Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

tiistai 17. marraskuuta 2009

Tomaattilaatikosta kylpyhuoneeseen

Rosoista kauneutta

Rosoinen ruma tomaattilaatikko sai alistua hiomakoneen silittelyyn ja maalipensselin kutitteluun. Tämä on todellista kierrätystä ja köyhistelyä. Tomaattilaatikon sain ilmaiseksi vihanneskaupasta ja maalipurkinkin sain ilmaiseksi. Olin nimittäin mieheni siskon kanssa ostamassa hänelle kylpyhuoneen kalusteita. Kun kalusteita osti yli 30 000 pesolla, sai ilmaiseksi litran itse valitsemansa väristä maalia. Sisko ei tarvinnut, joten minä sain valita. Valitsin jonkun kalpean harmaan, joka näyttää lähes valkoiselta. Myyjä sekoitti koneella värin ja avasi purkin näyttääkseen sen minulle. "Tosi vaaleaa tämä on", sanoi myyjä. "Ihan kuin hän itsekin", sanoi mieheni sisko katsoen minuun.

Rosoinenhan tämä on, eikä mitään hienoa nikkarityötä. Nopeasti tehty laatikko, jonka laudat on sahattu vähän sinnepäin. Silti siitä sai ihan edustuskelpoisen, vai mitä?


Edullinen oli kangaskin! 100% vahvaa puuvillakangasta löytyi alennusmyynnistä vakiokangasliikkeestäni. Kangas maksoi vain noin 1,5 euroa metri.


Laatikko varsinaisessa käytössään vessassa. Ennen pyyheliinat olivat oven päällä korkealla hyllyllä, enkä ylettynyt ottamaan niitä sieltä enkä laittamaan sinne ilman pallia.


Tomaattilaatikot odottavat tuunailuintoani. Tarvitsen ainakin laatikot makuuparvelle kirjoja, lehtiä ja yöpaitoja varten.

Yoda (Torero del Llano Blanco) täytti kaksi vuotta!

Onnittelut omalle rakkaalle Joodulipoodulillemme!
Se täytti kaksi vuotta eilen 16.11.09.

Yoda juhli synttäreitään herkutellen pihviä, salamia ja juustoa.

Aterian jälkeen se teki pesän ihmisäidin villatakkiin ja otti makoisat torkut.

Paljon paljon vuosia Yodalle toivottaa koko hunnilauma!

-------------

P.S. Käy katsomassa Pajapuodin Tontun toukkia!

maanantai 16. marraskuuta 2009

Tontun toukat -rintaneulat Pajapuodissa


Vihdoin tontun toukat kuoriutuivat ja ne ovat nyt esillä Pajapuodissa. Käy siellä katsomassa punaisia ja harmaita toukkia, jotka voivat joulunaikaan asustella rintapielessäsi ja ilahduttaa ympärillä olevia ihmisiä pienen kilinän kera. Toukan adoptointi on erittäin edullista. Lentolippukin maksaa vain 2 euroa!

lauantai 14. marraskuuta 2009

Valkoista ja valoisaa joulunodotusta ilman lunta ja jouluvaloja

Peikkokukkulan mökin kuistille on joulun odotus hiipimässä valkoisten riikinkukkojen muodossa. Muissa blogeissa valitetaan valon vähäisyyttä ja pahoitellaan pimeitä kuvia. Minä taas joudun pahoittelemaan liian kirkkaita kuvia. Täällä valoa on liikaa.

Joka vuosi ostan muutaman uuden joulukoristeen. Nyt oli yhdessä tavaratalossa kuusi koristeltu valkoisin koristein ja nuo riikinkukot olivat hauskannäköiset. Laitoin ne kuistilla kiipeävään kasviin.
Tämä kultainen koriste on tämän vuoden hankinta. Kumma kyllä tavarataloissa olivat joulukoristeet jo nyt puoleen hintaan!

Vaalean pukin olen saanut mieheltäni vuosia sitten.

