Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

maanantai 28. joulukuuta 2009

Chileläinen jouluni ja kiitokset tontuille

Minä rakastan joulua Suomessa, sitä kaikkea hössötystä, jossa lähes jokainen suomalainen on mukana. Vaihdetaan jouluverhoihin, suunnitellaan kenen luona ollaan aatto ja kenen luona joulupäivät, käydään haudoilla, sytytetään kynttilöitä, paistetaan kinkkua, kuunnellaan joululauluja, ravataan jouluostoksilla, avataan kalenterien luukkuja ja ollaan vähän stressaantuneitakin. Siivotaan ja käydään laulamassa hartaita joululauluja kirkossa, askarrellaan ja toivotaan valkoista joulua. Kierrellään myyjäisissä ja joulutapahtumissa ja osallistutaan itse niiden järjestämiseen. Kaikkea sitä minä ikävöin täällä Chilessä, jossa joulu on keskikesän juhla ja muistuttaa rihkamoineen enemmän vappua tai juhannusta. Hartaudesta ei ole tietoakaan. Joulun viettoa Chilessä voisi ehkä verrata halloweenin viettoon Suomessa, eli jotkut koristelevat, toiset eivät, ostetaan rihkamaa ja syödään karkkeja ja vain jotkut ymmärtävät mistä on kyse. Kaipaan sitä yhteisöllisyyden tuntua, kun ei tarvitse sanoa kuin puoli sanaa ja heti toinen ymmärtää, mistä on kyse - totta kai hyasintteja, joulutähtiä, pipareita ja tähtitorttuja!


Taustalla näkyy joulukalenteri jo tyhjänä. Edustalla jouluksi ehtineitä kortteja Suomesta ja Ruotsista.
---
Chile on katolinen maa ja siksi on erikoista, että joululla on niin vähän merkitystä. Meidän naapurimme, jotka käyvät sunnuntaisin kirkossa, eivät vietä minkäänlaista joulua. Heillä ei ole edes jouluateriaa. Naapurinmies oli jouluaattoiltana korjaamassa heidän kattoaan. Tytöt eivät saa lahjan lahjaa. He ovat köyhiä, totta, mutta köyhillä on kuitenkin varaa juhlia itsenäisyyspäivänä monta päivää juoden kanisterillisia viiniä ja syöden lihaa. Miksei joulua ole varaa juhlia? Edes syödä hieman paremmin perheen seurassa?

Tilasin itselleni Suomesta joululahjaksi tällaisen kauppakassin.

---
Jouluaatto on Chilessä työpäivä. Meillä työmiehet rakensivat taloamme puoli kahdeksaan asti illalla. Myöhään illalla perheet yleensä syövät paremmin ja lahjat jaetaan lapsille kello kaksitoista yöllä. Nurkassa kököttää muovikuusi kevyine kiiltävine muovikoristeineen. Joulupäivä on pyhäpäivä. Lapset ovat kaduilla, pihoilla ja puistoissa uusien polkupyöriensä, nukkejensa ja potkulautojensa kanssa. Seuraava päivä onkin taas normaali työpäivä ja joulu on sillä ohi. Siitä ei puhuta, vaan se on kerta kaikkiaan kokonaan ohi, eihän Suomessa hehkutella jälkeenpäin vaikkapa halloweenin vietostakaan. Joulun jälkeen nokka suunnataan paljon tärkeämmän juhlan suunnitteluun: uusi vuosi!

---
Verrataanpa vähän joulun ja uuden vuoden merkitystä chileläisille:
---
1. -Jouluaattona töitä tehtiin klo 19.30 saakka ja vain seuraava päivä oli pyhäpäivä.
- Uuden vuoden aattona työt lopetettiin klo 17 ja sen jälkeen ei tulla töihin kolmeen päivään.
2. - Jouluaattona pukeudutaan lähes arkipäiväisiin vaatteisiin, esim. lenkkarit käyvät kengiksi ja yli nelikymppisen naisen jouluaaton päivällisen vaatetus voi hyvin olla mikroshortsit ja leoparditoppi.
-Uuden vuoden aattona kaikilla on juhlavat vaatteet ja kengät.
3. -Ne, jotka eivät syöneet jouluaattona mitenkään eirtyisesto, valmistavat juhla-aterian uutena vuotena.
4. Tyttö, jonka poikaystävä on armeijassa, sanoi, että jos hän saa valita, niin poikaystävä tulee mieluummin lomille uutena vuotena kuin jouluna.
5. Jouluaattona puolenyön jälkeen nuori väki lähtee diskoon, kun taas uuden vuoden aatto on perhejuhla.
---
Luulisi, että katolisessa maassa asiat ovat toisinpäin.

