Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

maanantai 12. syyskuuta 2011

Filippa-nimen surullinen tarina

Reilu viikko sitten Chilessä Robinson Crusoe eli Isla de Juan Fernandez -saaren yllä tapahtui todella surullinen ja karmea lento-onnettomuus. Ilmavoimien pienkone pilottien ja matkustajien kanssa murskautui mereen. 21 ihmistä kuoli. Siitä asti merestä on etsitty pieniä koneen ja ihmisen paloja.

Tapaus olisi hirvittävä jo tällaisenaankin, mutta vielä surullisemmaksi siitä teki se, että lentokone oli täynnä ihmisiä, jotka olivat menossa auttamaan saaren ihmisiä tsunamin tuhojen jälleenrakennustöissä. Mukana oli televisioihmisiä, reporttereja, arkkitehti talojen suunnitteluun, kulttuuri-ihmisiä kirjaston parantamiseen jne.


Chileläiset pitivät toivoa yllä ensimmäiset kolmisen päivää. He tahtoivat uskoa, että edes joku olisi jäänyt eloon ja odottelisi jossain luolassa pelastajia. Muutaman päivän jälkeen viranomaiset ilmoittivat, että syöksy mereen on ollut niin raju, ettei siitä ole kukaan voinut selvitä. Lentokonekin on aivan palasina. Tällä hetkellä ruumiinpalasista on tunnistettu 15 ihmistä. Vain ensimmäiset neljä ruumista löytyivät hieman paremmassa kunnossa.

Ja jotta tragedia olisi täydellinen, kuolleiden joukossa oli Chilen suosituin tv-juontaja Felipe Camiroaga. Felipe juonsi mm. aamutv-ohjelmaa ja hänen kasvonsa ovat näkyneet televisiossa jokaikinen päivä näiden kuuden vuoden aikana, jotka olen Chilessä asunut. Felipe oli mukana monessa ohjelmassa, haastattelussa ja tv-mainoksissa. Hän on työskennellyt Chilen televisiokanavilla parikymmentä vuotta. Hän myös juonsi Viña del Marin musiikkifestivaalit (vuonna 2010), mikä on iso tapahtuma espanjankielisessä maailmassa. Kun tieto lento-onnettomuudesta tuli, ihmiset tulvehtivat TVN-kanavan eteen sytyttämään kynttilöitä ja rukoilemaan sen puolesta, että ihmisiä olisi säilynyt hengissä.

TVN-kanava menetti onnettomuudessa 5 työntekijäänsä. Kaikki tämä on televisioitu todella koskettavasti ja ihmisten suru on ollut kollektiivista. Ihmisistä tuntuu, että he ovat menettäneet perheenjäsenen, sillä ovathan he aloittaneet kaikki aamunsa Buenos dias a todos -aamutelevisiota katsellen ja Felipen pelleilyille naureskellen.

Koska sain Eukalyptuslaakson neidon valmiiksi juuri onnettomuuden jälkeen, päätin antaa sille Felipen muistoksi nimen Filippa.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Eukalyptuslaakson lempeä Filippa



Nettikatkon aikana syntyi Eukalyptuslaakson lempeä Filippa.

Kasvot, kädet ja jalat olen muotoillut Das-massasta reilu vuosi sitten.


Hioin ja maalasin osat, tein rautalankavartalon ja ompelin kangasvartalon. Sitten nukke joutuikin laatikkoon säilytykseen.


Nyt iski inspiraatio uudelleen. Nukenperuukin olen ommellut yhdelle toiselle nukelle reilu vuosi sitten, mutta nyt sille keskeneräiselle nukelle onkin uusi suunnitelma, eikä tuo kellertävä peruukki enää kelpaakaan sille. Filippa sai siis keltaisen hiuspehkon. Puvun Filipalle ompelin vanhasta kaitaliinasta, jossa on käsinvirkattu pitsi.


