Meillä sairastetaan vuoronperään. Nyt on viides koira menossa. Oksentelua ja ripulia on kestänyt kaikilla päivästä pariin, mutta huonoimmassa kunnossa oli Olivia. Olivialle annoin ripulilääkettä, jota se ei tosiaankaan niellyt tappelematta. Minä olin kuorrutettuna valkoiseen mössöön ja Olivian kuvan näet alla:
Onneksi lääke alkoi vaikuttaa ja eilen Olivialle jo maistui riisi. Tänä aamuna sekoitin lääkkeen maksamakkaraan ja kalaöljyyn ja sillä tavallahan Olivia oikein nuoli lautasensa puhtaaksi. Näin voisikin aina tehdä, mutta silloin, kun koira on oikein huonossa kunnossa, se ei suostu nielemään edes lempiherkkuaan, joten niksi ei toimi. Eilen laitoin ruiskulla lääkettä suoraan suuhun.
Tässäpä tämä Olivian mielestä kauhea lääke. Onneksi nyt näyttää siltä, että lääkettä ei enää tarvita. Pikkukoira on jo melkein oma reipas itsensä. Juoksee ja leikkii
Tervehdys Mia sinne peikkokukkulalle :)
VastaaPoistaOlen tässä yövuorossa ja kellojakin tässä siirrellään taas talviaikaan joten olenkin jopa 13 tuntia töissä.
Kyllä se tästä.
Voi pikkuista Oliviaa...
tuttua hommaa meilläkin tuo lääkeiden antaminen. Pienten vaikeuksien kautta voittoon.
Reppanat eivät ymmärrä, että hyväähän me tarkoitetaan kun pahanmakuista tököttiä syötetään ;)
Teillä onkin ollut kunnon epidemia siellä kun noin moni koiruliini on ollut kipeänä.
Hei Mia!
VastaaPoistaMinulla on ollut melkein aina koiria, noutajia, josta yhden tarinan voi lukea vaikka Appelsiinipuun alta nyt.
Yosta lääkkeen antamisesta tuli mieleen yksi juttu: Sain kuulla Australialaisesta koirankasvattajasta, joka oli sitä mieltä, että koira EI KOSKAAN JÄTÄ LÄÄKETTÄ OTTAMATTA, JOS SEN PYÖRITTÄÄ VOISSA! Koska Olgalla on nyt vaikka mitä nivelpilleriä, hakkaan ne morttelilla pieneksi ja laitan joukkoon hiukan Kultarypsilevitettä, niin johan menee. Ei mitään ongelmaa. Toisaalta tyttärelläni on kääpiövillakoira Dina, joka ei ottaisi kipeänä yhtään mitään, joten hänelle täytyy kaikki laittaa ruiskulla hitaasti...
Lisää koirista, kirjoista ja mm. Pablo Nerudasta löydät blogistani. Myös issikat eli Islanninhevoset kuuluvat asiaan, mutta nyt on ollut liian kiirettä ratsastamiseen.
Kiva löytää sun blogi, sillä haluan tietää Chilestä!
terveisin
Leena Lumi
Onneksi lääke alkoi vaikuttaa ja Olivia sai riisiä pikku masuunsa..
VastaaPoistaeilen näin täällä meilläpäin samanrotuisen..minusta näytti aika kookkaalta ja kysyinkin paljonko painaa, neljä kiloa sanottiin.
Ilo kuulla, että Olivia on reipastunut ja leikki maistuu toisten suloisten kanssa!
Pidän oravat täällä, niiden koti on meidän katonrajassa sisäpuolella, jossa on syntynyt useita poikasia ja asumme metsän vieressä, joten tilaa on sielläkin tepastella..ja heilua kuusen latvassa!
Ainosofia: Joo, jonkinlainen virus tai bakteeri on jyllännyt. Tauti onneksi kuitenkin on kestänyt vain vähän aikaa, eli päivän pari. Juuri nyt kukaan yli kymmenestä (!) koirastamme ei ole kipeä :)
VastaaPoistaMia,en oo vielä saanut laitettua sitä mailia,koitan hoitaa asian pika puolin!
VastaaPoistaVoi hauvelipoloiset! Onneksi Olivia on jo tervehtymään päin:-)
VastaaPoistaHei Leena! Yritän löytää tuon Appelsiinpuun alta -blogin huomenna. Olisi kiva lukea juttu! Voissa en ole koskaan pyöritellyt pillereitä, mutta juustossa, nakeissa, maksamakkarassa, lihassa jne. Jotkut koirat nielaisevat ahneena aavistamatta mitään, mutta jotkut tuntuvat tietävän heti, että herkun sisällä on yllätys. Silloin kun koira on todella huonovointinen, niin ahneinkaan koiramme ei suostu nielemään mitään pakottamatta. Onneksi kukaan niistä ei ole kipeä kuin erittäin harvoin. Huomenna menen myös tutustumaan sinun blogiisi. Nyt on jo myöhä ja menen nukkumaan.
VastaaPoistaSirkka: Täälläpäin maailmaa tiedetään, että Suomen chihuahuat ovat hyvin korkeatasoisia, mutta isoja, usein liian isoja. Rotumääritelmän mukaan yläraja on 2,7 kiloa. Eli sen yli menevät pitäisi hyljätä näyttelyissä. Näin ei kuitenkaan käy, sillä eihän siellä painoa punnita. Suomessa myös isot chihut pärjäävät paremmin kuin pienet ja siitä ehkä johtuu, että Suomen chihut ovat suuria. Itse pidän chihuista, joiden paino on n. 1,5-2,5 kiloa.
Virva: Kiva, odottelen:)
Yaelian: Kiitos, nyt ei ole enää yksikään pipinä.
Sirkka: Nyt chihuahuan rotumääritelmää on uusittu ja ylärajana on nyt 3 kiloa.
VastaaPoista