En oikein tiedä, viitsinkö hankkia jouluvaloja, kun sitä pimeää aikaa kuitenkin on niin vähän vuorokaudesta. Minä menen jo kymmenen aikoihin illalla nukkumaan ja hiukan ennen sitä tulee pimeää. En ehtisi niistä valoista kuitenkaan nauttia. Eikä täällä kannata pitää valoja palamassa koko yötä, sillä sähkö on todella kallista.




perjantai 13. marraskuuta 2009

Tontun koipia ja joulunäyttelyn suunnittelua

Peikkokukkulan pajassa on valmistumassa muiden nukkejen lisäksi myös tonttuja. Nämä tontut ajattelin ripustaa katosta roikkumaan joulunäyttelyyni.
Näyttelyn avajaiset ovat 15.12. joten minulla on onneksi vielä aikaa tehdä nukkeja ja valmistella kaikkea. Näyttelyn ideana on joulupukin paja. Meinaan neulahuovuttaa pään ihmisen kokoiselle joulupukille ja joulumuorille. Lisäksi teen muutaman hieman alle metrinmittaisen tontun valmistelemaan lahjoja lapsille.

Joulupukin paja ei tietenkään ole mitenkään erityinen idea Suomesta katsottuna, mutta täällä ei näe yhtään missään joulupukin pajoja, ainoastaan seimiasetelmia. Kävelykadulla kiiltävään mauttomaan punaiseen pukuun pukeutunut pukki hohottelee parin minihameisen, korkokenkäisen julkean tyttötontun kanssa. Se on karmeaa nähtävää, ihan kuin joulupukkia ja tonttuja pilkattaisiin, mutta eivät nämä ihmiset täällä sitä ymmärrä. Siksi minä tahdon tehdä perinteisen joulupukin pajan näyttelysaliin.

Meinaan laittaa lattialle raidallisia räsymattoja (toivottavasti löydän sellaisia pikkumattoja, jotka voin laittaa peräkkäin ikään kuin pitkäksi matoksi). Nurkkaan tulee aito joulupuu, kylläkin mänty, sillä joulukuusia täällä ei ole kuin muovisia. Laitan kaksi joulukynttelikköä, jotka olen tuonut Suomesta, sellaisiakaan täällä ei ole. Olkipukitkin täytyy asettaa näkyvälle paikalle. Takaseinälle ripustan puiset ikkunanraamit ja ikkunaan suomalaisen talvimaiseman. Jos jollakin on kiva luminen talvikuva, jota saisin käyttää, niin saa tarjota!

Joulumuorin laitan hellan viereen puuroa keittämään ja pukki saa istua pöydän ääressä lukemassa kirjeitä maailman lapsilta. Tontut käärivät lahjoja paketteihin. Lahjat ovat tietenkin itsetekemiäni nukkeja. Kattoon ripustan neulahuovutettuja sydämiä, tonttuja ja keijuja. Näyttelytilan seinille, joulupukin pajan ulkopuolelle tulee neulahuovutustaulujani näytteille.


En ole vielä päättänyt, miten koristelisin joulumännyn. Tavallisilla joulukoristeilla vai pelkästään neulahuovutetuilla sydämillä. Hmm, täytyy miettiä. Olen myös pohtinut joulupukin vaatteiden väriä ja materiaalia. Tahtoisin tehdä perinteisen suomalaisen pukin ruskeilla vaatteilla, mutta se voi olla liian rankka pala nieltäväksi latinoille, jotka eivät tiedä, mistä pukki oikeasti tulee. Ajattelin tehdä kompromissin ja voisin itse värjätä säkkikankaan punaiseksi ja ommella siitä takin. Parta tulee ihan vain karstatusta villasta, sillä en tahdo laittaa mitään kiiltävää. Enkä ole näiden neljän vuoden aikana löytänyt kaunista pitkää kiharaista lampaanvillaa karstaamattomana, vain likaista lyhyttä säkkyrää.

