Kotimekko Fancy - roskasta ruusuksi

Minä tahtoisin kotonakin pukeutua nätisti ja romanttisesti, mutten raski kuluttaa kotona nättejä vaatteitani, joita säästän kaupunkireissuja varten ja sitä varten, jos joku tulee käymään. Kotona pukeudun ryysyihin tai vapaa-ajan vaatteisiin, koska teen aina jotakin sotkuista ja koska tunnetusti lapset ja koirat aiheuttavat katastrofeja vaatteille - ainakin tavallisessa Peikkokukkulan elämässä, en sitten tiedä, miten Suomessa. Olen huomanut, jos FB:hen ja blogeihin on uskominen, että Suomessa nykyään mennään kansallispuistoon retkellekin kauheassa meikissä ja vartaloa lipovissa tyylikkäissä toppapuvuissa. Jopa synnyttämässsä täytyy näyttää hyvältä, huh!

No, joka tapauksessa minusta olisi kiva tuntea olevani nätti kotonakin, mutta kuitenkin sellaisissa vaatteissa, jotka tuntuvat mukavilta ja joiden pilalle menoa ei tarvitse pelätä. Koska tahdon nähdä kotonani sisustuksessa kauneutta, samoin ulkona talomme ympärillä, lapseni vaatteissa, (miehestä ei viitsitä puhua tässä yhteydessä....;), niin silloin minua rassaa, jos itse olen kuin mikäkin ryysyinen pyryharakka. Jotenkin vanhoissa venyneissä ryysyissä kulkeminen ei inspiroi minua. En pääse oikeaan tunnelmaan. Tahtoisin liihotella mieluiten kauniissa vaatteissa klassisen musiikin soidessa taustalla laventelin tuoksuessa ympärilläni. Virkkaisin kauniita pitsejä ja ompelisin valkoisia mekkoja mollamaijoille. He-he. Ainakin siihen suuntaan, jos nyt ei ihan noin kärjistetysti.

Tiedättekin, että olen tuunaillut vanhoista vaatteista uusia pojalleni ja ne ovatkin onnistuneet oikein hyvin. Säästän aina vanhat vaatteeni, jos niiden väri ja/tai materiaali miellyttävät minua. Yläkuvassa näkyykin mielivärini vaatteissa. Yläkuvan kaikki vaatteet ovat nyppyisiä, venyneitä, reikäisiä yms. Siis sellaisia, ettei niitä kehtaa enää käyttää. Vanhoja vaatteita minulle ei kerry kauheaa vauhtia, sillä ostan melko vähän uusia vaatteita. Esimerkiksi yläkuvan pinon vaatteista osa minulla oli jo Suomessa, eli yli 10 vuotta sitten!

Olen käynyt Pinterestissä kurkkimassa "upcycled clothing" ja sieltä löytää valtavasti inspiraatiota vanhojen vaatteiden uudelleen muokkaamiseen. Jotkut niistä ovat aivan täydellisen ihania. Kun katsoo "upcycled cardigan", tulee vastaan ihania romanttisia pitsiunelmia. Olisipa minulla sellaisia upeita vintagepitsejä, joilla voisin uudistaa neuleita! Tai valtavasti erivärisiä toisiinsa sointuvia käytöstä poistettuja neuleita, joita voisi ommella yhteen ja saada aikaan erikoisia virityksiä! 

Kuten huomaatte, kaksi ylemmän kuvan neuletta on tosi huonossa kunnossa. Tuo vaaleanpunainen oli lempparineuleeni yli 10 vuotta sitten. Pidin sitä lähestulkoon aina. Harmaan ostin Chilestä ja se meni yhdessä talvessa noin nyppyiseksi. Päätin käyttää siitä nurjan puolen.

Harmaan takin hihat pääsivät hihoiksi nurja puoli ylöspäin. Vaaleanpunaisen takin hihat leikkasin niin, että kyynärpäiden kulumat jäivät pois. Suikaleet laitoin mekko-osaan. Vaaleanpunaisen takin leikkasin lyhyemmäksi. Harmaan takin etu- ja takakappaleesta leikkasin mekko-osat nurja puoli ylöspäin. Harmaan takin kauluksesta ja etulistoista leikkasin reunarimpsua varten suikaleita, jotka saumuroin yhteen. Harmaasta neuleesta ei riittänyt tarpeeksi helmaosaa varten, eikä minulla ollut enempää sopivaa neuletta, joten päätin laittaa väliin uutta harmaata pitsikangasta, jonka olin ostanut näitä ideoita silmällä pitäen.

Kaavoja minulla ei tähän tietenkään ollut.  Otin vähän mallia ja mittoja tästä mekosta. Ompelin saumurilla kaikki sisäsaumat. Homma oli nopeaa.

