloin varovasti liikuttaa lehtiä, huomasin, että sen pää oli liian pieni Jacintaksi. Raotin vielä lisää hitaasti lehtiä ja näin neljä hienoa raajaa ja sitten pitkän hännän! Yksi nuijapäistä siis on saanut raajat! Meillä on siis nyt kaksi sammakkoa lammessa (mikäli Jacinta on elossa). Poikasesta tuli Jeppe, vaikken kyllä tiedä, onko se tyttö vai poika.

Jacinta ja Jeppe ovat lihansyöjiä. Niiden pitää pyydystää kärpäsiä, toukkia, etanoita ja matoja, jotka menevät lammen kasvien päälle. Jos löydän ötököitä, yritän heittää niitä elävänä lampeen.

Luulin, että on hauskaa omistaa sammakkolampi, muttei se kovin mielenkiintoista sitten olekaan. Ensinnäkin konnat vain piilottelevat kasvien alla, enkä voikaan ihailla niiden hyppimistä suihkulähteen ympäristössä, kuten oli kuvitellut. Konnat eivät nimittäin tule vedestä lainkaan pois. Lisäksi tavallinen pikkuinen nelisilmäsammakkomme on kauhuissaan kadonnut jonnekin, se nimittäin ei asu vedessä, vaan maalla, mutta pysyy varmaan kaukana lihansyöjä-Jacintasta. Luulin myös, että konnat kurnuttavat, mutta kuulemma vain koiraat kurnuttavat ja nekin vain kiima-aikaan. Lisäksi vesi on nyt koko ajan likaista, eikä suihkulähdettä voi pitää päällä kuin vain välillä, sillä sammakot pitävät rauhallisesta vedestä.

Täytyykin tässä harkita, jos perustamme sammakkolammen erikseen jonnekin ja muutamme suihkulähteen taas puhtaaksi ja suihkulliseksi lähteeksi!

Joka tapauksessa jansmakkoja on kivaa etsiä kasvien seasta :)