Chilessä vietetään lastenkuukautta elokuussa. Lastenpäivä oli 10.8. Kaupoissa oli yhtä paljon leluja kuin joulun aikaan ja telkkarissa näytettiin lelumainoksia.
Me ostimme Dominicille hyödyllisen lahjan: pelelan eli potan. Annoimme sen jo viikko sitten sunnuntaina ja siitä lähtien Domskuli on istuskellut potalla silloin tällöin, mutta tositoimiin hän ei ole siihen halunnut.
Kun pottaan saa hoidettua asiansa, se alkaa laulaa vessapaperilaulua englanniksi.
Lopuksi potan voi "huuhdella", eli naaman takana näkyy, miten vesi kuplii, ja potta pitää vessanpytyn vetämisäänen. Lisäksi naamaan tulee sininen valo. Kyllä pitäisi alkaa homma luistaa!
Tänään on kulunut kahdeksan päivää potan antamisesta. Tänään nostin potan olohuoneeseen ja otin pojalta housut ja vaipat pois. Hän teki asiansa pottaan ihan oma-aloitteisesti neljä kertaa illan aikana! Jeeee!
(Nämä kuvat otettiin viikko sitten, kun avasimme paketin.)
(Nämä kuvat otettiin viikko sitten, kun avasimme paketin.)
Oivallinen keksintö! Ja varmasti houkuttelee montaa vessanpönttökammoista lasta suhtautumaan toimeen jännittävällä odotuksella palkitsevasta laulusta ja muista kivoista äänistä. Eikä tarvitse edes olla "kammoinen" - maalla 60-70-luvuilla ulkohuussin syvät ja pimeät syöverit olivat monesta pelottavia, mutta ei auttanut, siinä vain kökötettiin puisella istuimella tulipalopakkasillakin.
VastaaPoistaJoko Suomi-loman jälkeinen kulttuurisokki on muuttunut tutuksi kotioloksi?
Hienoa, kun asiat hoidetaan oikeaan osoitteeseen ja ihanat äänet, sekä laulut tulee kaupan päälle! :) Tepa Seinäjoelta
VastaaPoistaVoi miten hauska potta!
VastaaPoistaMinäkin ottaisin tälläisen! :) Seija
VastaaPoista