Kummaa...

...Peikkokukkulalla pujahtelee päitä puskista....

...portailla on kasa pieniä sukkia...

... ja rasioissa tulevia mekkoja keijuille...

Tahti kiihtyy. Näyttelyn avaamiseen on aikaa kaksi ja puoli viikkoa. Hyörin täällä aamuaikaisesta yömyöhään ja nyt vihdoin alkaa jotain valmistakin tulla. Tähän asti on ollut vain kasoittain keskeneräisiä töitä. Eikö tullut keijuille ihanan värisiä kankaita?

Houhouhoo!

Enpä saanut eilen paljon vastakaikua liittyen kertakäyttölautaspukkiini :( Kiitos kuitenkin Päiville ideoistasi! Jos et vielä käynyt lukemassa eilistä postaustani, niin käy toki. Olisi hauskaa saada ideoita tai mielipiteitä tuollaiseen "halpaan pikapukkiin". Nyt näytän teille astetta kunnianhimoisemman pukin. Tällaisia ei tehdä halvalla myytäviksi montaa päivässä. Tästä tulee joulunäyttelyni yksi päähenkilöistä.

Joku tarkkasilmäinen pidempiaikainen lukijani voikin tunnistaa pukkini. Tein sen jo viime vuonna, mutta tänä vuonna parantelin sitä, neulasin uuden ihonvärin pintaan, sillä vanha oli aivan haalistunut. Myös parta oli kärsinyt kosteassa säilytystilassa, joten irroitin sen. Uuden parran jouduin tekemään tekoturkiksesta, sillä hienoa, puhdasta ja kiharaista lampaanvillaa ei täällä ole saatavana. Viime vuonna pukilla oli kiva lampaanvillaparta, muttei sekään ihan puhdas ollut. Pukilla on kuvassa päässä minun huppuni, sillä hiippalakkia en vielä ole tehnyt. Tänä vuonna pukille tulee värjäämättömästä säkkikankaasta lakki ja takki. Näyttelyn ideana on se, että kaikki tulee olemaan valkoisen eri sävyjä, säkkikankaan väriä sekä hopeaa " White Christmas". Minulla on jo päässäni melko hyvin se, miltä näyttely tulee näyttämään. Toivottavasti onnistun tänäkin vuonna, sillä näyttelystä tehdään televisiopätkä.


Viime vuonna näyttely meni yli odotusten. Ihmiset olivat haltioissaan. Silloin ideana oli perinteinen suomalainen joulu. Väreinä siis punainen ja vihreä. Viime vuoden näyttelystä tulette näkemään kuvia Peikkokukkulan Joulukalenterissa. Eihän näyttely suomalaiselle mitenkään erityinen ollut, mutta chileläisille se näyttäytyi satumaailmana, jollaiseen he eivät ole tottuneet. Täällä kaikki on hyvin epäaitoa, rihkamaista, pohjoisamerikkalaista, viimeistelemätöntä jne.



Mieheni pitää tehdä puinen luuranko pukille. Tahdon, että tänä vuonna pukki seisoo. Viime vuonna se istui lukemassa lasten kirjeitä. Muori tulee seisomaan vanhan oven vieressä ja näyttely tulee esittämään pihaa. Ostan valkoista vanulevyä parikymmentä metriä, jotta saan hanget luotua tänne keskelle kesää.


Näyttelyn avajaiset ovat 6.12. joten siihen asti pukki voi viettää lomaa aurinkolaseissa ja chupallassaan ;D

Joulupukki kertakäyttölautasesta ja vähän muustakin

Mieheni ehdotti minua suunnittelemaan ripustettavan joulupukin naaman, joka ei olisi kovin pieni. Lisävaatimuksena itse asetin sen, että materiaalien olisi oltava edullisia. Koriste pitäisi olla helppo ja nopea tehdä, jotta niitä voisi ajatella jopa laittaa myyntiin joulunäyttelyyn huokeaan hintaan.