Näyttelyssä tulee soimaan suomalainen ja kansainvälinen joulumusiikki.

Jos sinulla on hyviä ideoita jouluaiheisen nukkenäyttelyn järjestämiseen latinomaassa keskellä kesähellettä, niin ideat ovat tervetulleita!

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Uusi varjoinen lukupaikka

Mikä onkaan ihanampaa kuin suomenkielisen kirjan tai lehden lukeminen? Se rentouttaa ihan ylivertaisella tavalla. Suosikkilukupaikkani on viileillä ilmoilla makuuparvi ja lämpimillä ilmoilla riippukeinu mäntyjen alla. Nyt kuitenkin tein uuden lukupaikan mökkimme viereen.

Eukalyptus- ja litrepuun varjossa on mukava lueskella, vaikka aurinko paahtaisi.

Tällä hetkellä luen Heli Laaksosen "Pursua" ja kolmatta kertaa EijaWagerin "Tupaantuliaiset Italiassa". Minulla on suppea suomenkielisten kirjojen varasto, joten luen ne vähät ainakin kerran vuodessa aina uudelleen ja uudelleen. Onneksi sentään kerran kuussa tulee suomalainen lehti! Luen myös englanniksi romaaneja, mutta espanjaksi en vieläkään jaksa.

Linnunpöntön tuunaus

Sain mieheni siskolta todella rumasti maalatun linnunpöntön. Hän ei ollut sitä itse maalannut, vaan eräs Señora, jonka kanssa hän on nyt riidoissa. Sen takia minä sain tuon törkeän kapistuksen ja sain luvan tehdä sille, mitä haluan. Ensin paiskasin sen varastoon, mutta sitten muistin mieheni tuoman valkoisen maalin. Ja eikun hommiin.

Ensin meinasin jättää sen kokonaan valkoiseksi, kuten useissa amerikkalaisissa puutarhalehdissä näkee. Mieheni kuitenkin kysyi vähän hölmistyneenä, että eikö siihen mitään muuta tule. Sekoitin sitten valkoisen maalin joukkoon vähän mustaa ja sinistä ja sain tuollaisen kauniin siniharmaan sävyn, jolla vetelin katon ja jalustan.

Valkoista maalia tarvittiin kuusi kerrosta, jotta riemunkirjava pohjaväritys jäi piiloon.

Tässä tämä alkuperäisessä kuosissa. Ainoastaan kattoon olen jo ehtinyt vetää pohjamaalin, eli se oli kirkkaanpunainen.

Chilessä tuli noin viisi vuotta sitten muotiin decoupage-tekniikka. Yhäkin se villitsee ihmiset liimailemaan servettejä pulloihin, linnunpönttöihin ja lehtitelineisiin. Kaiken huipuksi nämä liimailijat kuvittelevat olevansa suuren luokan taiteilijoita. Minä sain tuon linnunpöntön lisäksi kassillisen muita hurmaavia decoupage-töitä. Piilotin ne varastoon ja kun tuomiopäivä koittaa, ei tilpehööreille kunnian kukko laula! Mutta suti soi!

tiistai 3. marraskuuta 2009

Minä, minusta, minua ja minun puutarhani

Tämän kyselyn löysin Kulttuureja sekoitellen -blogista. Samalla esittelen näpsimiäni kuvia puutarhastani.





Nämä ovat sipulikukkia, kuten tulppaanit. Ne puskevat maasta joka kevät.


Paljonko vuosia täytät vuonna 2010?
36 kääks!

Voisitko seurustella jonkun kahdeksan vuotta vanhemman kanssa?
Olen naimisissa itseäni yli kahdeksan vuotta vanhemman miehen kanssa.

Oletko mustasukkainen?
Ennen olin enemmän mustasukkainen, nykyään enää vain hiukkasen.

Oletko hyvä peittämään oikeat tunteesi?
En. Naamastani näkee heti, miltä minusta tuntuu.