Filipan kruunu on Peikkokukkulan eukalyptuspuun siemenistä. Huomenna kerron teille, miten Filipasta tuli Filippa!
-

Viime postauksen kuva-arvoituksen ratkaisu: Selluvillataikinasta tehty peikon suu kävynsuomuhampaineen.

lauantai 10. syyskuuta 2011

Epäonnea

Nyt on kyllä epäonnea kerrakseen. Olimme kolme päivää ilman nettiyhteyttä ja ihmettelimme, johtuisiko tämä ilmasta vai onko Entel katkaissut yhteytemme pari päivää ennen viimeistä maksupäivää. Maksoimme laskun, mutta yhteys ei tullut takaisin. Menin Concepcioniin Entelin toimistoon ja selitin asian. Henkilö siellä sanoi, ettei toimistossa pystytä lainkaan selvittämään ongelmaa. Siellä ei tiedetä, millaista yhteyttä Tomecoon lähetetään, eikä siellä pystytä katsomaan, onko nettitikussa vikaa. Minun pitäisi soittaa Entelin palvelunumeroon (sain numeron, joka on väärä!) Kysyin, eikö toimistossa ollut yhtäkään tietokonetta, jolla henkilö olisi voinut tarkistaa, toimiiko nettitikku. Ei muka ollut. Henkilö kuitenkin sanoi, että hän epäilee vian olevan tikussa. Voisin ostaa uuden tikun tai uudistaa sopimuksen seuraavaksi 18 kuukaudeksi, jolloin saisin tikun ilmaiseksi, mutta olisin naimisissa Entelin kanssa ne kuukaudet.

-

Olemme pohtineet sopimuksen katkaisua, koska yhteys on niin huono, joten en tahtonut uudistaa sopimusta taas 18 kuukaudeksi. Lähdin nettikahvilaan kokeilemaan tikkua ja siellä sanottiin, että taitaa olla vika tikussa, kun valokaan ei syty. Ostin uuden tikun. Nyt voin katkaista sopimuksen, milloin tahdon ja kokeilla toista yhteydentarjoajaa. Nyt kuitenkin pelittää yhteys, mutta ilmeni toinen ongelma: kannettavani ei yhtäkkiä tunnista hiirtä! Koskaan ennen ei ole tällaista ongelmaa ollut. Hiiressä on valo, muttei se reagoi mitenkään. Ainoastaan läppärin kosketuspinta-hiiri toimii. Miehenikään ei löytänyt ratkaisua ongelmaan. Kaikkia usb-reikiä on kokeiltu. Myöskään koneeni ei tunnista toista hiirtä, eli vika on koneessa, ei hiiressä. En tajua, mistä ihmeestä tällainen ongelma on voinut ilmetä, kun vielä muutama päivä sitten samainen hiiri toimi.

-

Ostin eilen myös kaiuttimet kannettavaani. Vain toinen niistä toimii. Kun asuu kaukana kaupungista, kaikki tällaiset takaiskut ovat todella raivostuttavia, sillä ei sitä tahdo heti seuraavana päivänä tehdä samaa reissua. Nyt täytyy vain odottaa seuraavaan kaupunkireissuun, että saa kaiuttimet vaihdettua.
-

Olen yrittänyt tehdä huomista postausta. Olen ladannut saman kuvan jo kolme kertaa. Aina näytölle ilmestyy vartin lataamisen jälkeen "Valmis". Painan nappulaa, eikä kuva ilmesty postaukseen. Että ei taida tulla huomenna postausta, sorry.

-

Olen niiiiiiiiiin kyllästynyt jatkuviin netti- ja

koneongelmiin! Into bloggaamiseenkin on hiipumassa, kun aina saa tapella kaikkien ongelmien kanssa, eikä postausten teko suju nopeasti ja ongelmitta.


Kaiken huipuksi menetin ne 10 tulppaanisipulia, joista tein postuksen joitakin kuukausia sitten. Ne maksoivat 10 euroa, mikä on iso raha Chilessä. Kaivoin ne maahan ja olen odottanut innolla valkoisten tulppaanien nousua tänä keväänä. Menin kurkkimaan, olisiko jotain vihreää jo pukkaamassa maasta ja löysin ainoastaan 10 reikää! Rotat ovat käyneet kaivamassa siististi vain sipulit maasta ja syöneet ne! Niillä on kallis maku. Voi että, melkein tuli kyyneleet silmiin, kun niin paljon harmitti. Valkoisia tulppaaneja täällä ei myydä lainkaan. Vain punaisia näin ihmisten myyvän eilen Concepcionissa katujen varsilla. En ostanut. Täytyy varmaan laittaa vaikka orvokkeja tilalle, ehkä rotat jättävät ne rauhaan.




Tähän mielentilaani sopii hyvin RUMA kuva-arvoitus. Arvaatteko, mitä tuosta on tulossa?