Tein pohjan muovisesta kertakäyttölautasesta. Naamaan laitoin trikookangasta ja lautasen takaosan peitin säkkikankaalla. Silmät valkoisesta villakankaasta ja mustista metallinapeista. Hiippalakin tein säkkikankaasta, johon painoin valkoisella kangasvärillä tähden. Kun se oli kuiva, laitoin hopeaa kimalletta, joka myös on tarkoitettu kankaalle. Lakin reunaan ja tupsuksi liimasin tekoturkista. Parta on lampaanvillaa. Koristeen pituus on lakin hiipasta parran loppuun 85 cm.

Tehtyäni pukin yhdeltä yöllä, jolloin minulle iski kauhea idearyntäys, ajattelin, ettei tämä nyt kovin häävi ole. Eikä se olekaan, aikamoinen askartelupaskartelu suoraan sanottuna. Kuitenkin siinä on jotain ideaa. Olen nyt katsellut sitä tuossa olohuoneen seinällä ja olen sitä mieltä, että siinä on potentiaalia. Toki neulahuovuttamalla saisin tehtyä hienot silmät luomineen, aidon nenän jne. mutta hinta olisi aivan toista luokkaa kuin se olisi nyt, jos noita tekisin. Täällä Chilessä, jossa ihmisillä ei kerta kaikkiaan ole varaa ostaa kalliita turhanpäiväisyyksiä, on pakko keksiä jotain helppoa ja nopeaa, mutta kuitenkin tahtoisin pitää oman linjani, eli käyttää paljon luonnonmateriaaleja, luonnonläheisiä värejä ja välttää muoviviritelmiä. Onko sinulla ideoita tuon pukin parantamiseen, mutta kuitenkin helpoilla ja nopeilla tekniikoilla? Mikä näyttäisi silmään mukavalta? Mikä saisi pukkiin pohjoismaista ilmettä erottamaan sen kiinalaisista rihkamapukeista?

Mieheni mielestä pukki on muuten kiva, mutta tähdestä hän ei tykkää yhtään. Minusta taas tähti tuo siihen jotain sellaista, mikä erottaa sen "tavallisista" pukeista, joita saa halpakaupoista. Mitä mieltä sinä olet?

Lähteellä

Sua lähde kaunis, katselen
likellä vettäsi,
kun pilven varjot vaeltavat
kuvastimessasi.

Kas, tuoll' on pilvi loistava,
ihana, kaunoinen.
Jo lähti pois pakenemaan -
hyvästi varjoinen.

Mä näitä nähden aattelen
mun omaa sieluain.
Niin moni pilvi kultainen
noin senkin jätti vain.

(J.L. Runeberg/ suom. Lönnrot)

---

Näiden romanttisten tunnelmien jälkeen ihan arkiseen todellisuuteen. Emme ole saaneet vieläkään suodatinta tehtyä, sillä sinne laitettavat "sormukset" ovat yhä matkalla Santiagosta. Liikkeeseen lähetettiin väärää tavaraa. Pumppu meillä nyt jo on. Lammen pohjan kivet ovat yhäkin tulematta. Ne ovat jo kuukauden verran myöhässä. Eli muovi näkyy yhä, eikä yhtäkään kalaa uiskentele lammikossamme. Varasin jo muutamia valkoisia karppeja, etteivät ne ehdi mennä kenellekään muulle.

Enkeliäänestyksen voittaja

Enkeliäänestyksen voittaja ratkeaa!
---
Muutamassa päivässä enkeliäänestykseen osallistuneita tuli 62! Kerroin tämän miehelleni, enkä nyt tiedä, pitäisikö minun loukkaantua itseni vai teidän puolestanne. Hän nimittäin sanoi:” Kyllä suomalaisilla näyttää olevan tosi tylsää talvella.” Siis häh, tarkoittiko tuo, että minun juttuni ovat niin pöyristyttävän huonoja, että on ihme, että joku viitsii vaivautua kommentoimaan niitä ja osallistumaan äänestykseen? Vai pitäisikö loukkaantua teidän puolestanne, koska hän olettaa teillä olevan tylsää ja suomalaisen talven olevan kamala :/ Hmmm.... No, ne miehet... ;D