Mainitse yksi asia, jota odotat innolla?
Että saisin oikean talon, jossa olisi oikeita huoneita ja tilaa kaikelle.

Oletko ikinä kävellyt seinää päin?
Ainakin silloin kerran, kun pyörryin vanhempieni keittiössä.



Lyön vetoa ettet pysty juoksemaan ulos ja takaisin neljässä sekunnissa.
Pystyn:)



Ajattelet jotakuta, etkö niin?
Vanhempiani.



Mitä tekisit, jos viimeinen ihminen jota suutelit, vihaisi sinua?
Ensin romahtaisin ja sitten ostaisin paluulipun.



Miltä hiuksesi näyttävät tällä hetkellä?
Ponihännällä, kuten aina.



Milloin itkit viimeksi? Miksi?
Pari viikkoa sitten, kun saimme huonot uutiset tonttikaupoista.



Voisitko olla kuukauden puhumatta parhaalle ystävällesi?
Voisin. Itse asiassa taidan puhua parhaan ystäväni kanssa noin pari kertaa vuodessa ja toisen kanssa emme koskaan soittele, kirjoittelemme vain.



Luuletko että joku ajattelee sinua tällä hetkellä?
Luulen, ettei kukaan ajattele minua, sillä kaikki ovat Suomessa nukkumassa, eikä täällä kovin moni uhraa kai aikaansa minun ajattelemiseeni.



Kerro paidasta, joka on ylläsi?
Käsinvärjätty ja -neulottu paksu chileläinen fuksianvärinen villapaita.



Mikä on viimeinen alkoholiton juoma, jonka nautit?
Lady Gray -tee.



Oletko ikinä toivonut omistavasi jotakin toista sukunimeä?
En.





Vilkutatko kun näet ihmisiä joita tunnet?
Harvoin. Yleensä vain nyökäytän päätäni. Mutta jos näen jonkun tosi kivan ihmisen, vilkutan kyllä.



Onko vanhempasi suojelevaisia sinua kohtaan?
Eivät mielestäni, mutta en kyllä tiedä, miten tämän ikäistä enää voisi kohdella suojelevasti.



Onko sinua ikinä suudeltu rakettien paukkeessa?
On, monta kertaa.



Mikä oli viimeisin punainen asia minkä söit?
Tuoreita mansikoita.



Viimeinen ihminen joka kommentoi sinulle galleriassa tai facebookissa?
Äiti kysyi, maistuvatko chileläiset mansikat yhtä hyvillle kuin suomalaiset.



Keneltä on viimeisin viestisi?
Marcelalta, aputytöltäni.



Onko viimeksi suutelemasi ihminen nuorempi kuin sinä?
Ei.



Kuinka sinä ja paras ystäväsi tutustuitte?
Yhden kanssa ala-asteen pihassa ekana koulupäivänä, toisen kanssa partiossa.



Viimeisin asia, jonka printtasit koneeltasi?
Kuvan pennusta.





Rakastan murattia. Olen istuttanut sitä mökin ympärille. Se on vihreä ympäri vuoden ja kasvaa nopeasti. Nyt muratti jo kiipeää pitkin kuistin kaiteita kattoon asti. Se näyttää ihanalta, ihan kuin olisi satumökissä.



Tykkäätkö saada isoja haleja?
Ainoastaan omalta mieheltä. Muilta vain pieniä ja sivistyneitä.



Jos hyppäisit nyt huoneesi ikkunasta, kuinka pahasti sinun kävisi?
Ei yhtään mitenkään.



Pidätkö jäätelökakusta?
En muista, miltä se maistuu.



Jos voisit mennä naimisiin jonkun julkkiksen kanssa, kuka se olisi?
En kenenkään, inhoan julkkiksia ja varsinkin sellaiseksi aikovia.


Krassi on täällä monivuotinen. Nämä krassit ovat viime vuonna istuttamistani siemenistä. Myös krassi kiipeää pitkin kuistin kaiteita. Otin syksyllä näistä krasseista siemenet ja nyt ne ovat jo hyvää vauhtia kasvamassa ruukuissa ja mansikkamaassakin.