Kaverini tietää, että minusta on kiva katsella Stockmannin joulukuvastoa, vaikken mitään voi sieltä ostaakaan.

---

Minulla on aina joulun aikaan pahin ikävä Suomeen. Tuntuu, että jää niin paljosta paitsi tunnepuolella. Olen yrittänyt käydä katolisessa jouluyönmessussa kahtena vuonna, ei tullut joulumieli, kun kirkossa oli kauhea häly ja ihmiset tulivat ja menivät ja lapset riekkuivat. Lopuksi kuitenkin oli tunnelmallista, kun laulettiin "Jouluyö, juhlayö" ja kirkko oli pimeä ja kaikilla oli kynttilät kädessä.
---
Kahtena vuonna olen ollut luterilaisessa joulujumalanpalveluksessa. Puolet lauluista on saksaksi, enkä tunne niitä, puolet espanjaksi. Koko tapahtuma on järjestetty lasten ympärille, eli tunnelma on kuin päiväkodin joulujuhlassa. Muita ei ole otettu huomioon kuin lapset ja heidän perheensä. Lapset esiintyvät ja vanhemmat hyppivät ottamassa kuvia. Kun pappi saarnaa, vanhemmat juttelevat keskenään ja lapset juoksevat ympäri kirkkoa ja leikkivät leluilla ja makaavat keskikäytävällä värittäen väristyskirjaa! Minä lapseton suomalainen nainen en pääse joulutunnelmaan, kun en kuule, mitä pappi puhuu espanjaksi enkä ymmärrä saksaa, enkä jaksa ihastella vieraita lapsia ihan koko toimituksen ajan ja kaunis harras musiikki puuttuu lähes tyystin.
---
Tänä vuonna jätin joulukirkon väliin ensimmäisen kerran.
---
Kuuluuko hartaus vain suomalaiseen/skandinaviseen jouluun? Onko joulu muualla meluisa ja laimea juhla? En tiedä, kertokaapa, millaisia kokemuksia ja ajatuksia teillä muilla on?


Ette tiedä, mikä ihanuus on saada salmakkia ja lakritsia! Pidän jatkuvasti jemmassa salmiakkia pahan päivän varalle. Yksi lempikarkeistani on Lakrisal. Tällaisia yllätyksiä ystäväni lähetti minulle. Nuo valokuvat ovat niin ihania - ja raskiiko muka tuollaista rättiä käyttää? Kiitos sinulle H!
---
Minun jouluuni Chilessä kuuluu joulumusiikin kuunteleminen joulukuun ekasta päivästä lähtien noin puolitoista kuukautta eteenpäin. Aamusta iltaan soivat joululevyt ja kasetit ja väliin vähän klassista. Harmi, kun täällä maalla meillä on nettiyhteys niin hidas, etten voi kuunnella jouluradiota Suomesta. Koristelen myös kodin ja meillä on yleensä joulumänty. Tänä vuonna vain männynoksia vaasissa, sillä joulupuun tein näyttelyyni. Olen myös tehnyt rosollia, mutta sekin on vähän niin ja näin, sillä punajuuret ovat jouluna jo löysiä.

Tällainen perhonen lensi Suomesta kuistillemme.
---

Suomessa rakastin ostaa joululahjoja, aloitin hyvissä ajoin lokakuussa. Tein myös itse lahjoja, kuten nykyäänkin. Chilessä lahjojen ostaminen jää aina viimeisille päiville, kun kaupassa on enää jämät jäljellä. Mutta eipä ole minulla monta ihmistä, joille jotain pitäisi ostaa. Joulupaketit Suomeen täytyy lähettää ajoissa, eivätkä ne silti ehdi jouluksi. Aina ne lähtevät kuitenkin viikon liian myöhään. Tänä vuonna lähettämäni joulukortitkaan eivät ole saapuneet, vaikka lähetin ne ajoissa!