---
Onnettarena toimi tällä kerralla aputyttöni. Pyysin häntä sanomaan minkä tahansa luvun 1-62 välillä. Hän sanoi ”18”. Laskin, kuka oli jättänyt 18. kommentin. Sen oli jättänyt Liisa: ”Itse tykkäisin piirretyistä kasvoista kullankeltaisilla hiuksilla!!! On herkän ja suloisen enkelin näköinen.” Liisalle lähtee siis sellainen enkeli, josta hän pitää. Lähetä Liisa minulle sähköpostia, jotta saan kotiosoitteesi. (mia.emilia@gmail.com)

Sitten analysoin vähän teidän ideoitanne. Ylivoimaisesti suosituimmat kasvot olivat piirretyt. Helmisilmäkasvot taisivat saada vain pari ääntä. Sehän sopii minulle paremmin kuin hyvin, sillä piirtämällä työkin on nopeampaa kuin ompelemalla helmet, nenä ja suu.

---
Kaikenvärisistä hiuksista pidettiin, mutta vähiten kai niistä valkoisista. Itse en pidä valkoisista, sillä kokonaisuus jää värien puolesta liian valjuksi. Teen niitä ehkä vain pari. Oma suosikkini ovat beiget hiukset.

---
Myös sädekehästä pidettiin, vaikka itse mietin, että tuo materiaali näyttää vähän lasten askartelulta, kuten joku teistä koulun joulujuhliin viittasikin ;) Juuri tuota itsekin pohdin. Yksi teistä ehdotti pään yläpuolella olevaa sädekehää ja siihen sitten päädyinkin. Väänsin messinkilangasta sädekehän ja kiinnitän sen päähän. Ehdotettiin myös sädekehiä helmistä, mutta siinä tulee vastaan taas työmäärä ja aika. En voi laittaa tuotteille riittävän korkeita hintoja Chilessä, joten työmäärä ei saa olla liian suuri. Jo nyt enkeleissä on niin paljon näpertämistä, että yhden enkelin tekemiseen menee sama aika kuin yhteen chihuahuan sadetakkiin. Kuitenkin chihujen takeissa hinta on noin kaksinkertainen enkeliin nähden. Eli enkelibisnes on hyvin kannattamatonta toimintaa :/ Niitä on kuitenkin hauskaa tehdä. Joku teistä ehdotti Peikkokukkulan enkeliin luonnonmateriaalista tehtyä sädekehää ja se idea jää taatusti korvan taakse. Kun vain löydän sopivan luonnonmateriaalin, niin varmaan idea tulee tulevaisuudessa käyttöön.

---
Ehdotettiin myös, että enkelit voisivat olla ilman sädekehää ja näyttää enemmän talvikeijuilta. Tahdon kuitenkin näiden enkeleiden näyttävän selkeästi enkeleiltä, sillä pajassani on jo tekeillä keijuja saman muotin mukaan. Mekko on valkoinen, mutta siinä on pieniä kukkia. Siivistäkin tulee värikkäämmät.

---
Eniten pidin villasukkaideasta. Sukkia tai töppösiä olin itsekin miettinyt, mutta kun sen kuuli muilta, se vahvisti päätöstä. Mietin, pitäisikö minun ommella vai maalata sukat. Raidalliset villikset olisivatkin tosi söpöt, mutta en löytänyt mistään riittävän pieniraitaista ja villasukkamaista kangasta. Kokeilin monia kankaita, monia värejä ja kuviollisiakin, mutta päädyin noihin viime postauksen vaaleansinisiin töppösiin. Kokeilen vielä pieniä helmiä niihin, miltä ne näyttäisivät. Joku ehdotti huovutettuja sukkia. Yyyh, chileläinen lampaanvilla huovuttuu todella surkeasti verrattuna suomenlampaan rasvaiseen villaan. Saisin hinkata niitä sukkia koko päivän, jotta saisin tehtyä yhdelle enkelille, joten se on ehdottomasti laskuista pois. Jos tekisin vain yhden enkelin itselleni, mikään aikaa vievä tekniikka ei olisi pois laskuista. Mutta kun sitä taloudellisuuttakin on ajateltava.