Mitä teit kello 8 tänä aamuna?
Ompelin pupuja.



Oletko hyvä matematiikassa?
En.



Montaako erilaista juomaa olet juonut tänään?
Teetä, Spriteä ja vettä.



Jätätkö koskaan puhelinvastaaja viestejä ihmisille, joita yrität tavoittaa?
Joskus.



Onko suunnitelmia perjantai-illalle?
Ei koskaan.



Minkälaisen talvitakin omistat?
Monta, mutta tämän talven suosikkini oli limevihreä Columbian lyhyt superkevyt untuvatakki sekä Suomesta tuomani Haglöfsin musta Gore Tex -takki, joka ei ole enää pitänyt vettä kolmeen vuoteen.



Nukutko makuuhuoneen ovi kiinni vai auki?
Meillä ei ole makuuparvella ovea.



Minkä ikäinen olet?
Ks. kohta 1 ja päättele siitä...



Pidätkö baarissa istumisesta?
En. Ikävystyn heti ja inhoan tupakansavua.



Seurusteletko/oletko naimisissa?
Naimisissa.



Oletko puhelias vai vetäytyvä?
Vetäytyvä ihmisten kanssa, joista en pidä. Puhelias ystävien kanssa.



Kenen kanssa vietit kesää?
Mieheni ja koirieni.



Miten houkuttelisit ystäväsi lähtemään lomalle Etelä-Amerikkaan?
Sanoisin, että saa asua meillä. Tämä ei kyllä ole tuonut kovin montaa ystävää tänne :(





Pian on tulossa paljon uusia kukkia, niin paljon nuppuja on joka puolella.



Fanitatko ketään?
Mitä on fanitus? Täytyykö siinä tehdä jotain ihmeellistä, kuten pitää julisteita seinällä tai osallistua jokaiseen tapahtumaan, jossa ko. henkilö esiintyy? Jos ei, niin "fanitan" Tove Janssonia ja Heli Laaksosta.



Onko jääkaapissasi Coca-Colaa?
Ei, mutta kuistilla on.



Mikä on työpöytäsi taustakuvana?
Tulppaaneja.


Uudet lehdet ovat valkoisia ja karvaisia.




Onko lävistykset hienoja?
Eivät.



Entä tatuoinnit?
Eivät minun mielestäni, mutta veljeni on täysin päinvastaista mieltä, että terkkuja vaan hänelle, jos hän sattuu tätä lukemaan. (nimim. "veljeni on kai Suomen tatuoiduin mies")



Nauratko paljon?
Ikävä kyllä en. Tajusin joskus parikymppisenä, että useimmat asiat, joita toiset nauravat, eivät naurata minua. Tahtoisin olla sellainen käkättävä ja iloinen nainen, mutten ole sellainen. Jutun täytyy olla tosi hyvä, ennen kuin minä nauran oikeasti. Koirien temput saavat minut nauramaan arkipäivinä. Inhoan kermakakkuhuumoria, joten Chilen telkkariohjelmat eivät todellakaan naurata.





Tämän saa napata tästä, kuka haluaa!


Eukaluptyskeitoksia keijuille

Peikkokukkulan pajassa kiehuvat väriliemet. Keijujen hamekankaat muhivat vedessä teen, fenkolin, ruusunmarjojen ja eukalyptuksen lehtien kanssa.


Valmistumassa ovat myös häälahjaksi tilatut nuket. Hääpari on japanilais-chileläinen ja sitä ilmettä pyrin saamaan kasvoihin. Pariskunnalla on ihan tyytyväiset ilmeet, vaikka naamat ovat muovin sisällä. Rakkaus on sokea ja hengittämäänkin pystyy muovin läpi :)
Millaiset vaatteet pariskunta tulee saamaan häihinsä? Sen tulette näkemään, kun nuket ovat valmiit.

Ja väkerrys jatkukoon!