Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

lauantai 26. marraskuuta 2011

Onnea on omistaa kutsuva sisäänkäynti




Peikkokukkulalla vietämme loppukevättä. Kolmen viikon päästä alkaa kesä.

Vihdoinkin keksimme käyttöä lehmäntaljalle. Mihinkään huoneeseen se ei sopinut matoksi, joten kokeilin sitä tuohon rottinkisohvalle. Siinä se on ihan mukava. Nyt vaan nuo virkkaamani tyynyt eivät enää sovi tyyliin, höh.
Kuistin alla istuskelen silloin, kun olen netissä. Ulkona on silloin tällöin hieman parempi yhteys. Samalla kuulen lintujen sirkutuksen ja sirkkojen sirityksen. Tuolla kukkien takana näkyvän valkoisen pöydän ääressä minä nytkin kirjoitan tätä tekstiä.

Kuistilla myös grillaamme pari kertaa viikossa. Lounaan syömme gazebon alla mäntyjen katveessa. Gazebo on yhäkin rikki, mutta kun se nojaa yhteen paksuun mäntyyn, sitä voi käyttää. Kun laitoni verhot siihen takaisin, ei enää edes huomaa, että se on vähän kenossa.



Jos tämä viimeisen kuvan sisäänkäynti olisi jossakin muussa blogissa tai lehdessä, olisin kuolla kateudesta ;) Kehtaako/saako näin edes sanoa? Olen tyytyväinen kotiini. Täytyykö sen olla salaisuus? "Kel onni on, se onnen kätkeköön"...miksi ihmeessä?

15 kommenttia:

  1. Olet oikeassa: Tämä on aivan paratiisillista!

    VastaaPoista
  2. Ihanaa, kukkia ja lintuja! Täällä on tänään tehty ensimmäiset hiihtolenkit nurmikolla :D.

    VastaaPoista
  3. Niin kaunista. Ihan aiheesta saat olla ylpeä. Minä puolestani tyhjensin ikkunnoilla olleet kukkalaatikot ja sanoin hyvästit syksylle.

    VastaaPoista
  4. Olet oikeutetusti ylpeä; kaunista on! Huiman upea ja viihtyisä sisäänkäynti! Onnittelut! Tervieisin Ria

    VastaaPoista
  5. Sanomattoman kaunista! Miksi vähätellä jotakin näin upeaa omaa luomustaan.
    Nautinnollisia hetkiä molemmissa katoksissa!

    VastaaPoista
  6. Tiedätkös, minusta tuntuu ihanalta että sinulla on noin kaunista siellä! Herkkää ja viehättävää, voin
    kuulla sirkkojen sirityksen ja melkein tuntea kukkien tuoksun.

    Ei onnea tarvitse kätkeä, jaettunahan se vaan tuplaantuu!

    VastaaPoista
  7. Ole ylpeä vaan noin hienosta sisäänkäynnistä! Ihana katsella noin kutsuvaa kuvaa.

    Maria-mamma

    VastaaPoista
  8. Todella kaunis ja kutsuva sisäänkäynti sinulla on täysi oikeus olla siitä ylpeä!

    Tällä on pimeää ja märkää koko ajan. Tosin juuri tällä hetkellä paistaa aurinko, mutta istun tietenkin töissä sisällä. Luntakaan ei täällä etelässä ole vielä.

    En muista oletko joskus kirjottanut joulukalentereista. Tuli mieleen että onko siellä tapana joulukalentereita aukoa? Jos on niin minkälaisia kuvituksia niissä on? Täällähän ovat aika lumisia... Tai onko sulla joulukalenteria itsellä tai koirilla?

    VastaaPoista
  9. Ihana sisäänkäynti, oikea pala paratiisia!
    Terkkuja teille kevääseen täältä jäätävästä sateesta!

    VastaaPoista
  10. Täältä tulee Sirkka sirittämään ja sirittää kauneinta siritystään kauneuden kukkulalle!
    Huikean kaunista Peikkokukkulan sisäänkäynti kuin kaikki muukin ympäristö kaikkinensa!

    Iloa Onnea ja Rakkautta<3

    VastaaPoista
  11. Ihanan näköistä Teillä.

    VastaaPoista
  12. Tosiaan, sinulla on kaunis ja ihana koti ja upea sisäänkäynti. Ja kesä vielä kaiken lisäksi just tulossa. Meillä talvi kolkuttelee. Kotia kannattaa rakastaa! Me asumme kerrostaloasunnossa Espoon Viherlaaksossa. Tämä betonikerrostalo on rakennettu 1960-luvun lopussa. Kuulostaa hyvin arkiselta. Silti kotimme on minusta maailman viihtyisin ja rentouttavin paikka, yksi suurimpia onnen aiheita minulle.

    VastaaPoista
  13. Todella kaunis piha ja sisääntulo! Ihan aiheesta saat olla ylpeä!
    Ihan tähän saakka olemme tehneet pihatöitä, portaiden rakentamista lähinnä ja joka aamu ollaan ajateltu, että onkohan lumi jo maassa... Ihmeen pitkään oltu ilman lunta, ihan pieni lumiharso on nyt maassa.
    Oikein mukavaa Suomen Itsenäisyyspäivää, teillä ei ehkä ole siellä mitään kekkereitä suurlähetystössä, niinkuin jossain on tapana?

    VastaaPoista
  14. Aivan hurmaava sisäänkäynti mielestäni. Kiva, että kuvan välityksellä meillekin sen välitit :) Chileen en taida nimittäin lähiaikoina matkustaa.

    VastaaPoista
  15. Aivan samaa usein mietin. Mutta niinpä miehelleni toteankin: "Olen jotenkin enemmän puertoricolainen sielultani;)" Tarkoittanee minun kohdallani sitä, että tykkään puhua kaikkien kanssa ja joka paikassa:) Kun suomalainen hyytävä hiljaisuus koittaa (esim. vanhempai-illoissa tmv.) tekee mieleni vaan katkaista se. Ja muutenkin hehkuttelen asioita (kuten voisin ihailla kotiani, kuten sinä). Tuo sanota ei ole tavoittanut minun ymmärrystä koskaan...mistähän se oikein juontaa? Iloa sinne näyttelyyn, kaikki näyttää upealta:)

    VastaaPoista