---
Kiva idea oli myös se, että piirtäisin kasvoille erilaisia ilmeitä. Sen teinkin! Joku ehdotti myös nyrpeitä enkeleitä. Niitä ei Chilessä ymmärrettäisi, joten tein vain muutaman niillä rajoilla olevan. Jos myisin näitä Suomeen, ehkä nyrpeätkin menisivät kaupaksi.

---
Helman pituutta myös pohdittiin. Ehdotettiin pidempiä helmoja. Näillä enkeleillä, jotka olen nyt tehnyt, helmojen pituus vähän vaihtelee. Minusta ne näyttävät hauskoilta, pikkutyttömäisemmiltä, kun helmat eivät ole varpaisiin asti. Saattaapi olla, että kuitenkin joskus kokeilen niitä pidempiäkin helmoja.

---
Kysyttiin myös, tuleeko näitä myyntiin Suomeen. Ehkä laitan muutaman myyntiin tuonne Peikkokukkulan pajaan, jos vain ehdin. Päämäääränä kuitenkin näillä enkeleillä on liihotella Concepcionin keskustaan tekemääni ”White Christmas” –joulu(myynti)näyttelyyn.

---
Kiitokset kaikille ideoistanne ja osallistumisesta! Tämä on todella mukavaa näin, sillä minulla ei täällä Chilessä ole kovin montaa ihmistä, joiden mielipiteitä voisin kysellä ja saada RAIKASTA näkemystä asioihin.

Enkelin sukat

Suuret kiitokset kaikille tähän mennessä mielipiteensä ja ideansa antaneille sekä arvontaan osallistuneille! Vielä on aikaa osallistua huomiseen iltapäivään asti!

---

Jotkut teistä antoivat idean, että enkeleillä voisi olla tossut tai sukat. Olin itsekin sitä ajatellut. Nyt olen kokeillut sukkia erilaisista kankaista (hammastikuilla en rupea neulomaan...) Tykkään eniten noista vaaleansinisistä sukista. Ne ovat niin paksut, että ovat jo tossumaiset. Mitä mieltä te olette noista vaaleansinisistä sukista? Ovatko liian paksut? Minusta tuollainen pituus on kiva, että sukan reuna näkyy hameenhelman alta. Ajattelin, että voisin tehdä vain yhdenvärisiä sukkia, jotta yhtenäisyys säilyy.

Ja sitten tämän postauksen kysymykseen:

Kummat sukat ovat paremmat, ylemmät vai alemmat? Neuleen suunta menee siis kummassakin eri suuntaan.
---

Peikkokukkulalla ovat kaikki ruusut auenneet. On huumaava tuoksu ja todella kaunista, kun on vaaleanpunaisia, valkoisia ja punaisia ruusuja. Eriväriset sisiliskot vipeltävät kaikkialla, mihin katse osuu. On ruskeita, neonturkoosi-neonkeltaisia, ruskea-keltaisia, mustia ja harmaita. Pidän sisiliskoista! Kyllä tuossa vessan portailla yksi kiiltävä käärmeskin eilen luikerteli...mutta Chilessä ei ole myrkyllisiä käärmeitä, joten ei tarvitse pelätä!