Ihana, ihana joulupaketti, jossa oli toivomani kirja! Erityisen herkullisilta maistuvat TV-sekoituksen karkit. Kiitos Ä! Olen jopa nähnyt unia suomalaisista irtokarkeista! Onkohan netissä jossain kauppaa, josta saisi ostaa irtokarkkeja järkevillä postimaksuilla? Suomikaupan postimaksut ovat liian hurjat.
---
Mieheni sai tänä jouluna joka aamu joulukalenterista pienen hassun lahjan ja aattoyönä hän sai minulta joulupaketin. Hänen perheeltään myös saimme pienet paketit ja annoimme heille pikkupaketit. Siskon lasten perheille olin tehnyt ovikoristeet, lapsille koriste-esineet omaan huoneeseen, koiranpennulle pedin, miehen läheisimmälle siskolle olin ostanut koirankantokassin, jota hän oli jo pitkään katsellut kaupassa, muttei raskinut ostaa. Tyypillistä tässä on se, että jos minä en olisi huolehtinut mieheni perheen lahjoista, meillä ei olisi ollut mitän annettavaa kenellekään! Onko teidän muiden miehet noin huolettomia joululahjojen kanssa?
---
Lahjaperinne eroaa muutenkin Suomeen verrattuna. Mielestäni Suomessa, tai ainakin minun perheessäni, mietitään millainen lahja olisi saajalle kiva. Täällä Chilessä taas ostetaan jotain halpaa, pientä ja nopeasti, yleensä edellisenä tai samana päivänä. Eli ei panosteta siihen, että todella mietitään, mistä toinen pitäisi tai ainakaan, mitä toinen tarvitsisi.

Postipakkauksetkin olivat niin suomalaisia:)
---
Pipareita yritin leipoa ensimmäisten joulujen helteessä. Piparitalo luhistui kuumuudessa. Tänä jouluna on ollut niin viileää, että piparitalo olisikin onnistunut, mutta tänä vuonna ajan vei oikean talon rakentaminen ja näyttelyn tekeminen.


Sain ihanan kalenterin vuodelle 2010. Sen kuvista voi jälkeenpäin tehdä tauluja. Kiitos T-M!
---
Tänä vuonna päätin ensimmäisen kerran LUOVUTTAA! Jätin kodin koristelematta kuistia lukuun ottamatta. En juossut kaupoissa miettien, millainen lahja olisi kiva mieheni sukulaisille. Laitoin vain pakettiin jotain aiemmin tekemääni ja senkin tein vasta viimeisenä päivänä, kun tajusin, ettei mieheni todellakaan liikauta eväänsäkään lahjojen suhteen. Kyllä olisi ollut noloa ottaa vastaa lahjoja, kun itsellä ei olisi ollut mitään annettavaa! Täytyy kyllä sanoa, että kaikki lahjat olivat selvästikin naisilta, eli eivät ne muutkaan suvun miehet olleet eväänsä liikauttaneet.
---
Päätin jättää joulukirkon väliin tänä vuonna. Jätin koirat pukematta punaisiin rusetteihin. Jätin haaveilun oikeasta tunnelmasta. Jätin miettimättä suomalaisia ruokia. Ohjasin aivoni muualle kuin jouluun.
Karpalojauhetta olen nyt joka aamu sekoittanut ruokalusikallisen luonnonjogurttiin, kyllä on herkullista. Kiitos T-M!
---
Mitä sitten tein joulun hyväksi? Pesin lattiat, pesin sohvan irrotettavan päällisen, imuroin makuuparven, vaihdoin lakanat, pesin hiukseni ja laitoin vähän nätimmän mekon päälleni. Otin Anastasia-chihun mukaamme ja sille laitoin joulumekon ja punavihreän pannan. Lahjat pakkasin autoon ja silitin miehen kauluspaidan. Sitten painuimme miehen siskon luokse klo 22.30.
---
Siellä oli ihan mukava tunnelma, varsinkin jos tykkää kuunnella cumbiaa jouluna;) Ruoka oli tosi hyvää, puoliksi brasilialaista ja puoliksi chileläistä. Söimme kalkkunaa ja kastiketta, riisiä, majoneesiperunoita, perunapalleroita, farofaa, papusalaattia, maissia ja herneitä. Que rico!
---
Lahjat avattiin puolen yön jälkeen ja jokaisesta lahjan antajasta ja saajasta otettiin valokuva. Piti halailla ja hymyillä kaikkien kanssa. Minua vähän säälitti pikkutytöt, kun eivät päässeet tontun hommiin, mutta se ei ole tässä perheessä tapana, joten turha kai sääliä sellaista, mistä ehkä tytöt eivät osaa haaveilla.