Ja TADAA, tässä se nyt on! Miksi tästä tuli kotimekko/kotitunika? Siksi, että se on jotenkin liian hörhelöinen ja imelä, jotta kehtaisin mennä se päällä julkiselle paikalle, Lisäksi mekko/tunika on sen näköinen, että se on tehty vanhoista vaatteista :D Silti se on minusta jotenkin ihana, siis juuri sellainen, mikä päällä on mukava liihotella kotona! Romanttinen, sopii valkoisen puutalon tunnelmaan. Näytin mekon kälylleni ja hän heti sanoi, että se on tehty vanhoista vaatteistani. Mieheni nauroi ja sanoi, että se on hieno ja kysyi sitten, mitä tyyliä tämä on. Eli ymmärrän vähemmälläkin, ettei ole ihan nappijuttu kaikkien mielestä.

Mielestäni silloin tällainen "upcycled cardigan" olisi täydellisesti onnistunut, kun kukaan ei arvaisi, että se on tehty vanhoista vaatteista, vaan että se näyttäisi juuri siltä, että se on aina ollutkin sellainen ja sellaiseksi suunniteltu. Mitä mieltä sinä olet?

Nyt kun katson kriittisesti tekelettäni, ymmärrän, että se näyttäisi vähemmän vanhoista rytkyistä tehdyltä, jos siinä olisi vain yhden värin eri sävyjä. Tuo, että siinä on kahta väriä ja kahta erilaista neuletta, alleviivaa jotenkin ryysyvaikutelmaa. Vai luulenko vaan?

Mieheni kuitenkin suostui ottamaan valokuvat, kun kerroin laittavani kuvat blogiin :D

Poseeraan työhuoneeni ovella.

 Selkään minulla oli aikamoinen kiusaus pistellä "Odd Mia", mutta tyydyin sitten vaan sydämeen.

Kaulukseen tein harmaasta neuleesta ja pitsikankaasta ruusut. 

Mekon alle laitoin trikoopaidan, sillä villa kutitti paljasta ihoa. Alla on myös harmaa alushame. Legginsit (yök) ovat Chilestä ja valkoiset balleriinat maailman parhaat kengät, Hush Puppies-merkkiset. Hassua muuten, että vaikka Concepcionissa on Hush Puppies vähän joka nurkalla, en ole koskaan ostanut itselleni sieltä kenkiä, vain pojalle. Kun tulin Suomeen lomalle viime kesänä, ostin sieltä jostakin kenkäkaupasta nuo tarjouksessa olleet valkoiset balleriinat. Ne ovat niin älyttömän hyvät, jalka ei väsy lainkaan, vaikka kävelisi miten paljon. Käytin niitä Suomessa koko kesän ja sitten heti perään koko Chilen kesän. Toivottavasti ne eivän mene koskaan piloille! Ja tämän kokemuksen jälkeen meinaan ostaa Hush Puppies -kenkiä itsellenikin, kun joskus kenkätarvetta tulee.

Toivottavasti tämä postaus inspiroi teitäkin tuunaamaan vanhoja vaatteitanne. Ja jos ei inspiroi, niin käykää Pinterestissä. Voitte haukkoa henkeänne! Minulla on juuri nyt meneillään toinenkin tuunausprojekti: omasta villatakista pojalle neulehaalari! Siinä on iloa ja väriä kerrakseen! Haittaa vaan edistymistä, kun tässä samalla on menossa tuo pieni keittiöremppa ja komeroremppa, tänään remppasimme vähän koirien huonetta ja työhuoneen lattian maalaus pitäisi aloittaa lähipäivinä. Lisäksi neulon villasukkia, opettelen virkkaamaan kuusikulmioita ja afrikankukkia, viimeistelen mollachihujen rintakukkia ja pyöritän tätä normaalia arkea. Ai niin ja tuo vanha sohva pitäisi päällystää! Ehtisinköhän aloittaa yläkerran kuivakäymäläkopperon rakentamisen tähän samaan syssyyn? :D 

Kysykää vaan, mistä tämä kaikki energia! Ehkä siitä, etten ole syönyt vehnää melkein kolmeen kuukauteen ja siitä, että syksy on vihdoinkin täällä!

P.S. En ole syönyt vehnää melkein kolmeen kuukauteen ja sekä kälyni että mieheni ovat kauhuissaan. Saan kuulemma joitakin puutostiloja, kun en saa edes foolihappoja mistään (häh?) Hampaani kuulemma näyttävät suuremmilta kuin ennen ja silmätkin ovat jotenkin painuneet sisälle päähän. Ihme juttu, kun vaa'an viisari ei näytä yhtään vähempää kuin ennen ;)