Lenkkilaulu

Kaikki partion ja rippikoulun käyneet varmaan tunnistavat tämän, joten laulakaa mukana! Melodia on siis "Tie on pitkä ja pölyinen".

Tie on pitkä ja pölyinen,

juoksen pömppistä kantaen

ja koiriakin kohtaan matkallain.

Joku jäädä voi nuuhkimaan,

toinen kiirehtii askeltaan

mä määränpäähän jolkottelen vaan.

Aivan turhaanko mä juoksen eteenpäin, eteenpäin,

turhaanko mä juoksen eteenpäin?

Aivan turhaanko mä juoksen eteenpäin, eteenpäin,

turhaanko mä juoksen eteenpäin?

 aamulenkkimaisemiani

 Minä jolkottelen aamuisin täällä Peikkokukkulalla, en siksi, että minusta tulisi hyvä juoksija, vaan siksi, että pömpöttävä mahani saisi kyytiä. En jaksa tehdä vatsalihasliikkeitä, eikä niistä kuulemma ole edes hyötyä vatsan pömpötykseen. Pitäisi vahvistaa pitkiä lihaksia, jotka pääsivät raskausaikana löystymään. Minullahan ei ole paljonkaan rasvaa vatsassa (pientä makkaraa lukuun ottamatta), eikä koko bodyssä muutenkaan, kun olen tällainen alle 50-kiloinen kuiva rusina/ kevyt keijukainen (valitse itse, kumpaa käytät!) Mutta miten voi ihminen olla tällainen boa? Kuin olisin nielaissut rantapallon! En voi alkaa laihduttaa, etten muutu luurangoksi, mikä siis avuksi? Jos sinä tiedät täsmähoitoa pömppövatsan litistämiseen, niin kerro toki! Siis KERRO TOKI!!!

rikkaruohokukkasia

Tiedän, että sokeri pitäisi julistaa pannaan. Olenkin jättänyt jo reilut puoli vuotta sitten sokerin pois teestä. Laitan vain vähän hunajaa. Karkkia ja suklaata syön ihan liikaa. En syö juuri yhtään valkoista leipää ja pastaakin syön melko vähän. Vihanneksia syön paljon, hedelmiä liian vähän. Valmisruokia emme syö juuri koskaan. Kaupunkireissuilla joskus syömme ranskikset ja hampurilaiset tms. joten niitä tulee syötyä kaksi kertaa kuussa. Napostelen liikaa. Tässä siis hieman ruokailutottumuksistani.

Puya aamuvalaistuksessa, ja siellä näkyy taustalla lenkkipolkunikin.

Käyn 2,5-kilometrin lenkillä noin kolme kertaa viikossa aamuisin heti noustuani. Tiedän, matka on surkean lyhyt, mutta tässä vaiheessa en ehdi/jaksa käyttää enempää aikaa lenkkeilyyn. Ajattelin, että vähänkin on parempi kuin ei mitään. Olen lukenut noita juoksukouluohjeita ja niistä ymmärsin, että 20-25 minuutin juoksulenkit ovat ihan ok ainakin aluksi.

San Juan -kukkia, joista tehdään lääkettä masennukseen.

Nautin lenkeistä, sillä herään siinä samalla. Tänäkin aamuna kuuntelin eukalyptuksien ja mäntyjen huminaa ja lintujen laulua. Kävi ihana kylmä tuuli, vaikka aurinko porotti jo lämpimästi. Yhdeksän mustaa kotkaa kaarteli kirkkaan sinisellä taivaalla. Ehkä ne olivat korppikotkia, jotka odottivat lyyhistymistäni!

Tänä aamuna Luna ja Frodo juoksivat kanssani, oikaisten kuitenkin aina kun mahdollista ja huomaatteko silti, miten väsyneeltä Luna näyttää ;)