Jos joku osaa vinkata jotakin ratkaisua hiiriongelmaan selkokielisesti, niin olen kiitollinen!




Nyt lähdemme synttärijuhlille.

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Nyt ei lonkat palele!

Sain vihdoinkin tehtyä Blondille kaavan haalareihin. Chihuilla en käytä nelilahkeisia vaatteita, sillä lyhyet jalat pujahtavat liian helposti lahkeista ulos ja chihut kompuroivat niissä. Blondille kuitenkin oli pakko tehdä haalari, sillä säälin niin paljon sen raukan kylmiä lonkkia, takajalkoja ja pyllyä. Ei riitä hupparit Blondille, vaan takaosastoon täytyy myös saada lämmikettä!


Blondi nauttii täysin rinnoin trikoohaalarista, joka ei haittaa mitenkään sen eloa, oloa eikä iloa. Trikoohaalarin päälle laitan vielä villapaidan tai fleecehupparin, kun on kylmä. Tein samalla myös fleecehaalarin sille ja myös se sai hyvän vastaanoton koiraneitokaiselta.


Ihastelen aina Blondin "mummohuulia". Ne ovat ihanan ryppyiset <3


Blondi sai nuolla manjar-purkin ja sen seurauksena töhnää on hiuksissa ja poskissa.

---

Nyt olemme ahertaneet yläkerran komeron kimpussa. Mies listoitti komeron leveällä koristeellisella listalla, jonka ostimme eilen. Minä olen maalaillut. Flunssa jatkuu yhä, joten puhti on vähän poissa. Tulinkin konelle lepäilemään, mutta nyt menen jatkamaan taas maalaushommia! Ulkona paistaa aurinko ja kevääntulon voi aistia! Koivussa on hiirenkorvat ja hedelmäpuut kukkivat. Ihanaa!

tiistai 6. syyskuuta 2011

Nasu vauhdissa

Sain Michilandian asiakkaalta näin ihanan kuvan! Tahdon näyttää tämän teille kaikille. Mikä vauhti, mikä ilo! Näin hienosti Michilandian vaatteissa pääsevät pikkukoirat liikkumaan, eivätkä ne haittaa tahtia lainkaan. Voiko parempaa kiitosta ja todistetta hyvästä vaatteesta olla? Taas on intoa jatkaa ompelua Suomen pikkuiselle karvaväelle <3 Kiitos amerikankarvatonterrierille Nasulle ja hänen omistajalleen sekä kuvaajalle luvasta käyttää tätä kuvaa!

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Uusi perheenjäsen

Meille kotiutui uusi perheenjäsen: robotti-imuri :D


Sain kerättyä Biggerin kuponkikampanajn vaatimat 10 kuponkia, maksoin 19 000 pesoa ja robotti oli minun!


Kuponkeja oli aikaa kerätä kuukausi ja arvasin, ettei Yumbelissa olisi paljon ihmisiä, jotka pystyisivät kuussa ne 10 kuponkia kasaan saamaan. Silti ajattelin, että tähän oli koira haudattuna. Ehkä ne robotit häviäisivät kummasti juuri ennen viimeistä kuponkipäivää. Kolme päivää ennen viimeistä päivää menin ruokaostoksille ja esitin kassalla 10 kuponkia. Kassa oli vähän ihmeissään ja laski kupongit moneen kertaan. Sitten kutsuttiin marketin vastaava, joka myös laski kupongit. Tämän jälkeen minun piti odottaa, kun vastaava etsi jotain. Viiden minuutin päästä minulle tuotiin paperi, joka täytettiin ja minun piti allekirjoittaa. Olin tällä paperilla virallisesti adoptoinut uuden perheenjäsenen :D Robotteja oli vielä iso pino ja sunnuntaina on viimeinen mahdollinen adoptointipäivä ;)



Arvasinhan minä, että robotti on ihan lelu, mutta ei se haittaa. Laitoin sen pörräämään jo kaikkiin alakerran huoneisiin. Laitoin nameja robotin päälle aluksi, jotta se saisi ystävällisen vastaanoton pikkukoirilta. Kumma kyllä, robottia ei lainkaan haukuttu eikä sille muristu.