Sain Iittalan "ihmeveitsen". Niin hyvää veistä minulla ei ole ollut näiden neljän vuoden aikana, kun olen Chilessä asunut. Ei tarvinnut melkein edes veitseen koskea, kun jo tomaatit olivat ohuina viipaleina lautasella;) Ja lempparisuklaatani, Maraboun Mint Korkant...Kiitos P!
---
Tänä vuonna olin päättänyt luovuttaa ja mennä tämän maan ja tämän kulttuurin ja tämän perheen ehdoilla. Ajattelin, että tämä nyt oli JUHLA, eikä JOULU. Ja mitä sillä saavutin? Sen, että ensimmäisen kerran olin hyvällä tuulella, enkä itkenyt porannut vähän väliä, kuten aikaisempina jouluina.
---
Hyvä vai huono? En osaa sanoa.
Suomalainen ystäväni, joka on itsekin asunut Chilessä, lähetti minulle Muumi-kalenterin ja kultahippuja metsästä. Ne säästänkin jotain erikoistilaisuutta varten! Hän myös lähetti minulle kirjan. Suomenkielinen lukeminen onkin rentoutumiskeinoistani parhain. Kiitos T!
---
Joulupäivän lounaaksi tein pihvejä ja mummon lähettämää kantarellikastiketta! Olin säästänyt sen joulua varten, että olisi edes jotain suomalaista. Jälkiruuaksi tein kermavaahdosta ja luonnonjogurtista "rahkan" (täällä ei ole rahkaa), johon sekoitin luumumarmeladia, kanelia, suklaarouhetta ja pieniä omenapaloja.
---
Lounaan jälkeen koirat saivat joululounaansa: paljon makkaraa ja juustoa. Sitten avasimme chihujen paketit. Lopuksi vielä jouluni mukavin hetki: paketit Suomesta! Niiden merkitystä en voi riittävän hyvin kuvailla. Säästän aina kaikki joulun alla tulleet paketit ja avaan ne vasta jouluaamuna, että saisi pilkahduksen Suomea tänne Peikkokukkulalle.
---
Kiitos kaikille Suomen tontuille! Te teitte joulustani JOULUN!

12 kommenttia:

  1. Hei Mia ja Oikein Hyvää Uutta Vuotta!
    On aina niin mukava lukea sinun elämästäsi siellä kaukana :)

    Meidän jouluun kuuluu aattona käydä miehen mummolla joulupuurolla ja kuunnella joulurauhan julistus (tänä aattona olimme hieman myöhässä, julistuksen kuuntelu jäi kulematta), mutta riisipuuroa ja sekahedelmäkeittoa toki saatiin :). Mummolla on tupa täynnä sukua. Meillä on vielä niin mukava tilanne, että kolmella siskoksella on veljekset miehinä, joten saamme olla siis sielläkin yhdessä :) Mummolta lähdemme yleensä käymään minun puolen isomummolla (tänä vuonna hän ei ollut aattoa kotona, joten vierailua ei tehty). Ja vielä minun vanhempien luona vierailu ja mahdollisesti joulusauna. Pois tullessa saatamme poiketa vielä haudoilla.
    Sitten jouluruokailu kotona tai minä syön perinteisiä laatikoita yms. ja nuo miehet jotain muuta, kun laatikot eivät heille maistu :/ Pukki tulee sitten noin klo 18. Loppuilta kuluukin lahjoja ihmetellen ja pelaten.

