Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

maanantai 14. toukokuuta 2012

Äitienpäivätragedia

Eilen äitienpäivänä yhdestä Santiagossa sijaitsevasta sairaalasta varastettiin kahdenpäivänikäinen tyttövauva! Valvontakamera ikuisti noin 35-vuotiaan naisen, joka tuli sairaalaan tavallisissa vaatteissa. Jossain nainen oli vaihtanut sairaanhoitajan vaatteisiin. Nainen astui huoneeseen, jossa oli äiti vauvansa kanssa yksin. "Hoitaja" sanoi äidille, että vauva pitää viedä tutkittavaksi. Tämän jälkeen äiti ei saanut enää tietää mitään vauvastaan.
Tänä aamuna uutisissa on seurattu tiiviisti tapausta. Vauvan äiti on rauhoittavien lääkkeiden alaisena. Isää haastateltiin televisiossa. Kaikille lentokentille oli lähetetty tieto. Valvontakamerakuvaa näytettiin koko ajan TV:ssä, jotta joku voisi tunnistaa sieppaajan. Ja joku jo tunnistikin! Noin tunti sitten nainen saatiin kiinni. Hän on perulainen noin 35-vuotias nainen. Vielä ei tiedetä, onko naisella mielenterveysongelmia ja varastiko hän vauvan itselleen vai aikoiko tämä myydä vauvan. Sieppaajalla on ennestään yksi oma lapsi. Juuri nyt vauvaa tuodaan takaisin sairaalaan äidilleen. Isä on jo vauvan kanssa.

 Sairaalan johtajaa on haastateltu ja ihmetelty, miten voi olla noin helppoa varastaa vauva sieltä. Nyt alkavatkin tutkimukset. Onneksi sairaalassa oli niin hyvät kamerat, että sieppajaan jäljille päästiin nopeasti! Pieni Constanza on hyvässä kunnossa ja pääsee näillä minuuteilla äitinsä syliin!

---

LISÄYS: Nyt tapauksesta tiedetään enemmän. Sieppaaja onkin 46-vuotias. Tällä on parikymppinen tytär, joka sai kuukausi sitten vauvan samassa sairaalassa. Sieppaaja teeskenteli naapureille olevansa raskaana ja kertoi eilen menevänsä synnyttämään. Naapureiden epäilykset heräsivät, kun sieppaaja palasi jo samana päivänä sairaalasta vauvan kanssa. Joku naapureista otti yhteyden poliiseihin nähtyään TV:stä valvontakamerakuvan.

LISÄYS: Uutisissa kerrottiin, että sieppaajan ilmiantaja olikin sieppaajan oma tytär! Kun sieppaaja ei suostunut ilmoittautumaan poliiseille, tytär otti vauvan äidiltään ja palautti poliiseille! Eli ilmeisesti kyse on mielenterveysongelmasta. Nainen tahtoi vauvan itselleen.

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Äiti

Äiti-sana ei ole alkuperäinen suomenkielinen sana. Se on germaaninen laina. Uralilaisissa kielissä, joihin suomikin kuuluu, vanha oma "äitiä" tarkoittava sana on ollut emä, josta on johdettu emo. Emo esiintyy muun muassa Kalevalassa. Yleiskielessä emon merkitys on kuitenkin kaventunut, ja se tarkoittaa nykyään pelkästään eläinemoa. Suomen kirjakielessä äitiä on käytetty Agricolan ajasta lähtien.

Zara-emo tyttäriensä Olivian ja Elviran kanssa. Olivia on Zaran ensimmäisestä pentueesta ja Elvira on toisesta pentueesta. Olivian isukki on Yoda ja Elviran isä on Choko Bon Bon (ne esiintyvät postauksen ensimmäisessä kuvassa ihmisäitinsä kanssa). Molemmilla on harmaa väri (blue fawn), mutta silti ne ovat ihan eri väriset. Myös Zara oli syntyessään harmaa, mutta muutti värinsä tuollaiseksi kauniin kermamaiseksi. Virallisesti kuitenkin sekin on blue fawn tai azul bayo, kuten täällä sanotaan. Zaran tyttäristä Olivia on selkeästi harmaa, kun taas Elviran harmaa vivahtaa toffeeseen (ei kuitenkaan ole lila). Kuvassa Zara-emo on lempipuuhassaan, eli puhdistamassa korvia. Zara käy melkein päivittäin läpi lähes kaikkien chihujemme korvat. Ei tarvitse ihmisäidin huolehtia pikkukoirien korvien puhtaudesta.

