Muutama vuosi sitten luin yhtä blogia. Kirjoittaja kertoi, että hän kokee etuoikeudeksi sen, että saa hoitaa ja kasvattaa lapsia ja olla mukana näiden elämän alkutaipaleella. Minä ihmettelin, enkä voinut tajuta. Mitä ihmeellistä lapsissa sitten on? Sekoittavat parisuhteen ja rauhallisen elämän. Ovat sottaisia ja metelöivät. Blogin kirjoittaja sai omien lapsiensa lisäksi adoptiolapsen. Että joku jaksaa vielä omiensa lisäksi ottaa muiden lapsia. Entä sitten sijaisperheet? Miten joku voi nauttia niin paljon lapsista, että ottaa ylimääräistä työtä ja huolta osakseen?
Nyt minä sen tajuan. On ETUOIKEUS saada rakastaa, hoivata ja kasvattaa lasta. Ei ole mitään niin täydellistä kuin lapsi. Hänessä on kaikki uuttaa ja hyvää. Hänen ihonsa on virheetön, hänen kantapäänsä pehmoiset. Hän katsoo sinua silmät täynnä rakkautta ja luottamusta. Hänellä ei ole vielä pahoja ajatuksia, hän ei arvostele. Sinä olet hänelle täydellinen ja kelpaat sellaisena kuin olet. Saatko tuntea sellaista kenenkään muun kuin pienen lapsen kanssa?
Rakastan koiriani ja kuvittelin, että sellaista rakkautta, eikä sen rakkauden määrää pysty ylittämään. Vähänpä tiesin. Rakkaus koiriin ja omaan lapseen kulkee aivan eri sfääreissä. Olen hirvittävän onnellinen, että saan etuoikeuden kulkea poikani kanssa hänen elämänsä alkutaipaleen. Toivottavasti hän hyväksyy minut opastamaan ja kulkemaan rinnallaan sittenkin, kun on hankala ikä.
Tällaisia asioita minä olen miettinyt nyt, kun poikani on täyttänyt kaksi vuotta. Kaunis ikä! Pieni pää oivaltaa jo vaikka mitä ja selitystä tulee asiasta kuin asiasta suomeksi ja espanjaksi.
Onnea Dominicille! Lapsen kanssa kasvaminen on todellakin vasta opettanut kuinka etuoikeutettua on kun saa olla lapsen kanssa, ei sen hienompaa olekaan!
VastaaPoistaJoo, ei sitä tajua, jos ei ole omaa lasta. Tai ehkä joku muu tajuaa, mutta itse en kyllä. Ehkä se johtui siitä, etten tahtonut lasta.
PoistaNiin totta! <3
VastaaPoista--♥--
VastaaPoistaNiinpä, lapsien kautta kokeen paljon sellaista mikä muuten jäisi kokematta.
VastaaPoistaJa kyllä niitä ns vieraitakin lapsia rakastaa.
Olemme toimineet 9 vuotta tukiperheenä. Omien neljän lisäksi viikonloppuisin saamme kaksi lisää.
Onnea pienelle pojalle!
-Wille-
Hienoa, että on teidänlaisia ihmisiä!
PoistaTotta, kuinka voi olla onnellinen lapsistaan ja lapsenlapsistaan! Tepa Seinäjoelta
VastaaPoistaNiin totta, se aika vaan livahtaa niin nopeasti, ettei edes huomaa kun yhtäkkiä lapsi on nuori aikuinen, ottamassa vastuuta ja kokeilemassa omia siipiään... pakko tunnustaa, äitiä vähän ahistaa.
VastaaPoistaKatja
Varmaan ahistaa, en tiedä, miten itse joskus tulen selviämään tuosta!
PoistaKaunis syntymäpäiväkirjoitus. Siunausta teidän elämäänne.
VastaaPoistaKaunis kirjoitus pikku Domskulle:) Nauti täysin tuosta ajasta,sillä se on niin ohi ennenkuin huomaakaan.
VastaaPoistaEn tahdo sen menevän ohi nopeasti. Vauva-aikakin olisi saanut olla kolme kertaa pidempi! Olen nauttinut joka hetkestä, väsyneenäkin.
PoistaKunpa jokainen äiti ajattelisi kuten sinä. Arvostaisi, rakastaisi, ihailisi lastaan.
VastaaPoistaOlen niin samaa mieltä kanssasi! Äitiys on etuoikeus ja lapsi on lahja.
Käsittämätöntä, jos joku vanhempi ei tunne noita tunteita lastaan kohtaan. Kaksivuotias on niin ihana pakkaus, ettei häntä voi olla pitämättä maailman ihanimpana! Olen nyt katsonut myös muita sen ikäisiä ja todennut, että ovat varmasti kaikki vanhempiensa maailman napoja!
PoistaJuuri niin! Miten ihanaa on ollut kasvaa lastensa rinnalla ja miten ihanaa oli, kun vielä 13 v. halusi joskus nukahtaa iskän paikalle äidin viereen kun isä oli reissussa. Ja miten ihanaa oli, kun hän sanoi, että 'ei koskaan' rakasta ketään yhtä paljon kuin äitiä ;)
VastaaPoistaNyt juuri suuntasi autonnokan tyttökaverin luokse ja taitaa jo olla eri mieltä! Näinhän sen pitääkin mennä ja silti äidin sydäntä ahdistaa, kun auton perävalot katoavat pimeään iltaan..
Nauti lapsestasi ja omasta perheestä! <3
Byääh, en kestä ajatella niin kauas, enkä varsinkaan sitä, että joku toinen on joskus minua tärkeämpi pojalle...
PoistaKauniita sanoja.
VastaaPoistaMeillä on Dominicia pari kuukautta vanhempi Nooa-poika ja onkin hauskaa lukea teidän ja Dominicin kuulumisia sieltä, maailman ääreltä. :)
Tein kesällä päätöksen jatkaa hoitovapaata loppuun asti eli kunnes lapsi on kolme vuotias. Ihanaa aikaa kotona, myös esikoisen kannalta, joka aloitti seiska luokan, ihan uusi maailma sekin. Hetken ne lapset on pieniä, töitä ehdin kyllä tehdä vielä.
Kiinnostaisi kuulla minkälainen päivähoitojärjestelmä siellä on? Onko päiväkodit yleisiä?
Domskustakin piti tulla Noa tai Noah, mutta muutin sitten mieltäni.
PoistaTäällä on yksityisiä päiväkoteja, jotka voivat maksaa 300 euroa kuussa (eli paljon enemmän kuin moni tienaa kuussa) ja julkisia päiväkoteja, jotka ovat muuten ilmaisia, mutta tarvikkeet, uniformut yms pitää ostaa. Päiväkodit ovat yleisiä. Monilla yksityiskouluilla on omat päiväkodit. Monissa perheissä on myös nana, joka hoitaa lapset.
Olis kiva mennä töiden jälkeen hakemaan huutava 2-vuotias tarhasta :-O Mutta näköjään ihmiset selviää siitäkin.
VastaaPoistaEivät ne kaikki huuda. Ne voivat myös hymyillä ja nauraa ja rutistaa sinua sydämensä kyllyydestä! Ajattelet yhtä inhorealistisesti kuin minä aikoinani ;)
Poista