Kyllähän se robotti sisäänsä veti pölyä ja karvoja. Säiliö oli täynnä jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Se onkin niin pieni, että se pitää tyhjentää melkein jokaisen käytön jälkeen. Robotti on hyvin viisas. Se kääntyy itse kaikissa nurkissa ja kun se törmää huonekaluihin, se kääntyy toiseen suuntaan. Siinä on infrapunavalo, jonka ansiosta se ei putoa yläkerran porrasaukosta alas. Robotissa on myös moppausominaisuus, mutta se on niin naurettava, etten meinaa edes kokeilla sitä. Ensimmäisen järkytyksen se koki, kun se jäi kiinni sohvan alla sähköjohtoihin ja sen jälkeen se jumittui työhuoneessani villalankaan. Voi raukkaa ;D

---

Pörrääkö teidän kodeissanne robotti?

lauantai 3. syyskuuta 2011

Kiertopalkinto

Sain Sysimetsän syysmarkkinoilta kiertopalkinnoksi muffinsin. Kiitos Sysimetsän Kaisalle ja Urkille! Palkinnon mukana tuli muutama kysymys.


LEMPIVÄRINI on vaaleanpunainen. Tykkään murretuista pastellisävyistä: savunharmaasta, utuisen sinisestä, helmenharmaasta, naavanvihreästä, kanervanliilasta, marjapuuronpunaisesta, luonnonvalkoisesta jne. jne. Näillä väreillä tykkään pukeutua sekä sisustaa kotiani. Pidän kuitenkin todella paljon iloisista ja kirkkaista väreistä ja nautin katsella niitä sekä niillä sisustettuja koteja. Itselläni on vaan tällä hetkellä menossa rauhallisempi kausi värien suhteen.


LEMPIRUOKIANI ovat graavilohi, filepihvi, ranskalaisetperunat, salaatit, metsäsienet, itsetekemäni sushi, Suomen pitserioiden pitsat ja ceviche.


TAHTOISIN MATKUSTAA uudelleen Sveitsiin, Norjaan ja Amsterdamiin. Uusina paikkoina tahtoisin nähdä Madeiran saaren, Tanskaa ja Euroopan kaupunkeja. Tykkäisin myös päästä Tasmanian saarelle ja Madagaskarkin olisi kiva paikka. Chilessä tahtoisin matkustella paljon enemmän, mutta se on nykyään hankalaa koiralauman takia. Seuraava matkani toivottavasti kohdistuu kuitenkin Suomeen :)


Yläkuvassa röhnöttää pari syytä siihen, miksi matkustaminen on nykyään hankalaa :)

perjantai 2. syyskuuta 2011

Peikkokukkulan pajassa...

...tuoksuu eukalyptuksen siemenet!


Näistä tulee lumiprinsessoita ja puunhengettäriä, vaikka sitä nyt tässä vaiheessa onkin varmaan vaikea uskoa.


Olen tehnyt näitä viimeksi viisi vuotta sitten ja silloin ne olivat hyvin suosittuja täällä Chilessä.


Puuhakasta perjantaita teillekin!

torstai 1. syyskuuta 2011

Uutisia pullollaan...

...tämä postaus!


Uutinen 1. Aromot kukkivat yhä. Luumupuu kukkii niin huumaavin tuoksuin, että olen pyörtyä sen vieressä riippukeinussani :)


Uutinen 2. Uunissa valmistettu 1 kpl pizza sekä 1 kpl kääretorttu, josta tulikin kerrostorttu, sillä se tarttui kiinni silikoniin, enkä saanut sitä kokonaisena irti sekä 1 kpl kaalilaatikko.
(Auttakaa! MITEN tehdään kääretorttu, joka ei tartu silikoniin tai repeä rullatessa? Älkää ehdottako leivinpaperia, sillä sitä ei täällä ole saatavilla.)


Uutinen 3. Kaasulevyistä yksi on tukossa, eikä toimi ja yksi toimii erittäin huonosti, eli käytettävissä on taaskin vain kaksi levyä...kuten siinä matkaversiossakin, jonka kanssa keittelin useamman vuoden...Nyt täytyy löytää ohuen ohut puhdistusneula. Niitä kuulemma myydään Concepcionissa. Ei ole helppoa chileläisen emännän elämä! :o


Uutinen 4. Olen flunssassa.


Uutinen 5. Michilandia sauhuaa...




Uutinen 6. Aloitin uuden kirjan: Tres tazas de Te.


Säätiedoitus: Meillä oli tänään yli 20 astetta lämmintä. Huomiseksi luvattu kivaa ilmaa. Loppuviikoksi taas talvisateita.