Mitähän emo ja tyttäret tässä juonivat?
Peikkokukkulan karvaton, vahemmän karvainen ja karvallinen sakki toivottavat oikein mukavaa äitienpäivää kaikille äideille ja emoille rotuun ja lajiin katsomatta!

Erityisonnittelut tietenkin omalle äidilleni ja T-mummolle sekä mummolle, joka katselee minua pilven päältä!

lauantai 12. toukokuuta 2012

Ihana päivä

Tänään oli ihana päivä. Olimme miehen kanssa neljän tunnin parijoogakurssilla. Soitin mummolle ja äidille. Nyt takassa kohisee tuli ja kaikki koirat lämmittelevät tyynyillä. Vatsa on täynnä herkkuruokaa ja mukava sänky odottaa yöunille. Hyvää yötä!

perjantai 11. toukokuuta 2012

Kanivinot

En ole aikoihin ehtinyt päivittää Peikkokukkulan pajapuodin sivuja. Kaikki siellä olevat Kanivinot on myyty. Nämä kolme neitokaista olen nyt tehnyt uusia.

 Lisää uusia on tulossa piakkoin. Vain kasvot ja neuletakit puuttuvat.

Jos tahdot Kanivinon itsellesi, sellaisen adoptointi maksaa 32 euroa ja lentolippu Suomeen 8 euroa.
---
Ihanaa kevätpäivää teille Peikkokukkulan aurinoisesta syyspäivästä!

torstai 10. toukokuuta 2012

Tuliaisia Brasiliasta

Kälyni palasi parin viikon lomareissulta Brasiliasta ja toi tuliaisiksi minulle aivan sopivat kengät. Ne ovat pehmeää mokkanahkaa ja todella kevyet. Ensi kesäksi on sitten nätit kengät valmiina. Täytyy hankkia jokin vaaleanliila huivi täydentämään kokonaisuutta. Nyt kuitenkin me olemme kulkemassa talvea kohden, joten kengät joutuvat odottamaan puolisen vuotta laatikossa.

Kiitos kälylle!

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Psykologinen imurijuttu

Meillä pidettiin ennen imuria näkyvillä  keittiössä parven portaiden alla. Meillä ei ollut erikseen siivouskomeroa, johon imuri olisi mahtunut. Hiiriepisodin jälkeen tyhjensimme yhden komeron muovipusseista ja takeista ja siitä päätimme tehdä siivouskomeron, jossa olisi tilaa imurillekin. Hienoa saada imuri pois silmistä.

Meidän pitää koirankarvojen takia imuroida tai ainakin lakaista alakerta päivittäin. Tietenkin imuroimalla saa paremmin karvat ja hiekat siivottua. Miehenikin tarttui helposti imuriin, kun tajusi, että se tosiaan on nopeampi ja tehokkaampi tapa kuin lattiaharja.
Siivouskomeromme, johon imurikin mahtuu, on keittiön parven portaiden vieressä.  Välimatkaa siis imurin entisellä ja nykyisellä paikalla on metri. Komerossa ei ole ovea vaan verho. Arvatkaapa, mitä tapahtui?
Mieheni ei enää koskekaan imuriin! Nyt hän vain lakaisee lattiat aamuisin,  ja karva- , hiekka- ja pölykasat kasvavat nurkissa päivä päivältä. Imurillahan saa helposti kulmistakin imaistua, mutta harja vain siirtää liat nurkkiin, ainakin siltä tuntuu. Minun piti sitten alkaa lakaista uudelleen tai tarttua imuriin. Huomasin, että imuroiminen alkoi minullakin vähentyä, kun muka harjaan oli helpompi tarttua!
Tämä on ihan selvästi jokin psykologinen juttu! Kun imuri on pois näkyviltä, vaikkakin vain vaivaisen verhon takana, siihen on vaikeampi tarttua, kuin jos se on näkyvillä. Tein sitten eilen sellaisen päätöksen, että siirrän imurin takaisin vanhaan paikkaansa portaiden alle. Tästä oli sellainen seuraus, että imuroin vaivattomasti sekä eilen että tänään. Ei tuntunut lainkaan hankalalta aloittaminen. Uskon ja toivon, että miehenikin pääsee taas imuroinnin makuun, kun se vihreä pörrääjä koristaa keittiötämme.
Onko kenelläkään samantapaista kokemusta?
Sitten ihan toiseen juttuun: minä opin eilen Myrskyluodon Maijan loppuosankin ulkoa! Osasin sen 13 vuotta sitten, mutta kun sen jälkeen en ole soittanut pianoa, jouduin opettelemaan kappaleen kokonaan uudestaan. Minulla ei ole millään riittänyt kärsivällisyys loppuosan opettelemiseen, mutta eilen se meni ilman nuotteja ensimmäisen kerran! Jippii! Tuntuu niin hienolta, kun voi antaa mennä tunteella, eikä tarvitse takkuilla nuotteihin tuijottaen!