    Meillä lahjojen hankinta on myös minun harteillani, mies toki hankki tänä vuonna poikamme lahjan (pelikoneen) ja minäkin sain korvakorut :)

    VastaaPoista
  2. Kesäkukka: Ihan tottako kolmella sisaruksella on puolisoinaan kolme veljestä? Miten noin on päässyt käymään? Ihan uskomaton juttu! Oletko kertonut siitä blogissasi? Jos et, niin tee ihmeessä pieni tarina siitä. En ole koskaan ennen kuullut tuollaisesta. Teidän täytyy kyllä asua pikkupaikassa, sillä tuskin isossa kaupungissa siskokset löytävät veljekset, kun on niin paljon muita houkutuksia ympärillä;D

    VastaaPoista
  3. Ihania joululahjoja. Ei sitä osaa kuvitellakaan ennen kuin kerroit millainen on Chileläinen joulu. Voi teidän pitäisi päästä suomeen joka joulun aluseksi ja itse joulun ajaksi hössöttämään ja tunnelmoimaan, syömään kunnon suomalaisia jouluruokia ja nauttimaan siitä ähkystä olosta :D.

    Tuli mieleeni, että olisiko siinä mitään järkeä, että kävisin ostamassa sinulle niitä suomalaisia karkkeja, mitä vain ikinä tahdotkin ja lähettäisin niitä sinulle sinne Chileen? :) Tosi mielelläni sen tekisin, jos sillä tavalla postimaksut olisivat kohtuullisemmat? :)

    VastaaPoista
  4. Minullekkin tulee aina jouluna ikävä lapsuuteni jouluja. KOKO suku vietti joulua yhdessä (40 ihmistä, pukki kävi, setä piti puheen, laulettiin, syötiin...)Nyt jokainen viettää omia joulujaan ja vaikka päälläni seisoisin, niin tunnelma vaan ei ole sama.

    VastaaPoista
  5. Ihanaa, että löysin blogisi. Tarinasi ovat niin mielenkiintoisia, minä kun olisin aina valmis muuttamaan vieraaseen maahan. Tarinoidesi kautta voin melkein elää mukana.
    Minulle joulu on suurin ja kaunein juhla. Mikään ei korvaa sitä tunnelmaa, valmisteluja, yhdessäoloa. Voin todellakin ymmärtää miltä sinusta tuntuu siellä ilman näitä perinteitä. Minä varmaan vain yrittäisin unohtaa koko joulun (koska samalla lailla muuten sitä poraisin) ja säästäisin sukan varteen, että pääsisi edes kerran viidessä vuodessa Suomeen jouluksi. Olet kyllä saanut ihania ja maukkaita paketteja Suomesta. Olisi mukavaa kuulla vielä kuinka sinun näyttelysi sujui. Millaista palautetta/ihmettelyä...Luovaa uuden vuoden jatkoa!
    T:Päivi Hämeenlinnasta

    VastaaPoista
  6. Hipsu! Jeeee, tuo kuulostaa huippuidealta:D Postikulut ovat tosiaan paljon alhaisemmat, kun joku lähettää minulle esimerkiksi maksikirje economyna tai tavallisena kirjeenä, jos namut mahtuvat tavallisen kirjeen mittoihin. Suomikaupan postimaksut tänne ovat ihan järjettömät. En ole koskaan raskinut tilata sieltä mitään.

    Vihreätniityt: Just noin, vaikka päällään seisoisi, niin ei saa sitä samaa tunnelmaa, sillä ympäröivät ihmiset eivät ole luomassa sitä "oikeaa" tunnelmaa. Teillä sentään siellä taitaa olla kylmä jouluna. Täällä ei ole edes sitä lohtua:)

    Päivi: Kiva, kun olet löytänyt blogini ja tykkäät siitä. Tämä minun blogini on niin sekalainen tilkkutäkki, että selvää kohderyhmää tälle ei ole, siis vaikka "ulkosuomalaiset" tai "sisustajat" tai "koiraharrastajat"...plaah, minulla on kaikki sekaisin ja se saattaa verottaa lukijoita, ehkä?