---

Linnut visertelevät joka puolella. Niillä on poikasia. Meillä on räystäässä kaksikin linnunpesää. Emo kuskaa niille ruokaa aamusta iltaan. Maalasin keijuja niiden pesän alla ja säälin emoa. Poikaiset nimittäin huutavat siellä kurkku suorana ;) Vessan räystään alla on myös pesä. Sielläkin käy melkoinen kuhina.
---
Kyllä on nyt mukavaa, kun voi ottaa korianteria ja salaattia omasta maasta! Tomaatteja ja kesäkurpitsojakin saamme tänä kesänä. Vadelmat ovat kypsiä noin kuukauden päästä...Mutta nyt lopetan höpöttämisen, ja menen salaatin tekoon ja sitten hyppään taas enkeleiden ja tonttujen maailmaan.
---
Ihanaa sunnuntaita teillekin!

Enkeliäänestys!

ENKELEITÄ - ONHAN MEITÄ!

---

Peikkokukkulalla harrastetaan nyt tuotesuunnittelua. Joulunäyttely on lähestymässä hirvittävää vauhtia ja stressiä pukkaa päälle. Olen ommellut pitkin vuotta tällaisia pieniä enkeleitä ja nyt pitäisi alkaa piirtää/ommella/maalata kasvoja sekä laittaa hiuksia. Tarvitsenkin nyt apuanne.

1) Monista erilaisista kasvovaihtoehdoista valitsimme mieheni kanssa nämä kaksi. Mikä vaihtoehdoista on paras (a-c):

A) Helmisilmäkasvot


B) Piirretyt kasvot?



C) Vai kannattaisiko tehdä molempia?

---



2) Minkä väriset hiukset enkelille sopii parhaiten?



a) ruskeat

b) beiget

c)keltaiset

d)valkoiset

(järjestyksessä kuvassa vasemmalta oikealle)



e) Vai kannattaisiko tehdä usean värisillä hiuksilla?



---



3. Näyttääkö hopeinen "sädekehä" hiusten päällä halvalta? Pitäisikö se korvata jollain muulla materiaalilla, tarvitaanko hiusten päällä yleensäkään mitään, esim. rusettia? Mikä materiaali?

---

(4. Muita ideoita juuri näihin enkeleihin)

---

Kysymyksiin 1-3 vastanneet osallistuvat enkelin arvontaan! "En osaa sanoa" ja "ihan hyvä" -vastaukset eivät osallistu tällä kertaa, sillä tarvitsen oikeita mielipiteitä. Jos olet anonyymi, muista laittaa nimimerkkisi. Arvotaan voi osallistua vain tämän viikonlopun ja maanantaiaamun. Suoritan arvonnan maanantaina 15.11.2010 Suomen aikaan alkuillasta.
---
Onnea arvontaan teille ja paljon hyviä ideoita minulle :D

Keijutehdas

Tänään on Peikkokukkulalla keijuiltu (ei siis keljuiltu). Nyt olen vihdoin viimein saanut jäsenet ommeltua kiinni ja naamatikit tikattua, jotta kasvot saavat ilmeensä.

Alkoi vartalonmaalaus itse sekoittamallani ihonvärillä.

Ihanaa viikonloppua teille!

Mestaritontun ja Sammaleisen jalanjäljillä

Onko tämä kirja teille tuttu?

Ostin sen Suomilomaltani kesällä ollessani ystäväni luona Fiskarsin ympäristössä. Katsokaapa Sammaleisen mökkiä alakuvassa.

Samaisen ystävän kanssa "eksyimme" metsätiellä ja löysimme hylätyn mökin. Ilta oli jo pimenemässä.

Eikö tässä mökissä hyvinkin voisi Sammaleinen, Pataposki ja Luuta-Lempi pitää rupattelutuokioita patansa ääressä?





"Itkevä immyt kivessä on
velhojen vankina onneton.
Kyyneleet helminä hiekkaan putoo,
haltijan hääviittaa immyt kutoo.
Velhot majassa kyyröttää,
miettivät, pohtivat harmaapäät
milloin jo joutuvat impyen häät..."



"Tuuva-taata, tuuva-too,
peikot hirnuu: hoh, hoh, hoo.
Luutaratsuni nopsa lennä,
kiire Kyöpeliin meill´ on mennä!"

(Aili Somersalo)