Mutta nyt tämä pimputtaja lähtee Concepcioniin. Menen Claron toimistoon selvittelemään, mistä johtuu se, ettei yhteytemme toimi kunnolla. Toivottavasti osaavat tehdä asialle jotakin, muuten blogielämä tulee kärsimään taas. Tänään menen myös lääkärille valittamaan selkävaivojani sekä toivottavasti mielenkiintoiseen keskusteluiltaan.

maanantai 7. toukokuuta 2012

Hyvä mieli

Sain Neljä vuodenaikaa -blogista haasteen kertoa hyvää mieltä tuottavista asioista. Olen tähän haasteeseen jo ottanut osaa täällä, joten nyt kerron vain viisi asiaa lisää. Tämän haasteen saavat ottaa vastaan kaikki bloggaajat, joille tämä ei ole vielä tullut.

Minulle tulee hyvä mieli, kun:

-uunista tulee herkkujen tuoksu
-kun voin ottaa kälyn luona pitkän kuuman suihkun (meillä alkaa jo olla lämpimän veden tulo rajallista, kun päivät eivät enää ole kuumia)
-kun saan aloittaa uuden kirjan lukemisen
-olen joogatunnilla
-kun opin uuden kohdan pianokappaleesta

Seita ja Blondi nauttivat takkatulen lämmöstä


P.S. Meillä on TAAS ongelmia nettiyhteyden kanssa! Yhteys toimi hyvin niin kauan, kun oli kahden kuukauden koeaika meneillään. Kun teimme sopimuksen Claron kanssa, viikko viikolta yhteys alkoi huonontua ja nyt viimeisen viikon olemme olleet lähes ilman yhetyttä. Eilen emme saaneet yhdistettyä kuin noin minuutiksi kerrallaan, enkä saanut edes sähköposteihin vastattua. Harmittaa vietävästi! Eli jos täällä päässä alkaa taas olla hiljaisempaa, niin syyn sitten tiedätte :/

lauantai 5. toukokuuta 2012

Pojut

Rakkaat karvapoikani Choko B. ja Yoda nauttivat sohvalla köllöttelystä vierivieressä.
Meidän perheessähän on sellainen sääntö, ettei sohville hypitä ilman lupaa. Luvan kanssa saa tulla ja sohvalla lekottelu onkin erityispalkinto.

Molemmilla pojilla on päällään uudet täksi syksyksi ja talveksi ompelemani perusnutut.

Välillä pitää vähän selvitellä välejäkin...
Hohhoijaa, kun Yoda-Canaritoa alkaa haukotuttaa ja Choko B. on jo vaipumassa uneen.
Leppoista lököttelylauantaita teillekin!

torstai 3. toukokuuta 2012

Takkatuli vai valkoinen patteri?

Takkatulen loimu on kai jokaisen Peikkokukkulan lukijan mielestä jotakin ihanaa ja tunnelmallista. Tulen loimu on arjen luksusta. Luksusta, josta kerrostalossa asuva saattaa unelmoida. Vähemmän luksusta niille, jotka joutuvat päivästä toiseen lämmittämään talonsa useallakin pönttöuunilla. Siltikään he eivät ehkä vaihtaisi takkatulta pelkästään vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin.

En tiedä, miten yleimaailmallista tämä takkatulen ihannointi on, mutta suomalaiset ainakin rakastavat takkatulta. Täällä juuri tuli televisiossa mainos, joka sai minut ällistymään!

Mainoksessa näytettiin perheen olohuone, jonka seinän vieressä oli takka ja polttopuita. Polttopuut olivat sotkeneet seinän likaiseksi, savu oli värjännyt takan yläpuolella olevan seinän nokiseksi, lattia oli likainen polttopuista tulleista roskista. Lapset istuivat tyytymättöminä (kylmissään ja nälissään?) lattialla.

Sitten perheeseen tuotiin valkoinen lämpöpatteri! Takka ja polttopuut väistyivät olohuoneesta, seinä oli puhdas ja tilalla oli hohtavan valkoinen lämpöpatteri. Koko perhe istui tyytyväisenä ja puhtaana lattialla lämpöpatterin vieressä avaten pitsalaatikkoa ja alkaen syödä yhdessä valkoiset hampaat välkkyen. Minua huvitti. Tuollainen mainos ei kyllä menisi läpi Suomessa. Kuka vaihtaisi ihanan takkatulen valkoiseen steriilin näköiseen kaasupatteriin ja lattialla syötävään pitsaan?