    Ja joo, kyllä tosiaan ainakin kerran viidessä vuodessa pitäisi päästä Suomen jouluun, parempi olisi, jos pääsisi vaikka joka kolmas joulu. Ehkä tulevaisuudessa se voisi onnistuakin.

    Näyttelystä teen oman postauksen kuvineen,kun se on ohi. En taida ehtiä ennen.

    Mukavia vuoden 2010 alkupäiviä kaikille!

    VastaaPoista
  7. Juu, kyllä minä siellä lokakuun tunnustuksissa hieman asiaa sivusin mainitsemalla, että lapsemme ovat ns. tuplaserkkuja :)

    Pienestä kunnasta olemme kotoisin, mutta en tiedä onko se vaikuttanut asiaan, siis että on vähemmän "tarjontaa" ;)
    Kävin asumassa kauempana, että löysin sitten läheltä mieheni ja muutinkin sitten pian takaisin...

    VastaaPoista
  8. Mia, Oikein Onnentäyteistä Uutta Vuotta sinulle <3

    No olipas sinulla joulunvietto... on se vaan jännä lukea täällä kokemuksiasi.
    Kaikki on niin erilaista. Vaan sehän onkin rikkaus loppujenlopuksi.

    Ja vau - kuinka teillä talo edistyy. On siellä varmasti melkoinen rumba. Talonrakennus ja sinun näyttelyt niin kyllä siinä pikkuhauvatkin varmasti silmät ymmyrkäisinä katselevat :)

    Laittele vaan osoitteesi minullekkin, niin kyllä minä salmiakkia voisin sulle lähetellä joskus. Tykkään siitä itsekkin niin voin kuvitella jos sitä ei saisi.

    Voihan hyvin siellä ja kirjoittele tosiaan siitä näyttelystä.
    Ja talon edistymistä on kiva seurailla.

    Haliterkuin Ainosofia

    VastaaPoista
  9. Kesäkukka: Muistankin, kun mainitsit tuplaserkuista ja minä mietin, että mitähän tuo tarkoittaa. Mutta nyt ymmärrän.

    Ainosofia: Niin, erilaisuus on rikkautta, sen kun vaan aina muistaisi...

    On tosiaan kiva nähdä, miten talo edistyy. Nyt on ollut kolme päivää taukoa, mutta huomenna miehet taas tulevat töihin. Uutta vuotta on vietetty kolme päivää. Joka yö kuulemme, miten musiikki kantautuu läheisestä Tomecon kylästä tänne kukkulalle. Jaksavatkohan työmiehet töitäkin tehdä tuollaisen fiestan jälkeen?

    Abrazos!

    Laitanpa sinulle osoitteeni tulemaan, eihän tuollaista tarjousta voi vastustaa;)

    VastaaPoista
  10. Löysin blogisi ja luin melkein tippa linssissä sun joulutunnelmattomasta joulustasi - joulu on täynnä perinteitä, ja joku suomalainen jää niitä paitsi, voi surku! Meillä joulua viettää nukkekotien väkikin! Siitäpä tuli mieleeni idea: minikokoinen jouluhuone, johon voit luoda TÄYDELLISEN JOULUTUNNELMAN!

    Maisemat ja taloprojektinne ovat aivan mahtavat! Niitä oli kiva katsella, kun täällä Suomessa on lunta koko maassa ja 20-30 astetta pakkasta jo useamman päivän ajan.

    VastaaPoista
  11. Kyllä maailmalla on mukava asustaa, mutta VIVA La Finlandia, näin joulun aikoihin... Etelä-Afrikassa meillä oli vähä sama meininki kuin teillä siellä toi joulun vietto, Ranskassa se oli aina lyhyt ja kiireinen... Joten ei ole Suomen Joulun vertaa missään...Hyvää uutta vuotta sinulle...

    VastaaPoista
  12. Maija: Minä teinkin joulunäyttelyyni pienen nukkekodin, johon tuli olohuone ja keittiö. Nukkekodissa vietettiin joulua. Teen siitä postauksen, kun ehdin.

    Jaana: Hyvää uutta vuotta sinullekin!

    VastaaPoista